Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus on tuominnut rikoksen tekoai­kaan 68-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen miehen rat­ti­juo­pu­muk­sesta 45 päi­vä­sak­koon.

Mies kuljetti hen­ki­löau­toa alkoholin naut­ti­mi­sen jälkeen. Hänen verensä alko­ho­li­pi­toi­suu­deksi mitattiin ajon jälkeen 0,60 promillea.

Rat­ti­juo­pu­mus tapahtui Joen­suussa

Rikos tapahtui Joen­suussa 19. huh­ti­kuuta.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen rat­ti­juo­pu­muk­seen, sillä hänen verensä alko­ho­li­pi­toi­suus ylitti rat­ti­juo­pu­muk­sen 0,5 promillen rajan.

Kir­jal­li­sena todis­teena oikeu­delle esi­tet­tiin Kes­kus­ri­kos­po­lii­sin rikos­tek­ni­sen labo­ra­to­rion lausunto ja tut­ki­muk­sesta aiheu­tu­nut lasku.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta rat­ti­juo­pu­muk­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta rat­ti­juo­pu­muk­sesta. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä syyttäjän vaatimaa päi­vä­sak­ko­jen määrää.

Lisäksi syyttäjä vaati miehen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 60 euron riko­suh­ri­mak­sun.

Päih­de­tut­ki­muk­sesta aiheu­tu­neet 84 euron kus­tan­nuk­set vaa­dit­tiin niin ikään miehen kor­vat­ta­viksi.

Vastaaja tunnusti teon

Mies tunnusti kärä­jäoi­keu­delle toi­mit­ta­mal­laan lomak­keella mene­tel­leensä syyt­teessä kuvatulla tavalla.

Hän luopui oikeu­des­taan suul­li­seen käsit­te­lyyn ja suostui asian rat­kai­se­mi­seen kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan kir­jal­li­nen todistelu tuki tun­nus­tusta, eikä sen aitoutta ollut aihetta epäillä.

Sakkoja 1 665 euroa

Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen 45 päi­vä­sak­koon.

Yhden päi­vä­sa­kon määräksi vah­vis­tet­tiin 37 euroa, joten sakkojen yhteis­mää­räksi tuli 1 665 euroa. Päi­vä­sa­kon rahamäärä las­ket­tiin vuoden 2024 vero­tie­to­jen perus­teella.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan ran­gais­tus vastasi vakiin­tu­nutta oikeus­käy­tän­töä.

Rahal­li­sia seu­raa­muk­sia yhteensä 1 809 euroa

Sakkojen lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 60 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vaa­maan 84 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­set.

Sakoista ja muista maksuista kertyi mak­set­ta­vaa yhteensä 1 809 euroa.

Ensi­ker­ta­lai­sen ajokielto nor­maa­listi kaksi kuukautta ja kaksi viikkoa

Kärä­jäoi­keu­den tuomiossa ei määrätty ajo­kiel­toa, sillä rikos­pe­rus­tei­sesta ajo­kiel­losta päättää poliisi eril­li­sessä hal­lin­nol­li­sessa menet­te­lyssä.

Vaikka mies tuo­mit­tiin 45 päi­vä­sak­koon, taval­lista alko­ho­li­rat­ti­juo­pu­musta koskeva poliisin ajo­kiel­to­tau­lukko perustuu veren alko­ho­li­pi­toi­suu­teen eikä päi­vä­sak­ko­jen määrään.

Miehen 0,60 promillen alko­ho­li­pi­toi­suus kuuluu tau­lu­kossa 0,60–0,69 promillen luokkaan. Ensi­ker­ta­lai­sen ajo­kiel­lon normaali pituus on kaksi kuukautta ja kaksi viikkoa. Vaih­te­lu­väli on yhdestä kuu­kau­desta ja kahdesta viikosta kolmeen kuu­kau­teen ja kahteen viikkoon.

Uusijan ajo­kiel­lon normaali pituus on seitsemän kuukautta ja kaksi viikkoa. Vaih­te­lu­väli on kuudesta kuu­kau­desta ja kahdesta viikosta kah­dek­saan kuu­kau­teen ja kahteen viikkoon.

Ensi­ker­ta­lai­nen ei ole edel­tä­vien viiden vuoden aikana syyl­lis­ty­nyt rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen tai vaa­ral­lis­ten aineiden kul­je­tus­ri­kok­seen. Uusija on syyl­lis­ty­nyt vähintään yhteen näistä rikok­sista kyseisenä aikana.

Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei ilmene, kumpaan ryhmään mies kuuluu. Ajo­kiel­lon lopul­li­sen pituuden ratkaisee poliisi.

Asia rat­kais­tiin Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keu­dessa

Asia tuli vireille Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keu­dessa 29. tou­ko­kuuta. Miehen suos­tu­muk­sen perus­teella asia käsi­tel­tiin ilman suullista pää­kä­sit­te­lyä kir­jal­li­sessa menet­te­lyssä.

Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 5. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä oli ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 12. elokuuta. Vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 4. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 18. syyskuuta.