Etelä-Poh­jan­maan kärä­jäoi­keus on tuominnut 34-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen naisen kaikkiaan 24 rikok­sesta. Rikos­sarja ulottui jou­lu­kuusta 2024 toukokuun loppuun, ja siihen kuului muun muassa verk­ko­kaup­pa­pe­tok­sia, myy­mä­lä­nä­pis­tyk­siä, mak­su­vä­li­ne­pe­tos, huu­me­ri­kok­sia, rat­ti­juo­pu­muk­sia, rahanpesu, törkeä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­nen sekä polt­toöl­jyn varas­ta­mi­nen.

Kärä­jäoi­keus piti vaka­vim­pina tekoina rahan­pe­sua, törkeää lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mista ja varkautta. Naisen aikai­sempi neljän kuukauden ehdol­li­nen van­keus­ran­gais­tus mää­rät­tiin kokonaan täy­tän­töön­pan­ta­vaksi, ja yhtei­seksi ran­gais­tuk­seksi tuli viisi kuukautta ja 10 päivää ehdotonta vankeutta.

Rikos­sarja alkoi Facebook Mar­ketp­lace -kaupoista

Ensim­mäi­nen nyt käsitelty rikos tapahtui Vantaalla 5. jou­lu­kuuta 2024. Syyttäjän mukaan nainen myi Facebook Mar­ketp­la­cessa Lomonosov-astiaston ja sai ostajalta pos­ti­ku­lui­neen 279,90 euroa, vaikka hänellä ei ollut kykyä tai aikomusta toimittaa astiastoa. Kärä­jäoi­keus tuomitsi hänet lievästä petok­sesta.

Kolme päivää myöhemmin Teuvalla tapahtui vas­taa­van­lai­nen teko. Toinen ostaja maksoi Lomonosov-astias­tosta ja pos­ti­ku­luista 273,80 euroa, mutta tuotetta ei toi­mi­tettu eikä rahoja palau­tettu. Myös tämä teko luettiin naisen syyksi lievänä petoksena.

Nainen kiisti molemmat petokset ja väitti lähet­tä­neensä kaupan kohteena olleet astiastot ostajille. Kärä­jäoi­keus katsoi kuitenkin viestien ja muun näytön osoit­ta­van, ettei tuotteita toi­mi­tettu eikä maksuja palau­tettu.

Neljä näpis­tystä eri paik­ka­kun­nilla

Nainen syyl­lis­tyi seu­raa­vaksi neljään näpis­tyk­seen.

Ilmajoen Tok­man­nista hän anasti 23. elokuuta 2025 muun muassa JBL-nap­pi­kuu­lok­keet, hygie­niat­rim­me­rin, sau­na­tuok­suja ja kaa­pe­leita 135,90 euron arvosta.

Seinäjoen Underg­round Storesta vietiin 11. syyskuuta shortsit, housut ja mekko 172,97 euron arvosta. Kauhajoen Tok­man­nista nainen anasti 26. lokakuuta pelioh­jai­men ja pora­ko­neen ja Kurikan Tok­man­nista 29. lokakuuta pelioh­jai­men.

Nainen myönsi Ilmajoen ja Kurikan teot mutta kiisti Seinäjoen ja Kauhajoen näpis­tyk­set. Kärä­jäoi­keus katsoi myös kiistetyt teot näy­te­tyiksi muun muassa val­von­ta­ka­me­ra­tal­len­tei­den ja todis­ta­jan­ker­to­mus­ten perus­teella.

Pank­ki­kor­tilla nos­tet­tiin 590 euroa

Teuvalla 19. mar­ras­kuuta 2025 nainen käytti toisen henkilön pank­ki­kort­tia ja nosti tämän tililtä kahdella nostolla yhteensä 590 euroa.

Nainen kiisti mak­su­vä­li­ne­pe­tok­sen ja väitti saaneensa luvan nostoihin. Asia­no­mis­taja kiisti luvan antamisen.

Kärä­jäoi­keus piti asia­no­mis­ta­jan ker­to­musta uskot­ta­vana ja katsoi naisen syyl­lis­ty­neen mak­su­vä­li­ne­pe­tok­seen. Hänet mää­rät­tiin kor­vaa­maan nostetut 590 euroa.

Kahdesti huumeissa ratissa Sei­nä­joella

Vuo­den­vaih­teen jälkeen rikokset pai­not­tui­vat myös lii­ken­tee­seen ja huu­mau­sai­nei­siin.

Nainen käytti Sei­nä­joella 1.–3. tam­mi­kuuta huu­mau­sai­neita ja resep­tittä käy­tet­tyjä lää­keai­neita. Hänen verestään todettiin muun muassa metyy­li­fe­ni­daat­tia, bup­re­nor­fii­nia, pre­ga­ba­lii­nia ja oksat­se­paa­mia.

Tammikuun 3. päivänä hän kuljetti hen­ki­löau­toa yleisillä teillä aineiden käytön jälkeen. Lisäksi hän ajoi ajo­kiel­lon aikana ilman vaa­dit­ta­vaa ajo-oikeutta.

Seuraava vastaava koko­nai­suus tapahtui Sei­nä­joella 16. hel­mi­kuuta. Nainen ajoi hen­ki­löau­toa metyy­li­fe­ni­daa­tin käyt­tä­mi­sen jälkeen, piti hal­lus­saan useita huu­mau­sai­neiksi luo­ki­tel­tuja lääkkeitä ja kuljetti autoa jälleen ajo­kiel­lon aikana.

Hän tunnusti kaikki näihin kahteen ajo­ker­taan liit­ty­neet rat­ti­juo­pu­muk­set, huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­set ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­set oikeu­detta.

Mök­ki­mur­rossa varas­tet­tua omai­suutta löytyi naisen pihasta

Kau­ha­joella 10.–21. maa­lis­kuuta tapah­tu­neessa rikok­sessa nainen otti syytteen mukaan haltuunsa vapaa-ajan asunnolta varas­tet­tua omai­suutta.

Omai­suu­teen kuului muun muassa ulko­ka­lus­teita, pol­ku­pyörä, astioita, sisus­tus­ta­va­roita, lii­na­vaat­teita, agg­re­gaatti, puu­tar­ha­työ­ka­luja ja vaatteita. Nainen oli myös yrittänyt myydä ainakin pol­ku­pyö­rää.

Nainen kiisti rahan­pe­sun ja katsoi voivansa kor­kein­taan syyl­lis­tyä tuot­ta­muk­sel­li­seen kät­ke­mis­ri­kok­seen. Kärä­jäoi­keus katsoi kuitenkin varas­tet­tua omai­suutta löytyneen hänen hal­lus­taan ja hänen yrit­tä­neen myydä sitä. Hänet tuo­mit­tiin rahan­pe­susta.

Uusi verk­ko­pe­tos ja lisää näpis­tyk­siä

Teuvalla 7. huh­ti­kuuta nainen sai ostajalta Mobi­le­Paylla 150 euroa lää­ke­pak­kauk­sista, joita ei toi­mi­tettu. Hän kiisti olleensa ostajan kanssa teke­mi­sissä, mutta kärä­jäoi­keus tuomitsi hänet lievästä petok­sesta.

Närpiön Tok­man­nissa tapahtui seu­raa­vana päivänä näpistys, jossa vietiin muun muassa mukeja, lautasia, veitsiä, kasari ja verhot.

Samassa myy­mä­lässä nainen näpisti uudelleen 22. tou­ko­kuuta. Tuolloin anas­tet­tu­jen tuot­tei­den joukossa oli muun muassa puukko, lakanoita, pehmolelu, akku­po­ra­kone, vaatteita ja makeisia yhteensä 350,82 euron arvosta. Jäl­kim­mäi­sen teon omaisuus saatiin takaisin myyn­ti­kun­toi­sena.

136 km/h kuu­den­kym­pin alueella Kau­ha­joella

Yksi rikos­ko­ko­nai­suu­den vaka­vim­mista teoista tapahtui Kau­ha­joella 17. tou­ko­kuuta.

Nainen ajoi Toke­ro­tiellä hen­ki­löau­tolla 136 kilo­met­riä tunnissa alueella, jonka nopeus­ra­joi­tus oli 60 kilo­met­riä tunnissa. Auto seilasi ajon aikana tois­tu­vasti kes­ki­vii­van päällä ja oman kaistan pien­nar­vii­van yli. Tiellä oli myös muita tien­käyt­tä­jiä.

Naisen verestä todettiin ajon jälkeen metyy­li­fe­ni­daat­tia, diat­se­paa­mia ja nor­diat­se­paa­mia. Hän ajoi lisäksi ajo­kiel­lon aikana ilman ajo-oikeutta.

Nainen myönsi nopeuden ja muut syytteen tapah­tu­mat, mutta katsoi syyl­lis­ty­neensä vain perus­muo­toi­seen lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen. Hän selitti ajo­vir­heitä huo­no­kun­toi­sella tiellä ja kor­ko­ken­gil­lään.

Kärä­jäoi­keus katsoi yli kak­sin­ker­tai­sen nopeuden, päih­ty­myk­sen ja ajo­vir­hei­den täyttävän törkeän lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sen tun­nus­mer­kis­tön.

358 litraa polt­toöl­jyä vietiin Teuvalla

Viimeinen laaja rikos­ko­ko­nai­suus tapahtui Teuvalla 24. tou­ko­kuuta.

Syyttäjän mukaan nainen murtautui yhdessä tun­nis­ta­matta jääneen henkilön kanssa Hirvelän maa- ja koti­ta­lous­seura ry:n polt­toai­ne­säi­liölle rik­ko­malla sen lukon.

Säiliöstä pum­pat­tiin noin 358 litraa polt­toöl­jyä kanis­te­rei­hin. Poliisi löysi saman päivän aamuna täysiä polt­toöl­jy­ka­nis­te­reita naisen omis­ta­masta hen­ki­löau­tosta hänen koti­pi­hal­taan. Lähes kaikki polt­toöljy saatiin palau­tet­tua.

Nainen kiisti varkauden ja väitti, ettei ollut val­von­ta­ka­me­ra­tal­len­teella näkyvistä hen­ki­löistä kumpikaan. Kärä­jäoi­keus katsoi kuitenkin auton rekis­te­ri­tie­to­jen, val­von­ta­ka­me­ra­ku­van ja autosta löy­det­ty­jen 22 polt­toöl­jy­ka­nis­te­rin perus­teella hänen olleen toinen teki­jöistä.

Samana päivänä nainen ajoi ajo­kiel­lon aikana ilman ajo-oikeutta ja nis­koit­teli poliisia vastaan kiel­täy­ty­mällä menemästä kiin­nio­ton yhtey­dessä polii­siau­toon. Poliisi joutui käyt­tä­mään käsi­rau­toja toi­men­pi­teen toteut­ta­mi­seksi.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta 24 rikok­sesta

Syyttäjä vaati naiselle ran­gais­tusta kaikkiaan 24 syy­te­koh­dasta: kolmesta lievästä petok­sesta, seit­se­mästä näpis­tyk­sestä, mak­su­vä­li­ne­pe­tok­sesta, kolmesta huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta, kolmesta rat­ti­juo­pu­muk­sesta, neljästä kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta, rahan­pe­susta, törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta, var­kau­desta ja nis­koit­te­lusta poliisia vastaan.

Syyttäjä vaati aikai­sem­man rikol­li­suu­den käyt­tä­mistä ran­gais­tuk­sen koven­ta­mis­pe­rus­teena muun muassa kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mista oikeu­detta ja varkautta kos­ke­vissa kohdissa. Lisäksi syyttäjä vaati 10. syyskuuta 2025 tuomitun neljän kuukauden ehdol­li­sen van­keus­ran­gais­tuk­sen mää­rää­mistä ainakin osittain täy­tän­töön­pan­ta­vaksi.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä yhtä tarkkaa koko­nais­van­keus­ran­gais­tuk­sen pituutta, jota syyttäjä olisi kaikista uusista rikok­sista vaatinut.

Syyttäjä vaati lisäksi päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nus­ten, riko­suh­ri­mak­sun ja eräiden todis­te­lu­kus­tan­nus­ten kor­vaa­mista. Tuomion yhtey­dessä syyttäjä vaati myös naisen van­git­se­mista.

Osa syyt­teistä kiis­tet­tiin, suuri osa tun­nus­tet­tiin

Nainen kiisti lievät petokset 5. ja 8. jou­lu­kuuta 2024, Seinäjoen ja Kauhajoen näpis­tyk­set, mak­su­vä­li­ne­pe­tok­sen, rahan­pe­sun, huhtikuun lievän petoksen sekä Teuvan varkauden ja siihen liit­ty­neen ajo-oikeu­detta ajamisen.

Hän tunnusti muun muassa Ilmajoen ja Kurikan näpis­tyk­set, tammikuun ja helmikuun huu­mau­saine- ja lii­ken­ne­ri­kok­set, Närpiön näpis­tyk­set, toukokuun rat­ti­juo­pu­muk­sen ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sen sekä nis­koit­te­lun poliisia vastaan.

Törkeän lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sen osalta hän myönsi vain perus­muo­toi­sen lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sen.

Huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kos­ten osalta nainen pyysi osittain, ettei hänelle mää­rät­täisi ran­gais­tusta, koska huu­mau­sai­nei­den pitoi­suu­det olivat hänen mukaansa vähäisiä. Kärä­jäoi­keus ei hyväk­sy­nyt tätä.

Kärä­jäoi­keus katsoi lopulta naisen syyl­lis­ty­neen kaikkiin 24 rikokseen, joista syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta.

Viisi kuukautta ja 10 päivää ehdotonta vankeutta

Kärä­jäoi­keus piti koko­nai­suu­den vaka­vim­pina tekoina rahan­pe­sua, törkeää lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mista ja Teuvan varkautta.

Naisen aikai­sempi rikol­li­suus otettiin huomioon koven­ta­vasti, ja uusi van­keus­ran­gais­tus mää­rät­tiin ehdot­to­maksi.

Nainen oli saanut Etelä-Poh­jan­maan kärä­jäoi­keu­dessa 10. syyskuuta 2025 neljän kuukauden ehdol­li­sen van­keus­ran­gais­tuk­sen. Kärä­jäoi­keus määräsi sen nyt koko­nai­suu­des­saan täy­tän­töön­pan­ta­vaksi, koska nainen oli syyl­lis­ty­nyt koeajalla uusiin saman­kal­tai­siin rikoksiin. Aikai­sem­man ran­gais­tuk­sen vai­ku­tuk­seksi nyt mää­rät­tä­vään koko­nais­ran­gais­tuk­seen arvioi­tiin 40 päivää.

Kaikki nyt syyksi luetut teot ja aikai­sem­man ehdol­li­sen ran­gais­tuk­sen täy­tän­töön­pano huo­mioi­den yhtei­seksi ran­gais­tuk­seksi mää­rät­tiin viisi kuukautta ja 10 päivää ehdotonta vankeutta.

Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen sel­vi­tyk­sen mukaan naisella ei ollut edel­ly­tyk­siä suoriutua yhdys­kun­ta­pal­ve­lusta. Kärä­jäoi­keus katsoi sään­nöl­li­sen lait­to­mien päih­tei­den käytön estävän myös val­von­ta­ran­gais­tuk­sen.

Syyttäjän vaatimus naisen van­git­se­mi­sesta heti tuomion yhtey­dessä hylättiin, koska kärä­jäoi­keus piti van­git­se­mista tuomittu seuraamus huomioon ottaen koh­tuut­to­mana.

Yli 3 300 euroa kor­vauk­sia ja muita maksuja

Nainen vel­voi­tet­tiin maksamaan valtiolle 120 euron riko­suh­ri­maksu sekä yhteensä 409 euroa päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­sia. Todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia ei lopulta syntynyt.

Asia­no­mis­ta­jille mää­rät­ty­jen vahin­gon­kor­vaus­ten ja sel­vit­te­ly­ku­lu­jen pääomat olivat yhteensä 2 777,88 euroa. Kor­vauk­sia mää­rät­tiin muun muassa petosten uhreille, Tokmanni Oy:lle, Cloud District Oy:lle, pank­ki­kor­tin hal­ti­jalle sekä Hirvelän maa- ja koti­ta­lous­seura ry:lle. Osaan summista tulee lisäksi vii­väs­tys­kor­koa.

Kun vahin­gon­kor­vaus­ten lisäksi huo­mioi­daan 120 euron riko­suh­ri­maksu ja 409 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­set, kiinteitä raha­mää­räi­siä seu­raa­muk­sia kertyy yhteensä 3 306,88 euroa ennen korkoja.

Naisen puo­lus­ta­jan 4 894,50 euron palkkio maksetaan valtion varoista ja jää valtion vahin­goksi hänen talou­del­lis­ten olo­suh­tei­densa vuoksi.

Asia käsi­tel­tiin Etelä-Poh­jan­maan kärä­jäoi­keu­dessa

Rikosasia tuli vireille Etelä-Poh­jan­maan kärä­jäoi­keu­dessa 8. kesäkuuta. Kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 13. elokuuta.

Asiassa jär­jes­tet­tiin pää­kä­sit­tely, jossa kuultiin useita asia­no­mis­ta­jia ja todis­ta­jia sekä käsi­tel­tiin laajaa kir­jal­lista ja video­tal­len­teista koos­tu­nutta todis­te­lua. Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei käy ilmi pää­kä­sit­te­lyn tarkka päi­vä­määrä. Asia­kir­jasta ilmenee kuitenkin toteu­tu­neen istun­toa­jan olleen 4,5 tuntia.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 20. elokuuta, vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 14. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 28. syyskuuta.