Etelä-Karjalan kärä­jäoi­keus käsitteli 17. elokuuta eläin­suo­je­lu­ri­kosta. Teko tapahtui Imatralla vuoden 2024 tammikuun alun ja lokakuun 2. päivän välisenä aikana. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion 17. elokuuta.

Syyttäjä vaati omis­ta­jille ran­gais­tuk­sia

Syyt­teessä olivat 47-vuotias nainen ja 58-vuotias mies. Syyttäjä vaati molem­mille ran­gais­tusta eläin­suo­je­lu­ri­kok­sesta.

Lisäksi syyttäjä vaati kummankin vel­voit­ta­mista suo­rit­ta­maan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun. Nainen ja mies tuli syyttäjän mukaan vel­voit­taa kor­vaa­maan yhteis­vas­tuul­li­sesti myös valtion todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Syyttäjä vaati molem­mille vähintään kahden vuoden mittaista, kaikkia eläimiä koskevaa eläin­ten­pi­to­kiel­toa. Heidän omis­ta­mansa tai pitämänsä eläimet vaa­dit­tiin tuo­mit­ta­viksi valtiolle mene­te­tyiksi.

Kissan silmän seudulla oli märkivä reikä

Syyttäjän mukaan nainen ja mies jättivät omis­ta­mansa ja hoi­dos­saan olleen noin 18-vuotiaan kissan ilman asian­mu­kaista hoitoa ja aiheut­ti­vat sille tar­pee­tonta kär­si­mystä.

Kissa oli kaa­tuil­lut jo ennen ensim­mäistä eläin­suo­je­lu­tar­kas­tusta. Sen silmän seudulla oli reikä, josta valui mätää. Kissan virtsassa oli verta, siltä puuttui hampaita ja sen turkki oli mat­taan­tu­nut.

Val­von­tae­läin­lää­käri määräsi omistajat hank­ki­maan kissalle eläin­lää­ke­tie­teel­listä hoitoa tai euta­na­sian vii­meis­tään 30. syyskuuta 2024. Omistajat eivät nou­dat­ta­neet määräystä.

Val­von­tae­läin­lää­käri joutui lopulta mää­rää­mään kissan lope­tet­ta­vaksi 2. lokakuuta lisä­kär­si­mys­ten estä­mi­seksi.

Omistajat myönsivät eläin­suo­je­lu­ri­kok­sen

Nainen ja mies tun­nus­ti­vat toi­mi­neensa syyttäjän kuvaa­malla tavalla ja myönsivät eläin­suo­je­lu­ri­kok­sen.

He vas­tus­ti­vat kuitenkin eläin­ten­pi­to­kiel­toa koskevaa vaa­ti­musta. Omis­ta­jien mukaan heidän koiransa oli hoidettu täysin asian­mu­kai­sesti.

Tun­nus­tusta tuki eläin­lää­kä­rin kertomus

Kärä­jäoi­keu­den mukaan omis­ta­jien tun­nus­tuk­sia tukivat eläin­suo­je­lu­tar­kas­tuk­sista laaditut asia­kir­jat ja kuvat sekä val­von­tae­läin­lää­kä­rin kertomus.

Oikeus katsoi näy­te­tyksi, että omistajat olivat syyl­lis­ty­neet eläin­suo­je­lu­ri­kok­seen.

Val­von­tae­läin­lää­käri vahvisti omis­ta­jien hoitaneen koiriaan asian­mu­kai­sesti. Tämän vuoksi kärä­jäoi­keus ei määrännyt kaikkia eläimiä koskevaa kieltoa, vaan rajasi eläin­ten­pi­to­kiel­lon kis­sae­läi­miin.

Molem­mille mää­rät­tiin sakkoja ja eläin­ten­pi­to­kielto

Kärä­jäoi­keus määräsi molem­mille 25 päi­vä­sak­koa. Naisen päi­vä­sa­kon määrä oli 12 euroa, joten hänelle kertyi sakkoja 300 euroa. Miehen päi­vä­sakko oli 14 euroa, joten hänelle mää­rät­tiin mak­set­ta­vaa 350 euroa.

Molemmat mää­rät­tiin kahdeksi vuodeksi kis­sae­läi­miä koskevaan eläin­ten­pi­to­kiel­toon. Kielto päättyy 17. elokuuta 2028.

Lisäksi molemmat vel­voi­tet­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu. Heidän on kor­vat­tava yhteis­vas­tuul­li­sesti valtiolle 196,60 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.

Tuomioon sai ilmoittaa tyy­ty­mät­tö­myyttä 24. elokuuta asti.