Etelä-Poh­jan­maan kärä­jäoi­keus ratkaisi mak­su­vä­li­ne­pe­tos­ju­tun, jossa 88-vuotiaan miehen pank­ki­kor­tilla tehtiin kesä­ret­ken aikana käteis­nos­toja ja ostoksia lähes 2 000 eurolla. Syyte koski muun muassa Kau­ha­joella ja Sei­nä­joella elokuussa 2021 tehtyjä tapah­tu­mia.

Iäkkään miehen poika havaitsi tilillä poik­kea­via tapah­tu­mia. Isä kertoi puhe­li­messa olevansa kesä­ret­kellä ja uskoi jonkun muun maksavan kulut. Poika puo­les­taan kertoi rahojen lähtevän isän omalta tililtä.

Kärä­jäoi­keus antoi rat­kai­sunsa syyskuun lop­pu­puo­lella. Vaikka oikeus piti syytettä tukevaa näyttöä vakuut­ta­vana, se ei katsonut voivansa sulkea pois syytetyn esittämää vaih­toeh­toista tapah­tu­man­kul­kua.

Kortilla nos­tet­tiin käteistä ja ostettiin kodin­ko­neita

Syyttäjä vaati nykyisin 72-vuo­tiaalle miehelle ran­gais­tusta mak­su­vä­li­ne­pe­tok­sesta. Syytteen mukaan hän käytti mat­ka­seu­ra­lai­sensa korttia ja tun­nus­lu­kua ilman lupaa tai ylitti saamansa luvan.

Elokuun 5.–9. päivänä kortilla tehtiin kolme käteis­nos­toa, yhteensä 1 200 euroa, sekä 760,64 euron ostokset. Käteistä nos­tet­tiin nos­to­ra­jaan asti. Ostoksiin kuului mik­roaal­touuni ja pesukone.

Syyttäjän mukaan teossa käy­tet­tiin hyväksi iäkkään miehen hyväus­koi­suutta ja muis­ti­sai­rautta. Tapah­tu­mien jälkeen syytetty palautti 100 euroa, mik­roaal­touuni palau­tet­tiin kauppaan ja pesukone jäi asia­no­mis­ta­ja­ta­hon hyödyksi.

Syytetty kertoi yhtei­sistä matkoista ja lainoista

Mies kiisti rikoksen. Hänen mukaansa hän oli tuntenut mat­ka­seu­ra­lai­sensa noin kolme vuotta, he olivat viet­tä­neet aikaa yhdessä ja aiemmilla reis­suilla oli käytetty molempien rahoja.

Mies kertoi tehneensä nostot mat­ka­seu­ra­lai­sensa pyynnöstä. Kortilla maksetut ostokset olivat hänen mukaansa lainoja. Nos­tet­tuja summia, ostoksia ja myöhempiä palau­tuk­sia ei rii­tau­tettu.

Iäkäs mies oli kertonut esi­tut­kin­nassa, ettei antanut lupaa nostoihin tai ostoksiin eikä tiennyt, kuka rahat oli nostanut. Hän oli samalla kertonut tulleensa koh­del­luksi matkalla hyvin.

Kor­tin­hal­ti­jaa ei voitu enää kuulla oikeu­dessa

Iäkäs mies oli kuollut ennen oikeu­den­käyn­tiä, joten hänen ker­to­mus­taan arvioi­tiin esi­tut­kin­ta­pöy­tä­kir­jan perus­teella. Syytetty ei ollut saanut mah­dol­li­suutta esittää hänelle kysy­myk­siä.

Poika kertoi isänsä toi­min­ta­ky­kyä hei­ken­tä­neistä muis­tion­gel­mista. Oikeu­delle ei kui­ten­kaan esitetty ter­vey­den­ti­lasta muuta sel­vi­tystä kuin pojan kertomus. Kärä­jäoi­keus piti mah­dol­li­sena, että hei­ken­ty­nyt toi­min­ta­kyky oli vai­kut­ta­nut myös iäkkään miehen käsi­tyk­siin tapah­tu­mista.

Syytettä tukivat oikeuden mukaan miehen haa­voit­tuva asema kaukana kotoa, nos­to­ra­jaan asti tehdyt käteis­nos­tot ja ostokset, jotka eivät hyö­dyt­tä­neet häntä matkalla. Myös hänen käsi­tyk­sensä muiden mak­sa­mista kuluista ja matkan jälkeinen häpeä tukivat syytettä.

Kärä­jäoi­keus ei silti pitänyt syytetyn ker­to­musta luvasta ja lainoista niin varmasti pois­sul­jet­tuna, että rikos olisi voitu lukea hänen syykseen.

Mak­su­vä­li­ne­pe­tos­syyte hylättiin

Kärä­jäoi­keus hylkäsi syytteen. Miehelle ei määrätty ran­gais­tusta, riko­suh­ri­mak­sua tai rikos­hyö­dyn menet­tä­mistä.

Hänen puo­lus­ta­jal­leen mak­set­tiin valtion varoista 1 054,20 euroa. Palkkio jäi valtion vahin­goksi.