Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus on tuominnut teko­het­kellä 55-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen miehen rahan­pe­susta. Mies antoi pank­ki­ti­linsä, verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sensa ja pank­ki­kort­tinsa kadulla tapaa­mansa puo­li­tu­tun käyttöön, minkä jälkeen hui­jaus­soi­tolla uhrilta saadut 10 000 euroa siir­ret­tiin hänen tililleen ja nos­tet­tiin kätei­seksi.

Kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen kolmen kuukauden ehdol­li­seen van­keu­teen. Lisäksi hänet vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan rikoksen uhrille koko 10 000 euron menetys. Tuomio ei ole lain­voi­mai­nen, ja mies on ilmoit­ta­nut tyy­ty­mät­tö­myyttä koko rat­kai­suun.

Rikok­sella saadut 10 000 euroa siir­ret­tiin miehen tilille

Rikos tapahtui Turussa 21. tou­ko­kuuta 2024.

Syyttäjän mukaan tun­te­mat­to­maksi jäänyt henkilö sai hui­jaus­soi­tolla uhrin verk­ko­pank­ki­tun­nuk­set haltuunsa.

Samoihin aikoihin vastaaja tapasi kadulla puo­li­tu­tun henkilön ja antoi tämän käyttöön pank­ki­ti­linsä, eli pank­ki­tun­nuk­sensa ja pank­ki­kort­tinsa. Hui­jaus­soi­ton kohteeksi joutuneen henkilön tileiltä siir­ret­tiin tämän jälkeen yhteensä 10 000 euroa vastaajan pank­ki­ti­lille.

Rahat nos­tet­tiin vastaajan tililtä kätei­seksi pank­kiau­to­maa­tilla hänen pank­ki­kort­tiaan käyttäen.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta rahan­pe­susta

Syyttäjä vaati miehelle ensi­si­jai­sesti ran­gais­tusta rahan­pe­susta. Vaih­toeh­toi­sesti syyt­teessä oli tuot­ta­muk­sel­li­nen rahanpesu.

Syyttäjän mukaan olo­suh­teet, raha­mää­rän suuruus ja pank­ki­ti­lin luo­vut­ta­mi­nen toiselle hen­ki­lölle olivat sellaisia, että miehen oli täytynyt tietää tai ainakin pitää varsin toden­nä­köi­senä rahojen olevan rikok­sella han­kit­tuja.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoiteta, kuinka pitkää van­keus­ran­gais­tusta syyttäjä tar­kal­leen vaati.

Syyttäjä vaati lisäksi miehelle 80 euron riko­suh­ri­mak­sua. Hui­jauk­sen uhri vaati mieheltä 10 000 euron vahin­gon­kor­vausta.

Vastaaja myönsi tilinsä luo­vut­ta­mi­sen mutta kiisti rikoksen

Mies tunnusti syyt­teessä kuvatun menet­te­lyn, mutta kiisti syyl­lis­ty­neensä rikokseen.

Hänen mukaansa hän oli ollut paikalla kat­so­massa, kun hänen tililtään nos­tet­tiin 10 000 euroa. Miehelle oli luvattu pank­ki­ti­lin lai­naa­mi­sesta 1 000 euron palkkio, mutta hänen mukaansa hän ei koskaan saanut luvattua rahaa.

Mies kiisti myös uhrin 10 000 euron vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­muk­sen.

Oikeus: Rikol­lista alkuperää täytyi pitää varsin toden­nä­köi­senä

Kärä­jäoi­keu­dessa oli rii­da­tonta, että vastaaja antoi pank­ki­ti­linsä ja pank­ki­kort­tinsa toisen henkilön käyttöön sekä se, että uhrin verk­ko­pank­ki­tun­nuk­set oli saatu hui­jaus­soi­tolla.

Rat­kais­ta­vaksi jäi ennen kaikkea se, tiesikö mies rahojen rikol­li­sesta alku­pe­rästä.

Miehen oman ker­to­muk­sen perus­teella hän oli antanut tilinsä ja korttinsa puo­li­tu­tun käyttöön saa­dak­seen 1 000 euron palkkion 10 000 euron siir­tä­mi­sestä ja nos­ta­mi­sesta. Hänelle ei ollut kerrottu syytä tilin lai­naa­mi­seen tai rahojen alkuperää, eikä hän ollut pyrkinyt sel­vit­tä­mään niitä.

Kärä­jäoi­keus katsoi poik­keuk­sel­lis­ten olo­suh­tei­den, suuren raha­mää­rän ja tilin lai­naa­mi­sesta luvatun palkkion perus­teella miehen täytyneen pitää varsin toden­nä­köi­senä, että rahat olivat rikok­sella saatuja.

Mies tuo­mit­tiin tämän vuoksi rahan­pe­susta eikä lie­vem­mästä tuot­ta­muk­sel­li­sesta rahan­pe­susta.

Kolme kuukautta ehdol­lista vankeutta

Kärä­jäoi­keus arvioi, että rahan­pe­sun kohteena olleen 10 000 euron määrän ja miehen syyl­li­syy­den vuoksi sak­ko­ran­gais­tus ei ollut riittävä.

Oikeus katsoi oikeus­käy­tän­nön mukai­seksi ran­gais­tuk­seksi kolme kuukautta vankeutta. Van­keus­ran­gais­tus mää­rät­tiin ehdol­li­seksi.

Ehdol­li­sen vankeuden koeaika päättyy 9. elokuuta 2028.

Uhrille mak­set­tava 10 000 euroa

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen menet­te­lyn mah­dol­lis­ta­neen rikok­sella saatujen varojen siir­tä­mi­sen pois uhrin mää­räys­val­lasta.

Pank­ki­ti­lin luo­vut­ta­mi­nen heikensi oikeuden mukaan mer­ki­tyk­sel­li­sellä tavalla uhrin mah­dol­li­suuk­sia saada rahansa takaisin. Tämän vuoksi miehen toi­min­nalla oli riittävä syy-yhteys uhrille aiheu­tu­nee­seen vahinkoon.

Mies vel­voi­tet­tiin maksamaan uhrille vahin­gon­kor­vauk­sena 10 000 euroa.

Lisäksi hänet mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu. Raha­mää­räi­siä seu­raa­muk­sia mää­rät­tiin siten yhteensä 10 080 euroa.

Asia käsi­tel­tiin Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keu­dessa

Rikosasia tuli vireille Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keu­dessa 9. lokakuuta 2025. Kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 10. elokuuta.

Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei käy ilmi pää­kä­sit­te­lyn tarkka päi­vä­määrä.

Tuomio ei ole lain­voi­mai­nen. Vastaaja on ilmoit­ta­nut tyy­ty­mät­tö­myyttä koko tuomioon. Vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 9. syyskuuta ja mah­dol­li­sen vas­ta­va­li­tuk­sen mää­rä­päivä 23. syyskuuta.