21-vuotias mies ajoi amfetamiinia ja kannabista veressään Ylivieskassa - Alla oli voimassa oleva ajokielto

Käräjäoikeuden mukaan rattijuopumuksesta olisi yksinään seurannut noin 40 päiväsakkoa. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta ja huumausaineen käyttörikos korottivat yhteisen rangaistuksen 55 päiväsakkoon.

Oulun kärä­jäoi­keus on tuominnut rikoksen tekoai­kaan 21-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen miehen rat­ti­juo­pu­muk­sesta, kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta 55 päi­vä­sak­koon.

Mies ajoi Yli­vies­kassa hen­ki­löau­toa käy­tet­tyään amfe­ta­mii­nia ja kan­na­bista. Hänellä ei ollut ajo-oikeutta, sillä mies oli teko­het­kellä ajo­kiel­lossa.

Verestä löytyi kahta huu­mau­sai­netta

Kaikki kolme rikosta tapah­tui­vat Yli­vies­kassa 12. tam­mi­kuuta.

Mies kuljetti hen­ki­löau­toa yleisillä teillä, vaikka hänen verestään todettiin ajon jälkeen amfe­ta­mii­nia ja kan­na­bik­sen vai­kut­ta­vaa ainetta tet­ra­hyd­ro­kan­na­bi­no­lia.

Huu­mau­sai­nei­den käyt­tä­mi­sen lisäksi mies rikkoi voimassa ollutta ajo­kiel­toa. Hän kuljetti autoa ilman vaa­dit­ta­vaa ajo-oikeutta.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kolmesta rikok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta rat­ti­juo­pu­muk­sesta, kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä syyttäjän vaatimaa päi­vä­sak­ko­jen määrää.

Lisäksi syyttäjä vaati miehen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 60 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan 160 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­set.

Vastaaja tunnusti teot

Mies tunnusti teot esi­tut­kin­nassa. Hän ei kui­ten­kaan saapunut oikeuteen.

Mies oli haastettu uhalla, että asia voitiin käsitellä ja ratkaista hänen pois­sao­los­taan huo­li­matta.

Kärä­jäoi­keu­delle esitetty Kes­kus­ri­kos­po­lii­sin lausunto tuki tun­nus­tusta, eikä oikeu­della ollut aihetta epäillä sen paik­kan­sa­pi­tä­vyyttä.

Kolmesta rikok­sesta 55 päi­vä­sak­koa

Kärä­jäoi­keu­den mukaan rat­ti­juo­pu­muk­sesta olisi yksinään seurannut noin 40 päi­vä­sak­koa. Kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­nen oikeu­detta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kos korot­ti­vat yhteisen ran­gais­tuk­sen 55 päi­vä­sak­koon.

Yhden päi­vä­sa­kon määräksi vah­vis­tet­tiin kuusi euroa, joten sakkojen yhteis­mää­räksi tuli 330 euroa.

Ran­gais­tusta mää­rä­tes­sään kärä­jäoi­keus huomioi miehen menet­te­lyn, hänen verestään todetut huu­mau­sai­neet sekä muut tekoon liit­ty­neet olo­suh­teet.

Rahal­li­sia seu­raa­muk­sia yhteensä 550 euroa

Sakkojen lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 60 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vaa­maan 160 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­set.

Sakoista ja muista seu­raa­muk­sista kertyi mak­set­ta­vaa yhteensä 550 euroa.

Ensi­ker­ta­lai­sen ajokielto nor­maa­listi kolme kuukautta

Kärä­jäoi­keu­den tuomiossa ei määrätty uudesta ajo­kiel­losta. Rikos­pe­rus­tei­sesta ajo­kiel­losta päättää poliisi eril­li­sessä hal­lin­nol­li­sessa menet­te­lyssä.

Huu­mau­sai­neen vai­ku­tuk­sen alaisena tehtyä rat­ti­juo­pu­musta kos­ke­vassa poliisin ajo­kiel­to­tau­lu­kossa 55 päi­vä­sak­koa kuuluu 50–59 päi­vä­sa­kon luokkaan.

Ensi­ker­ta­lai­sen ajo­kiel­lon normaali pituus on kolme kuukautta. Vaih­te­lu­väli on kahdesta neljään kuukautta.

Uusijan ajo­kiel­lon normaali pituus on kahdeksan kuukautta. Vaih­te­lu­väli on seit­se­mästä yhdeksään kuukautta.

Ensi­ker­ta­lai­nen ei ole edel­tä­vien viiden vuoden aikana syyl­lis­ty­nyt rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen tai vaa­ral­lis­ten aineiden kul­je­tus­ri­kok­seen. Uusija on syyl­lis­ty­nyt vähintään yhteen näistä rikok­sista kyseisenä aikana.

Vaikka mies oli teko­het­kellä ajo­kiel­lossa, tuo­mioa­sia­kir­jasta ei ilmene ajo­kiel­lon peruste. Asia­kir­jan perus­teella ei siten voida päätellä, käsit­te­leekö poliisi häntä tau­lu­kossa ensi­ker­ta­lai­sena vai uusijana.

Asia käsi­tel­tiin Oulun kärä­jäoi­keu­dessa

Asia tuli vireille Oulun kärä­jäoi­keu­dessa 13. maa­lis­kuuta. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoiteta erillistä käsit­te­ly­päi­vää.

Asia käsi­tel­tiin vastaajan pois­sao­losta huo­li­matta. Oulun kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 13. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 20. elokuuta. Vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 14. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 28. syyskuuta.

Etusivulla nyt







Tilanneuutiset



Rikosuutiset