Lapin kärä­jäoi­keus on tuominnut 31-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen miehen kolmesta rikok­sesta, jotka liit­tyi­vät päih­ty­neenä ja ilman ajo-oikeutta ajamiseen Kemissä.

Miehen veren alko­ho­li­pi­toi­suus oli ajon jälkeen 1,60 promillea, ja hänen verestään todettiin lisäksi alp­rat­so­laa­mia, johon hänellä ei ollut lää­ke­mää­räystä.

Kärä­jäoi­keus määräsi vas­taa­jalle yhtei­seksi ran­gais­tuk­seksi 50 päivää ehdol­lista vankeutta ja sen ohella 25 päi­vä­sak­koa.

Ajoi yleisellä tiellä ajo­kiel­lon aikana

Törkeä rat­ti­juo­pu­mus ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­nen oikeu­detta tapah­tui­vat Kemissä 3. hel­mi­kuuta.

Syyttäjän mukaan vastaaja kuljetti hen­ki­löau­toa yleisellä tiellä nau­tit­tuaan alkoholia ja käy­tet­tyään huu­mau­sai­neeksi luo­ki­tel­ta­vaa lää­ke­val­mis­tetta. Ajon jälkeen otetussa veri­näyt­teessä alko­ho­li­pi­toi­suu­deksi mitattiin 1,60 promillea ja verestä todettiin alp­rat­so­laa­mia. Vas­taa­jalla ei ollut lääk­kee­seen oikeut­ta­vaa lää­ke­mää­räystä.

Syyttäjä katsoi olo­suh­tei­den olleen sellaiset, että ajo oli omiaan aiheut­ta­maan vaaraa muiden tur­val­li­suu­delle, koska ajo tapahtui yleisellä tiellä arkiyönä.

Vastaaja oli lisäksi jo ennestään ajo­kiel­lossa, joten hänellä ei ollut vaa­dit­ta­vaa ajo-oikeutta.

Käytti alp­rat­so­laa­mia ja kan­na­bista

Kolmas syy­te­kohta koski huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kosta.

Syyttäjän mukaan vastaaja käytti Kemissä 2.–3. hel­mi­kuuta lait­to­masti alp­rat­so­laa­mia ja kan­na­bista.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kolmesta rikok­sesta

Syyttäjä vaati vas­taa­jalle ran­gais­tusta törkeästä rat­ti­juo­pu­muk­sesta, kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta.

Tuomiosta ei käy ilmi, minkä pituista van­keus­ran­gais­tusta tai muuta täs­mäl­listä ran­gais­tusta syyttäjä vaati.

Syyttäjä vaati lisäksi vastaajan mää­rää­mistä maksamaan valtiolle 120 euron riko­suh­ri­mak­sun sekä 147,16 euroa päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­sia.

Vastaaja tunnusti teot

Vastaaja tunnusti jo esi­tut­kin­nassa mene­tel­leensä syyt­teissä kuvatulla tavalla.

Hän suostui myös siihen, että asia rat­kais­taan kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä. Kärä­jäoi­keu­den mukaan tun­nus­tusta tuki asiassa esitetty kir­jal­li­nen todistelu, eikä vastaajan syyl­li­syy­destä jäänyt var­tee­no­tet­ta­vaa epäilyä.

50 päivää ehdol­lista vankeutta ja oheis­sa­kot

Lapin kärä­jäoi­keus tuomitsi vastaajan törkeästä rat­ti­juo­pu­muk­sesta, kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta.

Yhtei­seksi ran­gais­tuk­seksi mää­rät­tiin 50 päivää vankeutta. Van­keus­ran­gais­tus on ehdol­li­nen, ja sen koeaika päättyy 15. mar­ras­kuuta 2027.

Ehdol­li­sen van­keus­ran­gais­tuk­sen lisäksi vastaaja tuo­mit­tiin 25 päi­vä­sak­koon. Yhden päi­vä­sa­kon määräksi vah­vis­tet­tiin kuusi euroa, joten sakkojen yhteis­mää­räksi tuli 150 euroa.

Vastaaja mää­rät­tiin lisäksi maksamaan valtiolle 120 euron riko­suh­ri­maksu sekä 147,16 euroa päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­sia. Sak­koi­neen kiinteitä raha­mää­räi­siä seu­raa­muk­sia kertyi yhteensä 417,16 euroa.

Asia rat­kais­tiin Lapin kärä­jäoi­keu­dessa

Asia tuli vireille Lapin kärä­jäoi­keu­dessa 1. kesäkuuta. Vastaajan suos­tu­muk­sella asia rat­kais­tiin kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä, joten asiassa ei jär­jes­tetty suullista pää­kä­sit­te­lyä. Tuomio annettiin 14. elokuuta.

Tuomioon saa hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 21. elokuuta, vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 14. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 28. syyskuuta.

Poliisi määrää ajo­kiel­lon lopul­li­sen pituuden

Tässä tapauk­sessa ajo­kiel­lon pituutta ei määritetä pel­käs­tään 25 päi­vä­sa­kon perus­teella. Päi­vä­sa­kot ovat ehdol­li­sen vankeuden oheis­sak­koja.

Koska törkeä rat­ti­juo­pu­mus perustui sekä alko­ho­liin että muuhun huu­maa­vaan aineeseen, poliisin kyseistä teko­muo­toa kos­ke­vassa tau­lu­kossa ajo­kiel­lon läh­tö­koh­tana käytetään van­keus­ran­gais­tuk­sen pituutta. Vastaaja sai 50 päivää ehdol­lista vankeutta ja oheis­sa­kon, joten tapaus kuuluu 45–59 päivän van­keus­ran­gais­tuk­sen luokkaan.

Poliisin nykyisen ohjeen mukaan tässä luokassa ajo­kiel­lon normaali pituus on ensi­ker­ta­lai­selle 8 kuukautta, ja vaih­te­lu­väli on 6–10 kuukautta. Uusija A -luokassa normaali ajokielto on yksi vuosi ja uusija B -luokassa yksi vuosi ja neljä kuukautta.

Tuomiosta ilmenee, että vastaaja ajoi jo teko­het­kellä ajo­kiel­lon aikana, mutta asia­kir­jasta ei selviä aikai­sem­man ajo­kiel­lon peruste. Tämän vuoksi tuomion perus­teella ei voida päätellä, kuuluuko hän poliisin ajo­kiel­to­tau­lu­kossa ensi­ker­ta­lai­sen, uusija A:n vai uusija B:n ryhmään. Poliisi tekee lopul­li­sen ajo­kiel­to­pää­tök­sen erikseen, ja ajo­kiel­lon kestoon voivat vaikuttaa muun muassa aikai­sem­mat ajo­kiel­to­ri­kok­set.