Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus on tuominnut 63-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen miehen rat­ti­juo­pu­muk­sesta. Miehen veren alko­ho­li­pi­toi­suus oli ajon aikana tai välit­tö­mästi sen jälkeen jäl­ki­naut­ti­mi­nen huomioon ottaen vähintään 1,18 promillea.

Ran­gais­tuk­seksi mää­rät­tiin 70 päi­vä­sak­koa, joista kertyi mak­set­ta­vaa 1 890 euroa.

Veren alko­ho­li­pi­toi­suus vähintään 1,18 promillea

Rikos tapahtui Outo­kum­mussa 4. huh­ti­kuuta.

Syyttäjän mukaan mies kuljetti hen­ki­löau­toa yleisellä tiellä nau­tit­tuaan alkoholia siten, että hänen verensä alko­ho­li­pi­toi­suus oli ajon aikana tai välit­tö­mästi sen jälkeen jäl­ki­naut­ti­mi­nen huomioon ottaen vähintään 1,18 promillea.

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta rat­ti­juo­pu­muk­sesta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä, kuinka suurta sak­ko­ran­gais­tusta syyttäjä tar­kal­leen vaati. Lisäksi syyttäjä vaati miehen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 60 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan 121 euroa päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­sia.

Vastaaja tunnusti teon

Mies tunnusti kärä­jäoi­keu­delle toi­mit­ta­mas­saan tunnustus- ja suos­tu­mus­lo­mak­keessa mene­tel­leensä syyt­teessä kuvatulla tavalla.

Hän luopui samalla oikeu­des­taan suul­li­seen käsit­te­lyyn ja suostui siihen, että asia rat­kais­taan kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä.

Syyttäjän kir­jal­li­sena todis­teena esi­tet­tiin Kes­kus­ri­kos­po­lii­sin rikos­tek­ni­sen labo­ra­to­rion lausunto. Kärä­jäoi­keus katsoi kir­jal­li­sen todis­te­lun tukevan miehen tun­nus­tusta eikä nähnyt aihetta epäillä tun­nus­tuk­sen aitoutta.

70 päi­vä­sak­koa – Yhteensä 1 890 euroa

Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen rat­ti­juo­pu­muk­sesta 70 päi­vä­sak­koon.

Yhden päi­vä­sa­kon raha­mää­räksi mää­rät­tiin 27 euroa, joten sak­ko­ran­gais­tuk­sen koko­nais­mää­räksi muodostui 1 890 euroa. Kärä­jäoi­keu­den mukaan päi­vä­sa­kon määrä perustui miehen ilmoit­ta­miin muut­tu­nei­siin net­to­tu­loi­hin.

Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 60 euron riko­suh­ri­maksu sekä kor­vaa­maan 121 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­set. Raha­mää­räi­siä seu­raa­muk­sia kertyi siten yhteensä 2 071 euroa.

Asia rat­kais­tiin Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keu­dessa

Asia tuli vireille Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keu­dessa 15. tou­ko­kuuta. Se rat­kais­tiin kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä, joten asiassa ei jär­jes­tetty suullista pää­kä­sit­te­lyä.

Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa kans­liassa 6. elokuuta. Rat­kai­suun saa hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä ilmoit­ta­mi­sen mää­rä­päivä on 13. elokuuta, vali­tuk­sen 7. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 21. syyskuuta.

Poliisin tau­lu­kossa normaali ajokielto on kuusi kuukautta

Vaikka mies tuo­mit­tiin 70 päi­vä­sak­koon, alko­ho­lista joh­tu­vassa rat­ti­juo­pu­muk­sessa poliisin ajo­kiel­to­tau­lukko ei perustu päi­vä­sak­ko­jen luku­mää­rään vaan veren alko­ho­li­pi­toi­suu­teen tai ulos­hen­gi­ty­sil­man alko­ho­li­mää­rään. Poliisin mukaan ajo­kiel­lon lopul­li­seen kestoon vai­kut­ta­vat lisäksi muun muassa teon vakavuus, aikai­sem­mat ajo­kiel­to­ri­kok­set sekä ajo­kiel­lon vai­ku­tuk­set toi­meen­tu­loon ja vält­tä­mät­tö­mään liik­ku­mi­seen.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen veren alko­ho­li­pi­toi­suu­den olleen vähintään 1,18 promillea. Poliisin ajo­kiel­to­tau­lu­kossa vähintään 1,10 promillen alko­ho­li­pi­toi­suu­della rat­ti­juo­pu­muk­sesta mää­rät­tä­vän ajo­kiel­lon normaali kesto on ensi­ker­ta­lai­selle kuusi kuukautta. Liukuma on viidestä kuu­kau­desta viiteen vuoteen.

Jos henkilö on edeltävän viiden vuoden aikana syyl­lis­ty­nyt rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen tai vaa­ral­lis­ten aineiden kul­je­tus­ri­kok­seen, poliisin taulukon normaali ajokielto on vas­taa­valla alko­ho­li­pi­toi­suu­della 10 kuukautta. Liukuma on yhdek­sästä kuu­kau­desta viiteen vuoteen.

Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei ilmene miehen mah­dol­lista aikai­sem­paa lii­ken­ne­ri­kos­his­to­riaa eikä poliisin tekemää ajo­kiel­to­pää­töstä. Siksi juuri hänelle määrätyn ajo­kiel­lon lopul­lista pituutta ei voida päätellä kärä­jäoi­keu­den tuomiosta.