18-vuotias väitti joutuneensa pakotetuksi huumeiden käyttöön ja auton rattiin Forssassa - Jäi kiinni Tammelassa

Nuori mies kertoi joutuneensa useiden henkilöiden pakottamaksi ja pahoinpitelemäksi ennen ajoa. Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsoi, ettei pakottamisesta esitetty riittävää näyttöä.

Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus on tuominnut 18-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen miehen rat­ti­juo­pu­muk­sesta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta. Mies jäi poliisin pysäyt­tä­mäksi Tam­me­lassa val­ta­tiellä 2, ja hänen verestään löytyi useita huu­mau­sai­neita.

Mies kiisti rikokset sillä perus­teella, että hänet oli hänen mukaansa pakotettu sekä kul­jet­ta­maan hen­ki­löau­toa, että käyt­tä­mään alfa-PvP:tä. Kärä­jäoi­keus katsoi kuitenkin jääneen näyt­tä­mättä, että pakot­ta­mi­nen olisi ollut sellaista, joka vapaut­taisi hänet rikos­vas­tuusta.

Verestä löytyi useita huu­mau­sai­neita

Rikokset tapah­tui­vat Tam­me­lassa 30. mar­ras­kuuta 2025.

Syyttäjän mukaan mies kuljetti moot­to­ri­käyt­töistä ajoneuvoa huu­mau­sai­nei­den käytön jälkeen siten, että hänen veressään oli ajon aikana tai sen jälkeen huu­mau­sai­nei­den vai­kut­ta­via aineita tai niiden aineen­vaih­dun­ta­tuot­teita.

Huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kosta kos­ke­vassa syyt­teessä verestä löy­ty­neiksi aineiksi mainitaan 7-ami­nok­lo­nat­se­paami, alfa-PvP, alp­rat­so­laami, kar­bok­si­tet­ra­hyd­ro­kan­na­bi­noli ja klo­nat­se­paami.

Poliisi pysäytti miehen kul­jet­ta­man hen­ki­löau­ton val­ta­tiellä 2.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kahdesta rikok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta rat­ti­juo­pu­muk­sesta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoiteta, kuinka suurta sak­ko­ran­gais­tusta syyttäjä tar­kal­leen vaati.

Lisäksi syyttäjä vaati miehen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 40 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan 152 euroa päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­sia.

Vastaaja: Pako­tet­tiin ajamaan ja käyt­tä­mään alfa-PvP:tä

Mies kiisti molemmat syytteet.

Hän myönsi ajaneensa hen­ki­löau­toa ja hyväksyi labo­ra­to­rion tut­ki­mus­tu­lok­set. Hän tunnusti myös käyt­tä­neensä omaeh­toi­sesti muita verestään löy­ty­neitä huu­mau­sai­neita kuin alfa-PVP:tä.

Miehen mukaan hänet oli kuitenkin pakotettu ajamaan hen­ki­löau­toa ja käyt­tä­mään alfa-PVP:tä.

Miehen avustaja kertoi pää­kä­sit­te­lyssä, ettei miehellä ollut mah­dol­li­suutta kiel­täy­tyä. Hänen mukaansa useat henkilöt olivat pakot­ta­neet ja pahoin­pi­del­leet miestä sekä vieneet tältä omai­suutta. Alfa-PVP:tä oli puo­lus­tuk­sen mukaan juotettu hänelle väkisin.

Puo­lus­tuk­sen mukaan mies oli tilan­teessa soittanut äidilleen ja yrittänyt ottaa yhteyttä poliisiin.

Mies teki riko­sil­moi­tuk­sen ryöstöstä ja vapau­den­riis­tosta

Mies esitti oikeu­delle tuekseen poliisin tut­kin­tail­moi­tuk­sen, jonka mukaan hän oli tehnyt tapah­tu­mien jälkeen riko­sil­moi­tuk­sen.

Poliisi oli kirjannut kyseiseen asiaan rikos­ni­mik­keiksi ryöstön, pakot­ta­mi­sen, vahin­gon­teon ja vapau­den­riis­ton. Tapahtuma-ajaksi oli merkitty 29.–30. mar­ras­kuuta 2025 ja tapah­tu­ma­pai­kaksi Forssa.

Todis­teena oli myös miehen ja hänen äitinsä välistä WhatsApp-vies­tit­te­lyä, jossa mies ilmoitti tulleensa kid­na­pa­tuksi ja mainitsi uhkailun.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan nämä kir­jal­li­set todisteet tukivat jossain määrin mah­dol­li­suutta, että mieheen oli koh­dis­tettu rikol­li­sia tekoja. Oikeuden mukaan tapah­tu­mien kulku ja ajoitus jäivät kuitenkin liian puut­teel­li­sesti sel­vi­te­tyiksi. Todis­teista ei käynyt ilmi, että mieheen olisi koh­dis­tettu niin voi­ma­kasta pakkoa, että hänen olisi ollut pakko lähteä ajamaan ja käyttää alfa-PvP:tä.

Oikeus ei hyväk­sy­nyt pakot­ta­mista vastuusta vapaut­ta­vaksi perus­teeksi

Kärä­jäoi­keus kiinnitti huomiota myös siihen, että mies ei saapunut hen­ki­lö­koh­tai­sesti pää­kä­sit­te­lyyn kertomaan väit­tä­mäs­tään pakot­ta­mi­sesta.

Oikeuden mukaan syyttäjä oli esittänyt vahvan näytön rat­ti­juo­pu­muk­sesta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta. Miehen veressä oli alfa-PvP:n lisäksi useita muita huu­mau­sai­neita, joten kärä­jäoi­keu­den mukaan rat­ti­juo­pu­muk­sen tun­nus­mer­kistö täyttyi läh­tö­koh­tai­sesti riip­pu­matta siitä, oliko alfa-PvP:n käyttö vapaaeh­toista.

Poliisin pysäyt­täessä auton sen etu­pen­killä ollut mat­kus­taja oli lisäksi sekava ja nukkui päih­ty­myk­sen vuoksi. Kärä­jäoi­keus katsoi tämän perus­teella, että miehellä oli täytynyt olla mah­dol­li­suus kes­keyt­tää ajaminen jo aikai­sem­min.

Oikeus katsoi jääneen näyt­tä­mättä, että mies olisi ajanut tai käyttänyt alfa-PVP:tä sellaisen pakon alaisena, joka vapaut­taisi hänet rikos­vas­tuusta.

40 päi­vä­sak­koa

Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen rat­ti­juo­pu­muk­sesta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta.

Miehen rikos­re­kis­te­rissä ei ollut mer­kin­töjä, ja kärä­jäoi­keus katsoi sak­ko­ran­gais­tuk­sen riit­tä­väksi seu­raa­muk­seksi.

Yhtei­seksi ran­gais­tuk­seksi mää­rät­tiin 40 päi­vä­sak­koa. Yhden päi­vä­sa­kon rahamäärä oli kuusi euroa, joten sakkoa tuli mak­set­ta­vaksi 240 euroa.

Lisäksi mies vel­voi­tet­tiin maksamaan 40 euron riko­suh­ri­maksu sekä kor­vaa­maan valtiolle 152 euroa päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­sia. Kiinteitä raha­mää­räi­siä seu­raa­muk­sia kertyi siten yhteensä 432 euroa.

Miehelle oli myönnetty oikeu­sa­pua ilman oma­vas­tuuta. Hänen puo­lus­ta­jansa palkkio, yhteensä 1 054,20 euroa, jäi valtion vahin­goksi.

Asia käsi­tel­tiin Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keu­dessa

Asia tuli vireille Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keu­dessa 23. huh­ti­kuuta.

Asiassa jär­jes­tet­tiin pää­kä­sit­tely, jossa miehen avustaja esitti hänen kantansa. Vastaaja ei itse saapunut hen­ki­lö­koh­tai­sesti pää­kä­sit­te­lyyn. Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei ilmene pää­kä­sit­te­lyn tarkkaa päi­vä­mää­rää.

Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 6. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä ilmoit­ta­mi­sen mää­rä­päivä on 13. elokuuta, vali­tuk­sen 7. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 21. syyskuuta.

Poliisin tau­lu­kossa 40 päi­vä­sak­koa vastaa nor­maa­listi kahden ja puolen kuukauden ajo­kiel­toa

Poliisin ajo­kiel­to­tau­lu­kossa huu­mau­sai­neesta joh­tu­neessa rat­ti­juo­pu­muk­sessa 40–49 päi­vä­sa­kon ran­gais­tusta vastaava ajo­kiel­lon normaali kesto on ensi­ker­ta­lai­selle kaksi kuukautta ja kaksi viikkoa. Mah­dol­li­nen liukuma on yhdestä kuu­kau­desta ja kahdesta viikosta kolmeen kuu­kau­teen ja kahteen viikkoon.

Jos kul­jet­taja on poliisin tau­lu­kossa tar­koi­tettu uusija, 40–49 päi­vä­sa­kon kohdalla normaali ajokielto on seitsemän kuukautta ja kaksi viikkoa. Liukuma on kuudesta kuu­kau­desta ja kahdesta viikosta kah­dek­saan kuu­kau­teen ja kahteen viikkoon. Poliisin mukaan uusijaksi katsotaan tässä tau­lu­kossa kul­jet­taja, joka on edel­tä­vien viiden vuoden aikana syyl­lis­ty­nyt rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen tai vaa­ral­lis­ten aineiden kul­je­tus­ri­kok­seen.

Tuomiossa todetaan, ettei miehen rikos­re­kis­te­rissä ollut mer­kin­töjä, mutta tämä ei yksin osoita varmasti poliisin ajo­kiel­to­tau­lu­kossa tar­koi­tet­tua ensi­ker­ta­lai­suutta. Tuomiosta ilmenee myös, että mies oli itse kii­reh­ti­nyt ajo­kiel­toa­sian käsit­te­lyä, koska hän halusi saada ajo-oikeu­tensa pian takaisin.

Poliisi tekee lopul­li­sen ajo­kiel­to­pää­tök­sen erikseen. Ajo­kiel­lon kestoon voivat vaikuttaa rikoksen vaka­vuu­den ja aikai­sem­pien ajo­kiel­to­ri­kos­ten lisäksi muun muassa ajo­kiel­lon vai­ku­tuk­set toi­meen­tu­loon ja vält­tä­mät­tö­mään liik­ku­mi­seen.

Etusivulla nyt







Tilanneuutiset



Rikosuutiset