Poh­jan­maan kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa kahta lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mista ja törkeää lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mista. Teot tapah­tui­vat Pie­tar­saa­ressa touko-kesä­kuussa ja syys­kuussa 2025 sekä Ala­vies­kassa syys­kuussa 2025. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa päätöksen 27. elokuuta.

Syyttäjä vaati pojalle ran­gais­tusta kolmesta rikok­sesta

Rikok­sista epäiltiin 17-vuotiasta poikaa, joka oli teko­het­kellä 16-vuotias. Syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta kahdesta lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta ja törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta.

Syyttäjän mukaan poika ajoi Pie­tar­saa­ren Alhol­min­tiellä moot­to­ri­pyö­rällä häi­rit­se­västi ja tar­peet­to­masti tavalla, joka ei sovel­tu­nut tie­lii­ken­tee­seen.

Touko-kesä­kuussa poika teki ajo­liik­keitä siten, että moot­to­ri­pyö­rän etu- tai takapyörä oli irti tien­pin­nasta.

Syys­kuussa poika ajoi samalla tiellä moot­to­ri­pyö­rän taka­pyö­rällä seisten samalla jalat istuimen päällä.

Ala­vies­kassa poika ajoi syyttäjän mukaan yleisellä tiellä suurella nopeu­della moot­to­ri­pyö­rän taka­pyö­rällä. Hänen edessään näkyi samaan aikaan useita muita tien­käyt­tä­jiä.

Syyttäjän mukaan suurella nopeu­della ja yhdellä renkaalla ajaminen muiden tien­käyt­tä­jien lähei­syy­dessä oli omiaan aiheut­ta­maan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai ter­vey­delle.

Poika myönsi ajotavat, mutta kiisti vaa­ran­ta­neensa muita

Poika myönsi ajaneensa moot­to­ri­pyö­rällä syyt­teissä kuva­tuilla tavoilla. Hän kiisti kuitenkin syyl­lis­ty­neensä törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen.

Poika katsoi, ettei hän ollut kahdessa muus­sa­kaan teossa vaa­ran­ta­nut muiden tur­val­li­suutta.

Hänen mukaansa ajaminen tapahtui hyvin vähä­lii­ken­tei­sillä tieo­suuk­silla ja etäällä muusta lii­ken­teestä. Lähellä oli ainoas­taan hänen omia ystäviään, eikä ulko­puo­li­sia tien­käyt­tä­jiä ollut ajamisen välit­tö­mässä lähei­syy­dessä. Tienpinta oli hyvä ja näkyvyys esteetön.

Poika kertoi Ala­vies­kassa tapah­tu­neen ajamisen liit­ty­neen moot­to­ri­pyö­rällä tehtävään näytös- ja kil­pai­lua­jo­har­joit­te­luun. Hänen mukaansa tar­koi­tuk­sena oli har­joi­tella ajo­tek­niik­kaa eikä vaarantaa muita tien­käyt­tä­jiä.

Kärä­jäoi­keus katsoi poliisin huo­mau­tuk­sen estävän syyt­tei­den tut­ki­mi­sen

Asiassa selvisi, että poliisi oli ensin päättänyt lopettaa esi­tut­kin­nan tai jättää asian toi­mit­ta­matta syyt­tä­jälle. Samalla poliisi oli antanut pojalle kir­jal­li­sen huo­mau­tuk­sen.

Poliisi arvioi myöhemmin pää­tök­sensä uudelleen ja avasi esi­tut­kin­nan. Aikai­sem­paa päätöstä tai kir­jal­lista huo­mau­tusta ei kui­ten­kaan ollut tek­ni­sesti kumottu. Pojalle oli ilmoi­tettu esi­tut­kin­nan jat­ka­mi­sesta puhe­li­mitse.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan kir­jal­li­nen huomautus oli luon­teel­taan rikoksen syyksi lukeva ratkaisu, joka kumosi syyt­tö­myy­so­let­ta­man. Huo­mau­tuk­sella oli siten ran­gais­tuk­sen tai muun seu­raa­muk­sen luonne.

Riko­soi­keu­dessa nou­da­tet­tava ne bis in idem -periaate estää henkilön syyt­tä­mi­sen tai ran­kai­se­mi­sen kahdesti samasta asiasta.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan epä­sel­väksi jäi, millä perus­teella esi­tut­kinta avattiin uudelleen ja oliko asiassa saatu uutta aineistoa tai ilmennyt uusia olo­suh­teita. Myöskään aikai­sem­man päätöksen perus­tu­mista vir­heel­li­seen lain sovel­ta­mi­seen ei osoitettu.

Oikeuden mukaan pojan ei myöskään näytetty saaneen selvää ilmoi­tusta siitä, ettei aikai­sempi huomautus enää ollut voimassa.

Kärä­jäoi­keus katsoi, että epäselvä oikeus­tila oli rat­kais­tava syytetyn eduksi. Syyt­tei­den tut­ki­mi­nen ja pojan mah­dol­li­nen ran­kai­se­mi­nen olisivat voineet rikkoa kak­sin­ker­tai­sen ran­kai­se­mi­sen kieltoa.

Syytteet jätettiin tut­ki­matta

Kärä­jäoi­keus jätti kaksi lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mista ja törkeää lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mista koskevat syytteet tut­ki­matta.

Oikeus ei siten rat­kais­sut, oliko poika syyl­lis­ty­nyt syyt­teissä tar­koi­tet­tui­hin rikoksiin.

Pää­tök­sestä saa ilmoittaa tyy­ty­mät­tö­myyttä 3. syyskuuta saakka.