Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi 18-vuotiaan miehen nuorena henkilönä tehdystä lapsenraiskauksesta kahden vuoden ja kolmen kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Mies teki rikoksen 16-vuotiaana Siilinjärvellä. Asianomistaja oli hänen silloinen seurustelukumppaninsa ja tekohetkellä 15-vuotias.
Käräjäoikeuden mukaan asianomistaja ilmaisi useita kertoja, ettei hän halunnut seksiä. Mies jatkoi tästä huolimatta ja piti asianomistajaa yhdynnän aikana hiuksista kiinni.
Tilannemedia ei julkaise tuomitun nimeä suojatakseen uhrin henkilöllisyyttä. Tuomittu on kantasuomalainen mies.
Lapsenraiskaus tapahtui Kunnonpaikassa
Lapsenraiskaus tapahtui Siilinjärven Kunnonpaikassa sunnuntaina 27. huhtikuuta 2025.
Nuoret olivat lähteneet yhdessä vastaajan ystävän kanssa grillaamaan Kunnonpaikan nuotiopaikalle. Vastaaja ja asianomistaja menivät myöhemmin sisälle.
He pussailivat aluksi yhteisymmärryksessä. Tilanne jatkui rakennuksen alakerran käytävällä portaikon ja hätäuloskäynnin läheisyydessä.
Käräjäoikeuden mukaan mies oli asianomistajan kanssa sormilla ja peniksellä tapahtuneessa sukupuoliyhteydessä ilman tämän suostumusta. Mies piti asianomistajaa hiuksista kiinni teon aikana.
Teko kesti asianomistajan mukaan kokonaisuudessaan noin 5-10 minuuttia. Asianomistajalle aiheutui kipua teon aikana sekä päänahan arkuutta ja alavatsakipua noin viikon ajaksi.
Mies oli tekohetkellä 16 vuotta ja 10 kuukautta vanha. Asianomistaja oli 15 vuotta ja 5 kuukautta vanha.
Syyttäjä vaati rangaistusta lapsenraiskauksesta
Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta nuorena henkilönä tehdystä lapsenraiskauksesta.
Tuomioasiakirjassa ei ilmoitettu syyttäjän vaatiman vankeusrangaistuksen täsmällistä pituutta.
Syyttäjä vaati lisäksi miehen velvoittamista korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.
Asianomistaja yhtyi syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Hän vaati mieheltä 600 euroa korvauksena kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta sekä 8 000 euroa loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.
Lisäksi asianomistaja vaati oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujensa korvaamista.
Vastaaja väitti yhdynnän olleen suostumuksellinen
Vastaaja kiisti lapsenraiskaussyytteen ja vaati sen hylkäämistä.
Mies myönsi olleensa asianomistajan kanssa sormilla ja peniksellä tapahtuneessa sukupuoliyhteydessä. Hänen mukaansa tilanne tapahtui kuitenkin yhteisymmärryksessä.
Vastaaja kertoi asianomistajan ehdottaneen sellaisen paikan etsimistä, jossa he voisivat harrastaa seksiä. Hänen mukaansa asianomistaja halusi seksiä, osallistui toimintaan ja ihmetteli, kun mies lopetti yhdynnän kesken.
Mies kertoi lopettaneensa, koska paikka häiritsi häntä ja läheltä kulki ihmisiä. Hän kiisti pitäneensä asianomistajaa hiuksista kiinni.
Vastaaja vetosi myös nuorten seurustelusuhteeseen ja pieneen ikäeroon. Hänen mukaansa tekoon piti soveltaa rajoitussäännöstä, jonka perusteella lähellä toisiaan iältään ja kypsyydeltään olevien nuorten suostumuksellista yhdyntää ei pidetä lapsenraiskauksena.
Mies väitti syytöstä kostoksi pettämisestä
Koska vastaaja kiisti rikoksen, hän ei kertonut tehneensä lapsenraiskausta eikä esittänyt rikokselle varsinaista syytä.
Mies väitti asianomistajan syyttäneen häntä raiskauksesta kostoksi siitä, että mies oli pettänyt häntä heidän seurustelusuhteensa aikana.
Vastaajan mukaan asianomistaja oli ollut tapahtumahetkellä päihtynyt. Hän katsoi myös, että asianomistajalla olisi ollut mahdollisuus huutaa ja keskeyttää tilanne.
Mies kiisti asianomistajan korvausvaatimukset perusteeltaan. Toissijaisesti hän hyväksyi enintään 100 euron korvauksen kivusta ja tilapäisestä haitasta sekä 500 euroa kärsimyksestä.
Oikeus ei uskonut kostoväitettä
Käräjäoikeus piti asianomistajan kertomusta yksityiskohtaisena ja tarkkana.
Asianomistajan äiti kertoi tämän olleen erittäin itkuinen heti tapahtuman jälkeen sekä automatkalla että kotona. Asianomistaja kertoi tapahtuneesta äidilleen noin viikkoa myöhemmin ja itki myös silloin.
Oikeuden mukaan asianomistajan itkuisuus alkoi ennen kuin hän sai vastaajan kertomuksen mukaan tietää tämän pettämisestä. Käytös ei siten tukenut väitettä, jonka mukaan rikosilmoitus olisi tehty kostoksi.
Käräjäoikeus huomautti myös, ettei asianomistaja olisi itse halunnut asiaa tutkittavan. Rikosasia eteni aikuisten toimien seurauksena heidän saatuaan tapahtuneesta tietää.
Vastaajan kertomuksen uskottavuutta heikensi lisäksi ristiriita asianomistajan päihtymyksestä. Asianomistaja ja hänen äitinsä kertoivat, ettei tämä ollut päihtynyt.
Pieni ikäero ei estänyt tuomiota
Käräjäoikeus katsoi, ettei nuorten lähes puolentoista vuoden ikäero yksin tehnyt teosta lapsenraiskausta.
Nuoret olivat seurustelusuhteensa aikana aikaisemmin olleet suostumuksellisessa sukupuoliyhteydessä. Ratkaisevaa oli siten se, loukkasiko nyt käsitelty teko asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että sukupuoliyhteys tapahtui ilman asianomistajan suostumusta ja hiuksista kiinni pitämällä.
Koska teko loukkasi asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta, nuorten pieneen ikäeroon perustunutta rajoitussäännöstä ei voitu soveltaa.
Rangaistukseksi yli kaksi vuotta vankeutta
Käräjäoikeus tuomitsi miehen nuorena henkilönä tehdystä lapsenraiskauksesta kahden vuoden ja kolmen kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Lapsenraiskauksen vähimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Käräjäoikeus arvioi, että täysi-ikäiselle tekijälle teosta olisi tuomittu noin kolmen vuoden vankeusrangaistus.
Rangaistusta lievennettiin, koska mies oli tekohetkellä 16-vuotias.
Rangaistuksen arvioinnissa huomioitiin sukupuoliyhteyden lisäksi miehen käyttämä lievä väkivalta eli asianomistajan pitäminen hiuksista kiinni.
Maksettavaa kertyi 10 767,55 euroa
Mies määrättiin maksamaan asianomistajalle 600 euroa kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta sekä 7 000 euroa loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.
Molemmille korvauksille kertyy viivästyskorkoa rikoksen tapahtumapäivästä 27. huhtikuuta 2025 lähtien.
Lisäksi miehen on korvattava asianomistajalle 2 400,19 euroa oikeudenkäyntikuluja.
Valtiolle mies velvoitettiin korvaamaan asianomistajan avustamisesta aiheutuneita kuluja 301,20 euroa ja 423,56 euroa. Näille kuluille kertyy korkoa, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.
Miehen on lisäksi korvattava valtiolle 42,60 euron todistelukustannukset.
Korvausten ja kulujen kiinteä yhteismäärä on 10 767,55 euroa korkoineen.
Miehen oman puolustajan 1 581,30 euron palkkio maksettiin valtion varoista ja jätettiin valtion vahingoksi.
Käräjäoikeus antoi tuomion elokuussa
Rikosasia tuli vireille Pohjois-Savon käräjäoikeudessa maanantaina 6. heinäkuuta.
Asia käsiteltiin käräjätuomarin ja kahden lautamiehen kokoonpanossa. Oikeudessa kuultiin vastaajaa, asianomistajaa ja asianomistajan äitiä.
Tuomioasiakirjassa ei ilmoitettu pääkäsittelyn tarkkaa päivää.
Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi tuomionsa perjantaina 21. elokuuta.
Ratkaisusta voi valittaa. Tyytymättömyydestä on ilmoitettava viimeistään perjantaina 28. elokuuta ja valitus on toimitettava viimeistään maanantaina 21. syyskuuta. Tuomioasiakirjasta ei ilmene, onko ratkaisuun ilmoitettu tyytymättömyyttä.




