Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus on tuominnut 75-vuotiaan miehen eläin­suo­je­lu­rik­ko­muk­sesta Lopella. Kärä­jäoi­keu­den mukaan mies laiminlöi vel­vol­li­suu­tensa estää pitä­miensä kissojen hal­lit­se­ma­ton lisään­ty­mi­nen.

Teko tapahtui Lopella 1. tam­mi­kuuta–19. mar­ras­kuuta 2025. Asiassa esitetyn sel­vi­tyk­sen mukaan tapah­tu­mat liit­tyi­vät miehen Hun­sa­lan­tiellä sijait­se­vaan piha­pii­riin.

Ainakin viisi kissaa – kolme oli leik­kaa­matta

Syyttäjän mukaan miehellä oli vähintään viisi kissaa, joista kolme oli leik­kaa­mat­to­mia. Kissat pääsivät vapaasti ulkoi­le­maan.

Eläin­suo­je­luyh­dis­tys loukutti alueelta viisi vapaana liik­ku­nutta kissaa, joista neljä lei­kat­tiin. Syyttäjä katsoi miehen lai­min­lyö­neen kissojen hal­lit­se­mat­to­man lisään­ty­mi­sen estämisen kast­raa­tiolla, ste­ri­li­saa­tiolla tai muilla keinoilla.

Val­von­tae­läin­lää­käri teki paikalle tar­kas­tuk­sia syksyllä 2025. Kärä­jäoi­keu­dessa kuullun val­von­tae­läin­lää­kä­rin arvion mukaan piha­pii­rin kis­sa­po­pu­laa­tio oli tuolloin noin 10–15 kissan suuruinen, vaikka tarkkaa määrää ei pystytty sel­vit­tä­mään.

Val­von­tae­läin­lää­kä­rin mukaan piha­pii­rissä oli ehtinyt syntyä ainakin kolme pentuetta. Kärä­jäoi­keu­den mukaan mies oli myös ruokkinut omien kis­so­jensa lisäksi muita kissoja, mikä oli osaltaan ede­saut­ta­nut niiden hakeu­tu­mista hänen piha­pii­riinsä.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta eläin­suo­je­lu­rik­ko­muk­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta eläin­suo­je­lu­rik­ko­muk­sesta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä, kuinka suurta sak­ko­ran­gais­tusta syyttäjä tar­kal­leen vaati.

Lisäksi syyttäjä vaati miehen vel­voit­ta­mista kor­vaa­maan valtiolle asiassa syntyneet todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Vastaaja kiisti syytteen

Mies kiisti syytteen kir­jal­li­sessa lau­su­mas­saan.

Hän kiisti väitteen siitä, että hänen ton­til­laan tai omis­tuk­ses­saan olisi ollut jopa 30 leik­kaa­ma­tonta kissaa. Miehen mukaan hän ei ollut tahallaan jättänyt omia kissojaan leik­kaa­matta, vaan leik­kaus­ten vii­väs­ty­mi­nen johtui hänen ter­vey­son­gel­mis­taan ja niihin liit­ty­neistä autoilun rajoi­tuk­sista.

Mies kertoi omien kis­so­jensa olevan kesyjä ja pysyvän piha­pii­rissä. Hänen mukaansa naa­pu­rus­ton kissojen ja vil­li­kis­so­jen liik­ku­mista tontilla ei voinut estää.

Hän toi esiin myös sen, että hänen pihaltaan oli jo vuonna 2021 lou­ku­tettu 16 vil­liin­ty­nyttä kissaa. Syksyllä 2025 piha­pii­riin oli hänen mukaansa jälleen ilmes­ty­nyt vil­liin­ty­neitä kissoja ja hänen ulko­ra­ken­nuk­ses­taan oli löytynyt pentuja. Lou­ku­te­tuista viidestä kissasta kaksi ei miehen mukaan ollut hänen omiaan.

Kärä­jäoi­keus: Hal­lit­se­ma­ton lisään­ty­mi­nen oli alkamassa

Kärä­jäoi­keus totesi, että asiassa jäi jossain määrin epä­sel­väksi, kuinka monta kissaa mies var­si­nai­sesti omisti, mitkä niistä oli leikattu ja mitkä kissat olivat saaneet pentuja.

Oikeus totesi myös, ettei Suomessa ole yleistä lakiin perus­tu­vaa vel­vol­li­suutta leik­kaut­taa kaikkia omis­ta­miaan tai pitämiään kissoja. Rat­kai­se­vaa oli sen sijaan se, oliko mies lai­min­lyö­nyt vel­vol­li­suu­tensa estää hal­lit­se­mat­to­masti lisään­ty­vän kis­sa­po­pu­laa­tion syn­ty­mi­nen.

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen ruok­ki­mi­sen ede­saut­ta­neen ulko­puo­lis­ten kissojen hakeu­tu­mista piha­pii­riin. Samalla hänellä oli ainakin viisi kissaa, joista osa oli leik­kaa­mat­to­mia ja jotka pääsivät kulkemaan vapaasti sisälle ja ulos.

Oikeuden mukaan olo­suh­teet olivat otolliset pen­tuei­den syn­ty­mi­selle, ja pentueita oli syntynyt ainakin kolme. Saman­kal­tai­seen tilan­tee­seen oli jouduttu puut­tu­maan miehen luona jo vuonna 2021.

Kärä­jäoi­keus piti miehen menet­te­lyä tahal­li­sena tai ainakin törkeän huo­li­mat­to­mana ja katsoi hänen syyl­lis­ty­neen eläin­suo­je­lu­rik­ko­muk­seen.

350 euroa sakkoa

Kärä­jäoi­keus totesi, että kissojen hal­lit­se­ma­ton lisään­ty­mi­nen oli vielä alku­vai­heessa, mutta tilanne olisi voinut pahentua ilman val­von­tae­läin­lää­kä­rin puut­tu­mista.

Oikeus huomioi myös sen, että saman­kal­tai­seen tilan­tee­seen oli jouduttu puut­tu­maan jo muutamaa vuotta aikai­sem­min ja että mies oli leik­kaut­ta­nut osan kissoista vasta ver­rat­tain myö­häi­sessä vaiheessa.

Mies tuo­mit­tiin eläin­suo­je­lu­rik­ko­muk­sesta 25 päi­vä­sak­koon. Yhden päi­vä­sa­kon raha­mää­räksi mää­rät­tiin 14 euroa, joten sak­ko­ran­gais­tuk­sen koko­nais­mää­räksi tuli 350 euroa.

Lisäksi mies vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan valtiolle 38,50 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia. Kiinteitä raha­mää­räi­siä seu­raa­muk­sia kertyi näin yhteensä 388,50 euroa.

Asia käsi­tel­tiin Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keu­dessa

Asia tuli vireille Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keu­dessa 20. tou­ko­kuuta.

Asiassa jär­jes­tet­tiin suullinen käsittely, jossa kuultiin todis­ta­jana val­von­tae­läin­lää­kä­riä. Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei käy ilmi pää­kä­sit­te­lyn tarkka päi­vä­määrä.

Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 6. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta valit­ta­malla. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä ilmoit­ta­mi­sen mää­rä­päivä on 13. elokuuta, vali­tuk­sen 7. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 21. syyskuuta.