Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 72-vuotiaan naisen naapurinsa pahoinpitelystä 25 päiväsakon rangaistukseen.
Rikos tapahtui 4. maaliskuuta 2025 Hämeenlinnassa. Teon aikaan nainen oli 71-vuotias.
Nainen heitti pihalla roskapussin naapuriaan kohti, mutta pussi ei osunut tähän. Tämän jälkeen nainen löi naapuriaan ainakin kerran kädellä kasvoihin.
Naapurille aiheutui tilanteessa niskakipua, oikean suupielen alueen turvotusta, alahuulen alapuolelle mustelma ja pinnallinen ihorikko.
Syyttäjä vaati rangaistusta pahoinpitelystä
Syyttäjä vaati naiselle rangaistusta pahoinpitelystä. Syytteen mukaan nainen oli lyönyt naapuriaan ainakin kerran kasvoihin ja heittänyt tätä kohti roskapussin.
Syyttäjä vaati naisen velvoittamista maksamaan valtiolle 80 euron rikosuhrimaksun sekä korvaamaan valtiolle asiassa syntyneet todistelukustannukset.
Naapuri vaati naiselta 400 euroa korvausta pahoinpitelyn aiheuttamasta tilapäisestä haitasta. Korvaukselle vaadittiin viivästyskorkoa rikoksentekopäivästä lähtien.
Korvausvaatimus perustui suupielen turvotukseen, alahuulen alla olleeseen mustelmaan, ihorikkoon ja noin viikon kestäneeseen niskakipuun.
Naapurille oli myönnetty oikeusapua ilman omavastuuosuutta. Hän pyysi oikeudenkäyntikulujensa korvaamista valtion varoista.
Nainen sanoi osuneensa naapuriin vahingossa
Nainen kiisti syyllistyneensä tahalliseen pahoinpitelyyn. Hän kiisti myös rikosuhrimaksun, todistelukustannukset ja naapurin vahingonkorvausvaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään.
Nainen myönsi heittäneensä roskapussin naapuriaan kohti. Hän kuitenkin korosti, ettei pussi ollut osunut naapuriin.
Nainen kertoi, että naapuri oli ottanut puhelimen esille. Nainen ei ollut halunnut, että häntä kuvataan, joten hän oli yrittänyt huitaista puhelimen pois naapurin kädestä.
Naisen mukaan hänen kätensä oli huitaisun yhteydessä hipaissut naapuria kasvoihin vahingossa. Hän kuvaili osumaa niin kevyeksi, ettei ollut uskonut sen aiheuttavan vammoja. Tämän vuoksi hän ei ollut jäänyt tarkistamaan naapurin vointia ennen poistumistaan paikalta.
Nainen vetosi siten tekonsa selityksenä siihen, että hän yritti estää naapuria kuvaamasta häntä. Hän kiisti tarkoittaneensa osua naapuriin.
Naapuri puolestaan kertoi naisen heittäneen ensin roskapussin häntä kohti ja lyöneen sen jälkeen kaksi kertaa nyrkillä kasvoihin. Hänen mukaansa nainen poistui lyöntien jälkeen paikalta sanomatta mitään.
Naapureiden välit olivat ennestään tulehtuneet
Oikeudessa esitettyjen kirjallisten todisteiden mukaan naisten välit olivat olleet tulehtuneet jo ennen tapahtumaa ja pysyneet sellaisina myös sen jälkeen. Tulehtuneet välit todettiin pääkäsittelyssä riidattomaksi asiaksi.
Myös roskapussin heittäminen naapuria kohti oli riidatonta.
Pahoinpitelyn tapahtumista naiset kertoivat kuitenkin eri tavoin. Käräjäoikeus arvioi heidän kertomustensa lisäksi lääkärinlausuntoa ja muita kirjallisia todisteita.
Lääkärinlausunnon mukaan naapurin pään kääntäminen oikealle oli aiheuttanut lievää niskakipua. Oikean suupielen alueella oli todettu lievää turvotusta sekä alahuulen alla mustelma ja pieni pinnallinen ihorikko.
Lääkärinlausunnossa vammojen todettiin voineen syntyä naapurin kertomalla tavalla kasvoihin kohdistuneista iskuista.
Yksi lyönti katsottiin näytetyksi
Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että nainen oli lyönyt naapuriaan kerran kädellä kasvoihin.
Oikeus ei kuitenkaan pitänyt riittävästi näytettynä, että nainen olisi lyönyt naapuria kaksi kertaa nyrkillä tämän kertomalla tavalla. Näyttö riitti yhden kädellä tehdyn lyönnin toteamiseen, mutta oikeus ei määritellyt varmasti, oliko lyönti tehty nyrkillä vai muulla tavalla.
Käräjäoikeuden mukaan naapurille aiheutuneet ihorikko, mustelma ja huulen turvotus eivät voineet syntyä pelkästä kevyestä hipaisusta. Vammojen syntyminen oli edellyttänyt naisen kuvaamaa hipaisua voimakkaampaa iskua.
Oikeus piti naisen kertomusta vahingossa tapahtuneesta kevyestä osumasta epäuskottavana. Tahallisuutta tuki myös se, että nainen oli ennen kasvoihin kohdistunutta lyöntiä käyttäytynyt aggressiivisesti heittämällä roskapussin naapuriaan kohti.
Käräjäoikeuden mukaan naisen oli täytynyt pitää naapurin vahingoittumista tekonsa vähintään varsin todennäköisenä seurauksena.
Naisen väitteelle siitä, että naapuri olisi provosoinut häntä ottamalla puhelimen esille, ei annettu asian oikeudellisessa arvioinnissa ratkaisevaa merkitystä.
Oikeus ei pitänyt tekoa lievänä pahoinpitelynä
Käräjäoikeus arvioi myös, oliko kyse pahoinpitelystä vai lievästä pahoinpitelystä.
Oikeus otti huomioon, että nainen löi naapuria kerran kädellä päähän. Lyönnistä aiheutui niskakipua, ihorikko, mustelma ja huulen turvotusta. Vammat jäivät kuitenkin pinnallisiksi.
Teon moitittavuutta lisäsi oikeuden mukaan sitä edeltänyt roskapussin heittäminen. Vaikka pussi ei osunut naapuriin, teko osoitti naisen käyttäytyneen aggressiivisesti jo ennen lyöntiä.
Kokonaisuutena arvioituna käräjäoikeus katsoi naisen syyllistyneen perusmuotoiseen pahoinpitelyyn eikä lievään pahoinpitelyyn.
Rangaistukseksi 25 päiväsakkoa
Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi naisen pahoinpitelystä 25 päiväsakkoon.
Yhden päiväsakon määräksi vahvistettiin 22 euroa, joten sakkorangaistuksen yhteismääräksi tuli 550 euroa. Päiväsakon rahamäärä perustui naisen käräjäoikeudelle ilmoittamiin kuukausittaisiin nettotuloihin.
Rangaistusta määrätessään käräjäoikeus otti huomioon yhden kädellä tehdyn, pään alueelle kohdistuneen lyönnin sekä siitä aiheutuneet vähäiset ja pinnallisiksi jääneet vammat.
Nainen määrättiin maksamaan korvauksia ja kuluja
Käräjäoikeus velvoitti naisen maksamaan naapurilleen 100 euroa korvausta tilapäisestä haitasta. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa 4. maaliskuuta 2025 lähtien.
Naapurin vaatimus oli 400 euroa, joten käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen 100 euroa ylittäneeltä osalta.
Nainen määrättiin lisäksi maksamaan valtiolle 80 euron rikosuhrimaksu ja korvaamaan valtiolle 31,80 euroa todistelukustannuksia.
Naapurin oikeudenkäyntiavustajalle maksettavaksi vahvistettiin valtion varoista 1 649,07 euroa. Nainen velvoitettiin korvaamaan tämä summa valtiolle korkoineen. Korolle asetettu määräaika alkaa kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.
Naisen maksettavaksi määrättyjen sakkojen, korvausten, oikeudenkäyntikulujen, todistelukustannusten ja rikosuhrimaksun yhteismäärä on ilman korkoja 2 410,87 euroa.
Tuomio annettiin Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa
Asia tuli vireille 13. huhtikuuta. Nainen ja hänen naapurinsa kertoivat tapahtumista Kanta-Hämeen käräjäoikeuden pääkäsittelyssä.
Tuomioasiakirjasta ei ilmene erikseen pääkäsittelyn päivämäärää. Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi asiassa tuomion 21. elokuuta.
Ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla. Tyytymättömyys tuomioon on ilmoitettava viimeistään 28. elokuuta. Valituksen määräpäivä on 21. syyskuuta ja vastavalituksen määräpäivä 5. lokakuuta.
