Oulun kärä­jäoi­keus on tuominnut teko­het­kellä 15-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen nuoren rat­ti­juo­pu­muk­sesta Kala­joella. Nuori kuljetti traktoria lii­ken­teessä alkoholin naut­ti­mi­sen jälkeen, ja hänen verensä alko­ho­li­pi­toi­suu­deksi mitattiin ajon jälkeen 1,01 promillea.

Teko tapahtui 21. hel­mi­kuuta yöaikaan. Kärä­jäoi­keu­den mukaan ajo sijoittui kello kolmen ja puoli neljän välille.

Traktoria kul­je­tet­tiin yli promillen humalassa

Syyttäjän mukaan nuori kuljetti traktoria lii­ken­teessä Kala­joella alkoholin naut­ti­mi­sen jälkeen.

Ajon jäl­kei­sessä veri­näyt­teessä alko­ho­li­pi­toi­suu­deksi todettiin 1,01 promillea. Veri­koe­lau­sunto oli myös syyttäjän kir­jal­li­sena todis­teena.

Kärä­jäoi­keus kiinnitti ran­gais­tusta arvioi­des­saan huomiota siihen, että ajo­neu­vona oli traktori. Oikeuden mukaan traktorin kul­jet­ta­mi­nen päih­ty­neenä voi aiheuttaa vaka­vaa­kin vahinkoa muille tien­käyt­tä­jille, vaikka traktori on hen­ki­löau­toon ver­rat­tuna hidas.

Toisaalta ajo tapahtui keskellä yötä kello kolmen ja puoli neljän välillä, jolloin muun lii­ken­teen määrän arvioi­tiin olleen vähäinen.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta rat­ti­juo­pu­muk­sesta

Syyttäjä vaati nuorelle ran­gais­tusta rat­ti­juo­pu­muk­sesta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä, kuinka suurta sak­ko­ran­gais­tusta syyttäjä tar­kal­leen vaati.

Lisäksi syyttäjä vaati nuoren vel­voit­ta­mista kor­vaa­maan valtiolle 29 euroa päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­sia.

Vastaaja myönsi syytteen

Nuori myönsi syyttäjän ran­gais­tus­vaa­ti­muk­sen oikeaksi. Hän hyväksyi myös vaa­ti­muk­sen 29 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nus­ten kor­vaa­mi­sesta.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan nuori oli tun­nus­ta­nut teon, eikä asian käsit­te­lyssä ilmennyt mitään syytä epäillä tun­nus­tuk­sen oikeel­li­suutta. Myös veri­koe­lau­sunto tuki tun­nus­tusta.

Oikeus katsoi hänen syyl­lis­ty­neen rat­ti­juo­pu­muk­seen.

Nuori ikä pienensi sak­ko­ran­gais­tusta

Kärä­jäoi­keus totesi, että vastaavan rat­ti­juo­pu­muk­sen vakiin­tu­nut seuraamus on sak­ko­ran­gais­tus ja että keskeinen ran­gais­tuk­sen määrään vai­kut­tava tekijä on mitattu alko­ho­li­pi­toi­suus.

Oikeuden mukaan täysi-ikäiselle hen­ki­lölle vas­taa­vasta teosta olisi tullut määrätä vähintään 60 päi­vä­sak­koa.

Koska tekijä oli rikoksen teh­des­sään 15-vuotias, ran­gais­tusta lie­ven­net­tiin nuoren iän vuoksi. Kärä­jäoi­keus piti oikeu­den­mu­kai­sena seu­raa­muk­sena 35 päi­vä­sak­koa.

Yhden päi­vä­sa­kon raha­mää­räksi mää­rät­tiin kuusi euroa, joten sakkoa tuli mak­set­ta­vaksi 210 euroa.

Lisäksi nuori vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan valtiolle 29 euroa päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­sia. Kiinteitä raha­mää­räi­siä seu­raa­muk­sia mää­rät­tiin siten yhteensä 239 euroa.

Asia käsi­tel­tiin Oulun kärä­jäoi­keu­dessa

Asia tuli vireille Oulun kärä­jäoi­keu­dessa 8. tou­ko­kuuta.

Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei käy ilmi erillisen pää­kä­sit­te­lyn tarkkaa ajan­koh­taa. Oulun kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 4. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä ilmoit­ta­mi­sen mää­rä­päivä oli 11. elokuuta, vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 3. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 17. syyskuuta.

Ajokielto määräytyy tässä tapauk­sessa pro­mil­le­mää­rän, ei 35 päi­vä­sa­kon perus­teella

Vaikka nuori tuo­mit­tiin 35 päi­vä­sak­koon, alko­ho­lista joh­tu­neessa rat­ti­juo­pu­muk­sessa poliisin ajo­kiel­to­tau­lukko ei perustu päi­vä­sak­ko­jen määrään vaan veren alko­ho­li­pi­toi­suu­teen tai ulos­hen­gi­ty­sil­man alko­ho­li­mää­rään. Tässä tapauk­sessa rat­kai­seva lukema on siis 1,01 promillea.

Poliisin ajo­kiel­to­tau­lu­kossa 1,00–1,09 promillen alko­ho­li­pi­toi­suutta vastaava ajo­kiel­lon normaali kesto on ensi­ker­ta­lai­selle viisi kuukautta. Liukuma on neljästä kuuteen kuu­kau­teen.

Jos kul­jet­taja on poliisin mää­ri­tel­män mukainen uusija, saman pro­mil­le­mää­rän normaali ajokielto on yhdeksän kuukautta ja kaksi viikkoa, ja liukuma on kah­dek­sasta kuu­kau­desta ja kahdesta viikosta kymmeneen kuu­kau­teen ja kahteen viikkoon. Ensi­ker­ta­lai­seksi poliisi mää­rit­te­lee kul­jet­ta­jan, joka ei ole edel­tä­vien viiden vuoden aikana syyl­lis­ty­nyt rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen tai vaa­ral­lis­ten aineiden kul­je­tus­ri­kok­seen.

Tuo­mioa­sia­kirja ei sisällä poliisin lopul­lista ajo­kiel­to­pää­töstä eikä tietoa, jonka perus­teella ajo­kiel­lon täs­mäl­li­nen pituus voi­tai­siin todeta. Lopul­li­sen ajo­kiel­lon määrää poliisi.