Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus on tuominnut rikosten tekoai­kaan 62-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen naisen rat­ti­juo­pu­muk­sesta ja lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta.

Naisen veren alko­ho­li­pi­toi­suus oli ajon jälkeen jäl­ki­naut­ti­mi­nen huo­mioi­den 1,16 promillea.

Nainen menetti hen­ki­löau­ton hallinnan Kan­gas­tiellä Sas­ta­ma­lassa ja ajautui vas­taan­tu­li­joi­den kaistan yli tien vasem­malle puolelle ojaan. Hänet tuo­mit­tiin 90 päi­vä­sa­kon ran­gais­tuk­seen.

Veren alko­ho­li­pi­toi­suus oli 1,16 promillea

Rat­ti­juo­pu­mus tapahtui Sas­ta­ma­lassa 16. elokuuta 2025.

Syyttäjän mukaan nainen kuljetti hen­ki­löau­toa yleisellä tiellä nau­tit­tuaan alkoholia niin, että hänen verensä alko­ho­li­pi­toi­suus oli ajon jälkeen jäl­ki­naut­ti­mi­nen huo­mioi­den 1,16 promillea.

Auto ajautui vas­taan­tu­li­joi­den kaistan yli ojaan

Lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­nen tapahtui samalla ajo­mat­kalla Kan­gas­tiellä Sas­ta­ma­lassa.

Nainen ajoi Kan­gas­tietä Sam­mal­joen suuntaan. Syyttäjän mukaan hän menetti päih­ty­myk­sestä tai muusta syystä johtuneen ajo­vir­heen, liial­li­sen tilan­ne­no­peu­den tai muun vastaavan syyn vuoksi hen­ki­löau­ton hallinnan.

Auto ajautui vas­taan­tu­li­joi­den kaistan yli tien vasem­malle puolelle ojaan. Ajo ja ojaan ajau­tu­mi­nen tapah­tui­vat yleisellä tiellä yöaikaan.

Syyttäjän mukaan nainen oli lai­min­lyö­nyt vel­vol­li­suu­tensa kuljettaa autoa mah­dol­li­sim­man lähellä ajoradan oikeaa reunaa sekä noudattaa olo­suh­tei­den edel­lyt­tä­mää huo­lel­li­suutta ja varo­vai­suutta. Hänen menet­te­lynsä oli omiaan aiheut­ta­maan vaaraa toisen tur­val­li­suu­delle.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kahdesta rikok­sesta

Syyttäjä vaati naiselle ran­gais­tusta rat­ti­juo­pu­muk­sesta ja lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen lajia tai määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi naisen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 40 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan 97 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­set.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ole ajo­kiel­toa koskevaa vaa­ti­musta tai päätöstä.

Vastaaja tunnusti teot

Vastaaja tunnusti esi­tut­kin­nassa syyt­teissä kuvatun menet­te­lyn.

Kärä­jäoi­keu­delle esi­tet­tiin kir­jal­li­sena todis­teena Kes­kus­ri­kos­po­lii­sin rikos­tek­ni­sen labo­ra­to­rion lausunto.

Oikeuden mukaan kir­jal­li­nen todiste tuki naisen tun­nus­tusta, eikä tun­nus­tuk­sen oikeel­li­suutta ollut syytä epäillä.

90 päi­vä­sak­koa – mak­set­ta­vaa 2 250 euroa

Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus tuomitsi naisen rat­ti­juo­pu­muk­sesta ja lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta yhteiseen 90 päi­vä­sa­kon sak­ko­ran­gais­tuk­seen.

Yhden päi­vä­sa­kon rahamäärä oli 25 euroa, joten sak­ko­ran­gais­tuk­sen määräksi tuli yhteensä 2 250 euroa.

Päi­vä­sa­kon rahamäärä las­ket­tiin naisen vuonna 2022 vah­vis­tet­tu­jen vero­tie­to­jen ja hänen ilmoit­ta­miensa tulo­tie­to­jen perus­teella. Kärä­jäoi­keus katsoi sak­ko­ran­gais­tuk­sen olevan riittävä ja oikeu­den­mu­kai­nen seuraamus.

Muita maksuja 137 euroa

Nainen mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 40 euron riko­suh­ri­maksu.

Lisäksi hänet vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan valtiolle 97 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­set. Kärä­jäoi­keu­den mukaan päih­de­tut­ki­mus oli ollut tar­peel­li­nen syyl­li­syy­den sel­vit­tä­mi­seksi.

Sakkojen, riko­suh­ri­mak­sun ja päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nus­ten raha­mää­räi­set seu­raa­muk­set olivat yhteensä 2 387 euroa.

Poliisi ratkaisee ajo­kiel­lon pituuden erikseen

Kärä­jäoi­keu­den tuomiossa ei määrätty naista ajo­kiel­toon. Poliisi ratkaisee var­si­nai­sen ajo­kiel­lon pituuden eril­li­sessä kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä syyksi lukevan tuomion jälkeen.

Poliisin alko­ho­li­rat­ti­juo­pu­musta koskevan ajo­kiel­to­tau­lu­kon mukaan 1,10 promillen tai sitä kor­keam­man alko­ho­li­pi­toi­suu­den perus­teella ensi­ker­ta­lai­sen ajo­kiel­lon normaali pituus on kuusi kuukautta. Ajo­kiel­lon liukuma on viidestä kuu­kau­desta viiteen vuoteen.

Uusijan ajo­kiel­lon normaali pituus on samalla alko­ho­li­pi­toi­suu­della kymmenen kuukautta. Ajo­kiel­lon liukuma on yhdek­sästä kuu­kau­desta viiteen vuoteen.

Ensi­ker­ta­lai­sella tar­koi­te­taan kul­jet­ta­jaa, joka ei ole edel­tä­vien viiden vuoden aikana syyl­lis­ty­nyt rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen tai vaa­ral­lis­ten aineiden kul­je­tus­ri­kok­seen.

Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei ilmene naisen mah­dol­li­nen aikai­sempi lii­ken­ne­ri­kos­his­to­ria, joten ajo­kiel­lon tarkkaa pituutta ei voida sen perus­teella päätellä. Poliisin taulukot ovat suuntaa antavia, ja teon vaa­ral­li­suus sekä muut olo­suh­teet voivat vaikuttaa lopul­li­seen ajo­kiel­toon.

Asia rat­kais­tiin Pir­kan­maan kärä­jäoi­keu­dessa

Asia tuli vireille Pir­kan­maan kärä­jäoi­keu­dessa 5. kesäkuuta. Asia rat­kais­tiin kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä, koska menet­te­lyn laki­sää­tei­set edel­ly­tyk­set täyt­tyi­vät.

Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 6. elokuuta.

Rat­kai­suun sai hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä oli ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 13. elokuuta, vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 7. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 21. syyskuuta.