Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ratkaisi Joensuussa tehdyn petoksen, jossa äiti ohjasi yhdeksänvuotiaalle tyttärelleen kuuluneen yli 300 000 euron vakuutuskorvauksen omalle tililleen. Rahoilla maksettiin muun muassa äidin nimiin hankittu omakotitalo, remontteja ja henkilökohtaisia velkoja.
Nykyisin 43-vuotias nainen kiisti rikoksen. Hän kertoi pyrkineensä turvaamaan vakavasti sairaan lapsensa elinolot ja hankkimaan tälle sopivan kodin. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin hänen erehdyttäneen vakuutusyhtiötä tilin omistajasta ja tavoitelleen hyötyä itselleen.
Tapahtumat sijoittuivat kesään 2022. Käräjäoikeus antoi tuomionsa syyskuun lopussa.
Vakuutusyhtiö pyysi lapsen tiliä, äiti ilmoitti omansa
If oli päättänyt maksaa lapselle pysyvästä haitasta 308 281,50 euron vakuutuskorvauksen. Vakuutusehtojen mukaan korvaus kuului vakuutetulle itselleen, eikä yhtiölle ollut ilmoitettu muuta edunsaajaa.
Korvausneuvoja ilmoitti äidille kesäkuun 7. päivänä, että rahat voitiin maksaa ainoastaan lapsen omalle tilille. Tarvittaessa sellainen piti avata. Äiti ilmoitti pian uuden tilinumeron ja vahvisti, että kyseessä oli tyttärelle avattu tili.
Pankkitietojen perusteella tilin ainoa omistaja oli kuitenkin äiti. Lapsella oli siihen käyttöoikeus. Tyttärellä oli myös ennestään oma pankkitili, ja oikeuden mukaan äiti tiesi sen avaamisen perusteella, että yhteishuollossa olevan lapsen tiliasioihin tarvittiin molempien huoltajien myötävaikutus.
Korvaus maksettiin äidin tilille 13. heinäkuuta 2022. Saman kuukauden aikana nainen siirsi varoista 50 000 euroa muille omille tileilleen. Hän maksoi myös henkilökohtaisia velkojaan, noin 6 800 euroa veroja sekä 172 000 euron kauppahinnan omistukseensa tulleesta vuokraoikeudesta ja talosta liittymineen. Korvausrahaa käytettiin lisäksi talon remontointiin.
Äiti vetosi lapsen tarpeisiin ja omaan käsitykseensä vakuutuksesta
Syyttäjä vaati naiselle rangaistusta törkeästä petoksesta ja toissijaisesti törkeästä kavalluksesta. Äiti kiisti molemmat rikokset.
Hänen mukaansa talon ostolla ja siihen liittyvillä maksuilla tavoiteltiin ainoastaan lapselle tämän sairauden huomioon ottavaa kotia. Hän toimi tyttärensä omaishoitajana ja katsoi käyttäneensä rahat lapsen hyväksi.
Nainen kertoi ymmärtäneensä uuden tilin lapsen tiliksi, jota hän sai huoltajana käyttää tämän elinkustannuksiin. Hänen ja vakuutuksen ottaneen isänsä käsitys oli lisäksi ollut, että äiti olisi vakuutuksen edunsaaja, jotta hän pystyisi huolehtimaan tyttäristään vaikeassa tilanteessa.
Äiti vetosi myös vakuutusyhtiön kanssa tekemäänsä sovintoon ja kiisti aiheuttaneensa lopulta vahinkoa. Hän vastusti lapsen korvausvaatimusta ja katsoi, että tämän olisi pitänyt vaatia lisää korvausta vakuutusyhtiöltä. Toissijaisesti hän pyysi korvausvastuun ja korkojen alentamista heikon taloudellisen tilanteensa ja lastensa hoidon vuoksi.
Oikeus piti petosta täytettynä jo maksun hetkellä
Ratkaisussa keskeisiä olivat vakuutusehdot, korvausneuvojan kanssa käyty viestinvaihto, pankkitiedot ja rahojen käyttö. Oikeuden mukaan vakuutusyhtiölle annetut väärät tiedot ja myöhemmät maksut osoittivat äidin tavoitelleen itselleen taloudellista hyötyä.
Käräjäoikeus katsoi petoksen täyttyneen jo silloin, kun yhtiö maksoi korvauksen erehdyksessä äidille. Hänen kertomuksensa rahojen käyttämisestä lapsen hyväksi ei poistanut jo toteutunutta rikosta. Myöskään yhtiön laiminlyönti selvittää tarkemmin tilin omistajaa tai toisen huoltajan osallistumista ei poistanut äidin vastuuta.
Teko oli oikeuden mukaan törkeä suuren tavoitellun hyödyn ja huomattavan vahingon vuoksi. Vahinko oli lapsen varallisuusoloihin nähden myös erityisen tuntuva. Lisäksi äiti oli käyttänyt hyväkseen lapsen heikentynyttä terveydentilaa ja riippuvaista asemaa.
Yhden syyttäjän esittämän ankaroittamisperusteen oikeus hylkäsi. Äidin asema huoltajana ja omaishoitajana ei vastannut laissa tarkoitettua vastuullista asemaa, johon perustuvan erityisen luottamuksen hyväksikäyttöä syyttäjä oli esittänyt. Tämä rajaus ei muuttanut rikosta perusmuotoiseksi petokseksi.
Ehdollisen vankeuden lisäksi yhdyskuntapalvelua ja korvauksia
Käräjäoikeus tuomitsi naisen törkeästä petoksesta vuoden ja 11 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Koeaika päättyy 30. syyskuuta 2029. Lisäksi määrättiin 60 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Asian selvittämiseen myötävaikuttaminen sekä varojen palauttaminen ja vakuutusyhtiön kanssa tehty sovinto lievensivät rangaistusta yhteensä kahdella kuukaudella. Äiti oli palauttanut lapselle 60 000 euroa joulukuussa 2023. Oikeus piti lieventävää vaikutusta vähäisenä muun muassa siksi, että tapahtumat olivat pitkälti selvitettävissä tiliotteista ja äiti vastusti edelleen korvausvastuutaan.
Naisella ei ollut aiempia rikosrekisterimerkintöjä. Ensikertalaisuus ja lapsen hoitoon liittyvät teon taustasyyt puolsivat oikeuden mukaan ehdollista rangaistusta. Pelkkää ehdollista vankeutta ei kuitenkaan pidetty riittävänä.
Äiti velvoitettiin korvaamaan tyttärelleen taloudellisesta vahingosta 106 281,50 euroa. Lapselle oli palautuksen lisäksi maksettu vakuutusyhtiöstä 148 861,35 euroa elokuussa 2025. Aiemmat suoritukset otettiin huomioon jäljellä olevan pääoman laskennassa; korvausvaatimuksessa suorituksia kohdistettiin ensin korkoihin ja vasta sitten pääomaan.
Oikeus ei alentanut vahingonkorvauksen pääomaa, mutta sovitteli viivästyskorkoa. Korvaukselle määrättiin korkoa vasta lokakuun 30. päivästä alkaen. Naisen on maksettava myös lapsen 2 595 euron oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen samasta päivästä lähtien.
Lisäksi maksettaviksi tulivat 80 euron rikosuhrimaksu ja 20 euron lääkärintodistuskulut. Puolustajan palkkio arvonlisäveroineen oli 4 254,45 euroa, ja se maksetaan valtion varoista. Tästä nainen joutuu korvaamaan valtiolle 1 944,62 euron omavastuuosuuden viivästyskorkoineen lokakuun 30. päivästä alkaen.
