Kainuun kärä­jäoi­keus ratkaisi pal­ve­lus­ri­kosta koskeneen asian, jossa viisi ali­ker­sant­tia komensi koko­nai­sen alo­kas­jouk­kueen yhtä aikaa ilta­pe­sulle Kon­tio­lah­della. Niin sanottu suih­ku­ralli jär­jes­tet­tiin 17. hei­nä­kuuta 2025.

Kyseessä on Pohjois-Karjalan Raja­var­tios­ton raja­jää­kä­ri­komp­pa­nia, joka sijaitsee Kon­tio­lah­della lähellä Joensuuta idän ja Naton ulko­ra­jalla

Noin 18 neliö­met­rin pesu­ti­laan mää­rät­tiin 34 alokasta. Taval­li­sesti tilassa kävi yksi 8–12 varus­mie­hen tupa ker­ral­laan. Kärä­jäoi­keu­den mukaan kaikilla ei ollut ahtau­dessa riit­tä­västi tilaa ja aikaa ilta­toi­mien suo­rit­ta­mi­seen.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion syyskuun puo­li­vä­lissä.

Neljä tunnusti, yksi kiisti rikoksen

Syyttäjä vaati ali­ker­san­teille ran­gais­tusta yhdessä tehdystä pal­ve­lus­ri­kok­sesta. Heidän kat­sot­tiin lai­min­lyö­neen vel­vol­li­suuk­siaan nuo­rem­pien pal­ve­lus­to­ve­rei­den sopeu­tu­mi­sen, asian­mu­kai­sen kohtelun ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sessä.

Neljä vastaajaa tunnusti mene­tel­leensä syyt­teessä kuvatulla tavalla. Yksi heistä selitti tekoa ajat­te­le­mat­to­muu­della: heidän omana alo­ka­sai­ka­naan oli toimittu samalla tavalla, eikä hän ollut ymmär­tä­nyt menet­te­lyn olevan ran­gais­ta­vaa.

Rikoksen kiistänyt, nykyisin 20-vuotias mies kuvasi tapah­tu­maa ryh­mä­hen­keä nos­tat­ta­vaksi perin­teeksi. Hän väitti osal­lis­tu­mi­sen olleen vapaaeh­toista ja alok­kai­den saaneen suih­ku­ral­lin jälkeen mah­dol­li­suu­den suorittaa pesey­ty­mi­sen loppuun.

Hänen mukaansa alokkaat oli ohjattu pesu­ti­laan por­ras­te­tusti ja aikaa oli ollut 10–15 minuuttia. Hän vaati ensi­si­jai­sesti syytteen hyl­kää­mistä ja tois­si­jai­sesti teon arvioi­mista enintään lieväksi pal­ve­lus­ri­kok­seksi.

Oman ryh­män­joh­ta­jan vastustus ei auttanut alokkaita

Oikeu­dessa kuultu alokas kertoi tilanteen olleen käs­ky­tet­tyä toimintaa. Hänen mukaansa armei­jassa annettu käsky ei jättänyt valin­nan­va­raa.

Alokkaan oma ryh­män­joh­taja oli vas­tus­ta­nut suih­ku­ral­lia ja ilmoit­ta­nut, ettei hänen tupansa osallistu. Muut ali­ker­san­tit olivat silti tulleet komen­ta­maan tuvan alokkaat pesulle.

Alokas kertoi esi­tut­kin­nassa pesey­ty­mi­seen annetun neljä minuuttia. Kun hän pääsi suihkuun, aikaa oli huudettu olevan enää minuutti, eikä sitäkään lopulta ollut jäänyt. Hän ei ehtinyt suorittaa ilta­toi­miaan.

Suih­ku­ral­lia vas­tus­ta­nut ryh­män­joh­taja vahvisti, ettei alok­kaille ollut kerrottu osal­lis­tu­mi­sen vapaaeh­toi­suu­desta. Hänen mukaansa koko kerros oli komen­nettu yhtä aikaa pesu­ti­laan, vaikka nor­maa­lina ohjeena oli mennä sinne tupa ker­ral­laan.

Oikeus torjui väitteen vapaaeh­toi­suu­desta

Kärä­jäoi­keus katsoi todis­ta­jien ker­to­mus­ten, valo­ku­vien ja vas­taa­jien osit­tais­ten tun­nus­tus­ten osoit­ta­van syytteen mukaisen menet­te­lyn. Tilat mah­dol­lis­ti­vat käy­tän­nössä vain yhden tuvan ilta­toi­met ker­ral­laan.

Oikeuden mukaan kiel­täy­ty­mis­mah­dol­li­suus oli ollut suih­ku­ral­lia vas­tus­ta­neella ali­ker­san­tilla, ei alok­kailla. Myös hänen ryhmänsä joutui nou­dat­ta­maan muiden johtajien käskyjä.

Oikeus ei hyväk­sy­nyt selitystä ryh­mäy­ty­mi­sestä. Ryh­män­joh­ta­jat eivät itse osal­lis­tu­neet toi­min­taan muuten kuin käs­kyt­tä­mällä alaisiaan ja näytön mukaan nau­res­ke­le­malla tapah­tu­mille.

Se jäi näyt­tä­mättä, oliko suih­ku­ralli nime­no­mai­sesti kielletty varus­mies­joh­ta­jien aloi­tus­pu­heessa. Tämä ei muuttanut ratkaisua, sillä kaikki vastaajat tunsivat ohjeen ilta­toi­mien suo­rit­ta­mi­sesta tuvittain.

Kärä­jäoi­keus ei pitänyt tekoa koko­nai­suu­tena niin vähäisenä, että kyse olisi ollut lievästä pal­ve­lus­ri­kok­sesta.

Viidelle ali­ker­san­tille sakot pal­ve­lus­ri­kok­sesta

Jokainen vastaaja tuo­mit­tiin pal­ve­lus­ri­kok­sesta kurin­pi­to­ran­gais­tuk­sen sijasta 15 päi­vä­sak­koon. Rikoksen kiis­tä­neen miehen sakot olivat 300 euroa. Kahden vastaajan sakot olivat 90 euroa ja kahden 435 euroa. Kaikille mää­rät­tiin lisäksi 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Vas­taa­jista kaksi oli tuomion aikaan 20-vuotiaita ja kolme 21-vuotiaita. Ran­gais­tusta lie­ven­si­vät nuoruuden ajat­te­le­mat­to­muus, asian sel­vit­tä­mi­seen myö­tä­vai­kut­ta­mi­nen ja se, ettei alok­kailla ollut asiassa vaa­ti­muk­sia.