Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut tekohetkellä 55-vuotiaan kantasuomalaisen naisen törkeästä rattijuopumuksesta Kurikassa. Henkilöautoa kuljettaneen veren alkoholipitoisuus oli ajon aikana jälkinauttiminen huomioituna 1,46 promillea.
Käräjäoikeus tuomitsi kuljettajan 45 päivän ehdolliseen vankeuteen. Ehdollisen vankeuden lisäksi maksettavaksi määrättiin 30 päiväsakon eli 1 200 euron oheissakko.
Henkilöautolla ajettiin taajamassa
Rikos tapahtui Kurikassa 15. kesäkuuta 2025.
Syyttäjän mukaan vastaaja kuljetti henkilöautoa alkoholin nauttimisen jälkeen siten, että veren alkoholipitoisuus oli ajon aikana jälkinauttiminen huomioituna 1,46 promillea.
Syyttäjä katsoi törkeän rattijuopumuksen olleen omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, koska henkilöautoa kuljetettiin yleisillä teillä taajamassa. Tuomioasiakirjassa ei yksilöidä tarkempaa katua tai muuta tekopaikkaa Kurikan sisällä.
Syyttäjä vaati rangaistusta törkeästä rattijuopumuksesta
Syyttäjä vaati vastaajalle rangaistusta törkeästä rattijuopumuksesta. Tuomioasiakirjassa ei ilmoiteta, minkä pituista vankeusrangaistusta tai muuta täsmällistä rangaistusta syyttäjä vaati.
Lisäksi syyttäjä vaati vastaajaa korvaamaan valtiolle 97 euroa päihdetutkimuskustannuksia ja maksamaan 80 euron rikosuhrimaksun.
Vastaaja ei saapunut oikeuteen
Vastaaja ei saapunut käräjäoikeuden käsittelyyn. Hänet oli haastettu uhalla, että asia voidaan käsitellä ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta.
Esitutkinnassa vastaaja oli kuitenkin tunnustanut syytteessä kuvatun teon.
Käräjäoikeus katsoi tunnustuksen ja sitä tukeneen rikosteknisen laboratorion lausunnon perusteella vastaajan syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen.
Käräjäoikeus katsoi, ettei sakko yksin riittänyt
Käräjäoikeus katsoi, ettei teko ollut enää sovitettavissa pelkällä sakkorangaistuksella.
Oikeuden mukaan oikeudenmukainen seuraamus oli 45 päivää vankeutta. Rangaistuksen mittaamisessa otettiin huomioon päihtymyksen voimakkuus ja se, että ajo tapahtui yleisillä teillä.
Vastaajalla ei ollut rikosrekisteriä. Käräjäoikeus katsoi, etteivät rikoksen vakavuus, tekijän syyllisyys tai muut seikat edellyttäneet ehdotonta vankeutta, joten 45 päivän vankeusrangaistus määrättiin ehdolliseksi.
Pelkkää ehdollista vankeutta pidettiin kuitenkin riittämättömänä, joten sen oheen määrättiin 30 päiväsakkoa.
1 200 euron oheissakot
Yhden päiväsakon rahamääräksi määrättiin 40 euroa, joten 30 päiväsakosta kertyi maksettavaa 1 200 euroa.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika päättyy 29. helmikuuta 2028.
Lisäksi vastaaja velvoitettiin maksamaan valtiolle 80 euron rikosuhrimaksu ja korvaamaan 97 euroa päihdetutkimuskustannuksia.
Kiinteitä rahamääräisiä seuraamuksia määrättiin näin yhteensä 1 377 euroa.
Asia käsiteltiin Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa
Asia tuli vireille Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa 18. syyskuuta 2025.
Asiassa järjestettiin käsittely, johon vastaaja ei saapunut. Tuomioasiakirjasta ei käy ilmi pääkäsittelyn tarkka päivämäärä. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 5. elokuuta.
Ajokielto ei määräydy tässä tapauksessa 30 päiväsakon perusteella
Vaikka vastaajalle määrättiin 30 päiväsakon oheissakko, poliisin ajokieltotaulukossa alkoholista johtuneen törkeän rattijuopumuksen ajokielto määräytyy veren alkoholipitoisuuden, ei päiväsakkojen lukumäärän perusteella. Poliisin mukaan lopullisen ajokiellon määrää poliisi rikosasian ratkaisemisen jälkeen.
Tässä tapauksessa veren alkoholipitoisuus oli 1,46 promillea, joten se kuuluu poliisin taulukossa 1,20–1,49 promillen luokkaan. Ensikertalaiselle ajokiellon normaali kesto on tässä luokassa 7 kuukautta ja liukuma 3–8 kuukautta.
Uusija A:lle normaali ajokielto on 11 kuukautta ja liukuma 6 kuukaudesta yhteen vuoteen. Uusija B:lle normaali kesto on yksi vuosi ja kaksi kuukautta, liukuman ollessa yhdestä vuodesta yhteen vuoteen ja neljään kuukauteen. Poliisin määritelmän mukaan uusija A on edeltävän viiden vuoden aikana rattijuopumukseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen syyllistynyt kuljettaja, kun taas uusija B on syyllistynyt tuona aikana törkeään rattijuopumukseen tai törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.
Tuomiossa todetaan, ettei vastaajalla ollut rikosrekisteriä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä osoittamaan varmasti, että hän olisi poliisin ajokieltotaulukossa tarkoitettu ensikertalainen, eikä tuomioasiakirja sisällä poliisin lopullista ajokieltopäätöstä.





