Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus on tuominnut rikosten aikaan 19-vuotiaan miehen peräti 32 petok­sesta. Rikos­sarja kesti vajaasta kahdesta kuu­kau­desta heinäkuun lopulta syyskuun puo­li­vä­liin 2025, ja teot tapah­tui­vat Joen­suussa, Ilo­mant­sissa ja yhdessä tapauk­sessa Espoossa.

Lisäksi Tilan­ne­me­dia uutisoi erikseen nuo­ru­kai­sen yhdestä petok­sesta, joka oli tullut vireille eri ajan­koh­tana, eli petos­ri­kok­sia oli yhteensä 33 kap­pa­letta, joista erikseen uutisoitu oli lievä petos.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan petosten tekeminen oli jär­jes­tel­mäl­listä. Yksit­täis­ten asia­no­mis­ta­jien vahingot vaih­te­li­vat 35 eurosta 845 euroon ja kaikkien rikosten aiheut­tama vahinko oli yhteensä lähes 8 000 euroa.

Rikos­sarja alkoi heinäkuun lopussa

Ensim­mäi­nen petos tapahtui Joen­suussa 25. hei­nä­kuuta 2025. Syyttäjän mukaan mies sai asia­no­mis­ta­jan maksamaan hänelle vaat­teista 81 euroa, vaikka hänellä ei ollut aiko­mus­ta­kaan toimittaa tuotteita.

Kaksi päivää myöhemmin mies sai toiselta hen­ki­löltä 190 euroa mopon vanteista. Heinäkuun 29. päivänä tapahtui jo kolme uutta petosta, joissa asia­no­mis­ta­jat maksoivat mopon rungosta tai osista 300, 280 ja 260 euroa.

Petokset jatkuivat tiheään elokuun ja syyskuun aikana. Kau­pan­käyn­nin kohteina olivat lähes kaikissa tapauk­sissa erilaiset mopon osat, kuten rungot, vanteet, renkaat ja penkki. Yhdessä tapauk­sessa kauppaan liittyi mopon osien lisäksi kryp­to­va­luut­taa.

Suurin yksit­täi­nen vahinko oli 845 euroa. Tämän lisäksi yhdessä tapauk­sessa asia­no­mis­taja menetti 813,50 euroa.

Viimeinen syyk­si­luettu petos tapahtui Ilo­mant­sissa 17. syyskuuta 2025. Siinä asia­no­mis­taja maksoi 180 euroa mopon vanteista, joita mies ei toi­mit­ta­nut.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta 32 petok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta yhteensä 32 petok­sesta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoiteta, minkä pituista van­keus­ran­gais­tusta tai muuta täs­mäl­listä koko­nais­ran­gais­tusta syyttäjä vaati.

Syyttäjä vaati lisäksi miehen mää­rää­mistä maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun.

Useat asia­no­mis­ta­jat esittivät asiassa myös vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­muk­sia. Kor­vauk­sia vaa­dit­tiin petok­silla mene­te­tyistä raha­sum­mista kor­koi­neen.

Vastaaja tunnusti kaikki teot

Mies tunnusti mene­tel­leensä syyt­teissä kuvatulla tavalla.

Hän ilmoitti luo­pu­vansa oikeu­des­taan suul­li­seen käsit­te­lyyn ja suostui siihen, että asia rat­kais­taan kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan tun­nus­tuk­sen paik­kan­sa­pi­tä­vyyttä ei ollut aihetta epäillä. Tun­nus­tusta tuki lisäksi syyttäjän kir­jal­li­nen todistelu, johon kuuluivat muun muassa miehen tiliote sekä listaus hänen MobilePay-tapah­tu­mis­taan.

Kärä­jäoi­keus: Petokset olivat jär­jes­tel­mäl­li­siä

Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus totesi miehen syyl­lis­ty­neen kaikkiin 32 petokseen, joista syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta.

Ran­gais­tusta arvioi­des­saan kärä­jäoi­keus kiinnitti huomiota rikos­sar­jan laa­juu­teen. Mies teki 32 petosta alle kahden kuukauden aikana ja petokset koh­dis­tui­vat yksi­tyis­hen­ki­löi­hin.

Yksit­täis­ten vahin­ko­jen määrä vaihteli 35 eurosta 845 euroon ja koko­nais­va­hinko oli lähes 8 000 euroa. Kärä­jäoi­keus kuvasi petosten tekemistä jär­jes­tel­mäl­li­seksi.

Kuusi kuukautta ehdol­lista vankeutta

Kärä­jäoi­keus katsoi oikeu­den­mu­kai­seksi yhtei­seksi ran­gais­tuk­seksi kuusi kuukautta vankeutta.

Van­keus­ran­gais­tus mää­rät­tiin ehdol­li­seksi. Kärä­jäoi­keu­den mukaan miehen rikos­re­kis­te­ristä ei ilmennyt aikai­sem­pia van­keus­ran­gais­tuk­sia, minkä vuoksi nyt määrätty van­keus­ran­gais­tus voitiin tuomita ehdol­li­sena.

Ehdol­li­sen vankeuden koeaika päättyy 12. elokuuta 2028.

Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen tekemän seu­raa­mus­sel­vi­tyk­sen perus­teella valvontaa ei pidetty tar­peel­li­sena, joten miehelle ei määrätty valvontaa ehdol­li­sen vankeuden tehos­teeksi.

Kor­vauk­sia yli 6 300 euroa

Kärä­jäoi­keus hyväksyi asiassa esitetyt vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­muk­set.

Tuo­mio­lau­sel­massa miehen mak­set­ta­vaksi mää­rät­ty­jen vahin­gon­kor­vaus­ten yhteen­las­kettu pääoma on 6 324,40 euroa. Kor­vauk­sille on lisäksi mak­set­tava korkoa tuomiossa yksi­löi­dyistä ajan­koh­dista lähtien.

Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Näin tuomiossa mää­rät­ty­jen vahin­gon­kor­vaus­ten ja riko­suh­ri­mak­sun kiinteä yhteis­määrä on 6 404,40 euroa. Tämän päälle tulevat vahin­gon­kor­vauk­sille määrätyt korot.

Kaikkien 32 petoksen aiheut­tama vahinko oli kärä­jäoi­keu­den mukaan lähes 8 000 euroa, vaikka vahin­gon­kor­vauk­sia ei tässä tuomiossa määrätty mak­set­ta­vaksi jokai­sesta syy­te­koh­dasta.

Asia rat­kais­tiin Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keu­dessa

Asia tuli vireille Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keu­dessa 2. maa­lis­kuuta.

Asia käsi­tel­tiin kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä. Mies oli luopunut oikeu­des­taan suul­li­seen käsit­te­lyyn, joten asiassa ei jär­jes­tetty suullista pää­kä­sit­te­lyä. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoiteta erillistä kir­jal­li­sen käsit­te­lyn päi­vä­mää­rää.

Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 12. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 19. elokuuta, vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 11. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 25. syyskuuta.