Lapin kärä­jäoi­keus on tuominnut teko­het­kellä 51-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen naisen törkeästä rat­ti­juo­pu­muk­sesta, lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta, kul­ku­neu­von luo­vut­ta­mi­sesta juo­pu­neelle ja ajo­kort­ti­rik­ko­muk­sesta.

Vaka­vim­mat teot tapah­tui­vat Yli­tor­niolla 19. jou­lu­kuuta 2025. Kul­jet­ta­jan veren alko­ho­li­pi­toi­suus oli ajon jälkeen 3,39 promillea, ja auto seilasi koko tien levey­deltä. Vas­taan­tul­lut rekka joutui vil­kut­ta­maan ajo­va­lo­jaan, jar­rut­ta­maan ja väis­tä­mään vält­tääk­seen tör­mäyk­sen.

Auto seilasi koko tien levey­deltä

Syyttäjän mukaan kul­jet­taja ajoi hen­ki­löau­tolla lii­ken­teessä Yli­tor­niolla 19. jou­lu­kuuta 2025 alkoholin naut­ti­mi­sen jälkeen. Veri­ko­keessa alko­ho­li­pi­toi­suu­deksi todettiin ajon jälkeen 3,39 promillea.

Syyttäjä katsoi teon törkeäksi rat­ti­juo­pu­muk­seksi muun muassa erittäin korkean alko­ho­li­pi­toi­suu­den, yleisellä tiellä perjantai-iltana tapah­tu­neen ajon ja ajotavan vuoksi.

Hen­ki­löau­tossa ei ollut ajovaloja päällä. Auto seilasi koko tien levey­deltä välillä omalla kais­tal­laan ja välillä vas­taan­tu­le­vien ajo­kais­talla.

Tilanne kärjistyi, kun vastaan tuli rekka. Rekan kul­jet­taja joutui vil­kut­ta­maan ajo­va­lo­jaan, jar­rut­ta­maan ja väis­tä­mään vält­tääk­seen yhteen­tör­mäyk­sen. Hen­ki­löau­ton kul­jet­taja sai juuri ennen mah­dol­lista törmäystä ohjattua autonsa pois vas­taan­tu­le­vien kaistalta.

Syyttäjä vaati tästä koko­nai­suu­desta ran­gais­tusta törkeästä rat­ti­juo­pu­muk­sesta ja lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta.

Luovutti myöhemmin auton päih­ty­neelle ja ajo-oikeu­det­to­malle

Kaksi muuta rikosta tapah­tui­vat Yli­tor­niolla 17. hel­mi­kuuta.

Syyttäjän mukaan vastaaja luovutti omis­ta­mansa hen­ki­löau­ton toisen henkilön kul­je­tet­ta­vaksi, vaikka tämä oli ilmei­sesti sel­lai­sessa tilassa, että syyl­lis­tyi rat­ti­juo­pu­mus­ri­kok­seen.

Auton saanut henkilö oli lisäksi ilman vaa­dit­ta­vaa ajo­kort­tia tai ajo-oikeutta. Syyttäjä vaati vas­taa­jalle ran­gais­tusta kul­ku­neu­von luo­vut­ta­mi­sesta juo­pu­neelle ja ajo­kort­ti­rik­ko­muk­sesta.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta neljästä rikok­sesta

Syyttäjä vaati vas­taa­jalle ran­gais­tusta törkeästä rat­ti­juo­pu­muk­sesta, lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta, kul­ku­neu­von luo­vut­ta­mi­sesta juo­pu­neelle ja ajo­kort­ti­rik­ko­muk­sesta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä, kuinka pitkää van­keus­ran­gais­tusta syyttäjä tar­kal­leen vaati.

Syyttäjä vaati lisäksi vastaajaa maksamaan valtiolle 120 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan 29 euroa päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­sia.

Vastaaja tunnusti kaikki teot

Vastaaja tunnusti mene­tel­leensä syyt­teissä kuvatulla tavalla ja suostui asian rat­kai­se­mi­seen kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä. Asiassa ei siten jär­jes­tetty suullista pää­kä­sit­te­lyä.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan tun­nus­tusta tuki kir­jal­li­nen todistelu. Oikeus katsoi, ettei vastaajan syyl­li­syy­destä jäänyt var­tee­no­tet­ta­vaa epäilyä, ja tuomitsi hänet kaikista neljästä rikok­sesta, joista syyttäjä vaati ran­gais­tusta.

Viisi kuukautta ehdotonta vankeutta

Kärä­jäoi­keus kiinnitti ran­gais­tusta mää­rä­tes­sään huomiota rikosten teko­ta­paan, erittäin korkeaan alko­ho­li­pi­toi­suu­teen, teko-olo­suh­tei­siin ja ajosta muille tien­käyt­tä­jille aiheu­tu­nee­seen vaaraan.

Oikeuden mukaan ajosta aiheutui vakavaa vaaraa muulle lii­ken­teelle. Teon vaka­vuu­den vuoksi van­keus­ran­gais­tus mää­rät­tiin ehdot­to­mana.

Yhtei­seksi ran­gais­tuk­seksi neljästä rikok­sesta mää­rät­tiin viisi kuukautta ehdotonta vankeutta.

Vankeuden muut­ta­mi­nen yhdys­kun­ta­pal­ve­luksi ei tullut kyseeseen. Kärä­jäoi­keu­den mukaan vastaajan suos­tu­musta yhdys­kun­ta­pal­ve­luun ei ollut saatu eikä hänen arvioitu suo­riu­tu­van siitä.

Lisäksi 149 euroa mak­set­ta­vaa

Vastaaja mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 120 euron riko­suh­ri­maksu.

Lisäksi hänen mak­set­ta­vak­seen mää­rät­tiin 29 euroa päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­sia. Raha­mää­räi­siä seu­raa­muk­sia kertyi siten yhteensä 149 euroa.

Asia rat­kais­tiin Lapin kärä­jäoi­keu­dessa kir­jal­li­sesti

Asia tuli vireille Lapin kärä­jäoi­keu­dessa 8. tou­ko­kuuta. Kärä­jäoi­keus ratkaisi asian kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä ja antoi tuomionsa 14. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 21. elokuuta, vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 14. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 28. syyskuuta.

3,39 promillea merkitsee poliisin tau­lu­kossa vähintään vuoden nor­maa­li­kes­toa

Tässä tuomiossa vas­taa­jalle ei määrätty päi­vä­sak­koja, vaan viisi kuukautta ehdotonta vankeutta. Siksi ajo­kiel­lon pituutta ei tässä tapauk­sessa määritetä käyttäjän mai­nit­se­mien päi­vä­sak­ko­jen perus­teella.

Koska kyseessä oli alkoholin aiheut­tama törkeä rat­ti­juo­pu­mus, poliisin ajo­kiel­to­tau­lu­kossa läh­tö­koh­tana käytetään veren alko­ho­li­pi­toi­suutta. Vastaajan 3,39 promillen tulos kuuluu taulukon ylimpään, vähintään 3,00 promillen luokkaan.

Ensi­ker­ta­lai­selle poliisin taulukon mukainen ajo­kiel­lon normaali kesto on tässä luokassa yksi vuosi ja kaksi kuukautta. Liukuma on yhdestä vuodesta viiteen vuoteen.

Uusija A:lle nor­maa­li­kesto on yksi vuosi ja viisi kuukautta ja liukuma yhdestä vuodesta ja kolmesta kuu­kau­desta viiteen vuoteen. Uusija B:lle nor­maa­li­kesto on yksi vuosi ja 10 kuukautta ja liukuma yhdestä vuodesta ja kah­dek­sasta kuu­kau­desta viiteen vuoteen.

Poliisin mää­ri­tel­män mukaan uusija A on henkilö, joka on edel­tä­vien viiden vuoden aikana syyl­lis­ty­nyt rat­ti­juo­pu­muk­seen tai vaa­ral­lis­ten aineiden kul­je­tus­ri­kok­seen. Uusija B on puo­les­taan syyl­lis­ty­nyt tuona aikana törkeään rat­ti­juo­pu­muk­seen tai törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen. Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei ilmene sellaisia aikai­sem­pia rikoksia koskevia tietoja, joiden perus­teella vastaajan ajo­kiel­to­luokka voi­tai­siin tässä varmasti mää­ri­tellä.