Lapin kärä­jäoi­keus on tuominnut 61-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen miehen törkeästä rat­ti­juo­pu­muk­sesta ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta.

Mies ajoi hen­ki­löau­toa Kemin­maassa yleisellä tiellä ilman vaa­dit­ta­vaa ajo-oikeutta, ja hänen kyy­dis­sään oli kaksi mat­kus­ta­jaa.

Ajon jälkeen tark­kuu­sal­ko­met­rillä mitattu alko­ho­li­pi­toi­suus oli 0,71 mil­lig­ram­maa litrassa ulos­hen­gi­ty­sil­maa, joka vastaa 1,61 promillea. Oikeus määräsi miehelle 50 päivää ehdol­lista vankeutta ja sen ohella 25 päi­vä­sak­koa.

Ajoi lauan­taiyönä kahden mat­kus­ta­jan kanssa

Rikokset tapah­tui­vat Kemin­maassa 23. tou­ko­kuuta.

Syyttäjän mukaan mies kuljetti hen­ki­löau­toa yleisellä tiellä nau­tit­tuaan alkoholia siten, että hänen ulos­hen­gi­ty­sil­mas­saan oli ajon jälkeen 0,71 mil­lig­ram­maa alkoholia litrassa.

Syyttäjän mukaan teko oli omiaan aiheut­ta­maan vaaraa muiden tur­val­li­suu­delle, kun huomioon otettiin ajaminen yleisellä tiellä lauan­taiyönä sekä se, että autossa oli kul­jet­ta­jan lisäksi kaksi mat­kus­ta­jaa.

Miehellä ei myöskään ollut vaa­dit­ta­vaa ajo-oikeutta, vaikka hän kuljetti hen­ki­löau­toa yleisillä teillä.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kahdesta rikok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta törkeästä rat­ti­juo­pu­muk­sesta ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä, minkä pituista van­keus­ran­gais­tusta tai kuinka suurta sak­ko­ran­gais­tusta syyttäjä vaati.

Syyttäjä vaati lisäksi miehen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 120 euron riko­suh­ri­mak­sun.

Vastaaja tunnusti teot

Vastaaja tunnusti mene­tel­leensä syyt­teessä kuvatulla tavalla.

Hän suostui myös siihen, että rikosasia käsi­tel­lään kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä. Kärä­jäoi­keu­den mukaan tun­nus­tusta tuki tark­kuu­sal­ko­met­rin mit­taus­pöy­tä­kirja, eikä vastaajan syyl­li­syy­destä jäänyt var­tee­no­tet­ta­vaa epäilyä.

50 päivää ehdol­lista vankeutta

Lapin kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen törkeästä rat­ti­juo­pu­muk­sesta ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta.

Yhtei­seksi ran­gais­tuk­seksi mää­rät­tiin 50 päivää vankeutta. Van­keus­ran­gais­tus mää­rät­tiin ehdol­li­seksi, ja koeaika päättyy 30. mar­ras­kuuta 2027.

Ehdol­li­sen van­keus­ran­gais­tuk­sen lisäksi mies sai 25 päi­vä­sak­koa. Yhden päi­vä­sa­kon määrä oli yhdeksän euroa, joten mak­set­ta­vaa kertyi sakkoina 225 euroa.

Mies mää­rät­tiin lisäksi maksamaan valtiolle 120 euron riko­suh­ri­maksu. Sak­koi­neen kiinteitä raha­mää­räi­siä seu­raa­muk­sia tuli yhteensä 345 euroa.

Asia rat­kais­tiin Lapin kärä­jäoi­keu­dessa

Rikosasia tuli vireille Lapin kärä­jäoi­keu­dessa 26. tou­ko­kuuta. Koska vastaaja tunnusti teot ja suostui kir­jal­li­seen menet­te­lyyn, asiassa ei jär­jes­tetty suullista pää­kä­sit­te­lyä. Tuomio annettiin 14. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 21. elokuuta, vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 14. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 28. syyskuuta.

Ajo­kiel­lon pituutta ei ratkaista 25 päi­vä­sa­kon perus­teella

Poliisin ajo­kiel­to­tau­lu­kossa törkeän alko­ho­li­rat­ti­juo­pu­muk­sen ajo­kiel­lon pituus määräytyy alko­ho­li­pi­toi­suu­den eikä tuomitun päi­vä­sak­ko­mää­rän perus­teella. Tässä tapauk­sessa 25 päi­vä­sak­koa olivat ehdol­li­sen vankeuden oheis­sak­koja, joten niitä ei käytetä ajo­kiel­lon pituuden mää­rit­tä­mi­sen läh­tö­koh­tana.

Miehen tark­kuu­sal­ko­met­ri­tu­los 0,71 mg/l kuuluu poliisin tau­lu­kossa luokkaan 0,66–0,87 mg/l. Tässä luokassa törkeän alko­ho­li­rat­ti­juo­pu­muk­sen normaali ajokielto on ensi­ker­ta­lai­selle 8 kuukautta, ja vaih­te­lu­väli on 6–10 kuukautta.

Jos henkilö kuuluu poliisin Uusija A -luokkaan, normaali ajokielto on yksi vuosi ja vaih­te­lu­väli 11 kuu­kau­desta yhteen vuoteen ja yhteen kuu­kau­teen. Uusija B -luokassa normaali ajokielto on yksi vuosi ja neljä kuukautta, vaih­te­lu­vä­lin ollessa yhdestä vuodesta ja kahdesta kuu­kau­desta yhteen vuoteen ja kuuteen kuu­kau­teen.

Ensi­ker­ta­lai­seksi katsotaan tässä yhtey­dessä henkilö, joka ei ole edeltävän viiden vuoden aikana syyl­lis­ty­nyt rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen tai vaa­ral­lis­ten aineiden kul­je­tus­ri­kok­seen. Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei käy ilmi miehen mah­dol­li­sia tällaisia aikai­sem­pia rikoksia, joten hänen lopul­lista ajo­kiel­to­luok­kaansa ei voida tämän tuomion perus­teella päätellä.

Poliisi tekee ajo­kiel­losta erillisen päätöksen. Ajo­kiel­lon lopul­li­seen pituuteen voivat vaikuttaa teon vaka­vuu­den ja aikai­sem­pien ajo­kiel­to­ri­kos­ten lisäksi myös ajo­kiel­lon vai­ku­tuk­set toi­meen­tu­loon ja vält­tä­mät­tö­mään liik­ku­mi­seen.