Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus tuomitsi 18-vuotiaan miehen kahdesta nuorena henkilönä tehdystä rais­kauk­sesta vuoden ja kahden kuukauden ehdol­li­seen van­keu­teen.

Mies teki rikokset 17-vuotiaana Forssassa. Asia­no­mis­taja oli hänen silloinen seu­rus­te­lu­kump­pa­ninsa, joka oli teko­het­kellä 16-vuotias.

Rais­kauk­set tapah­tui­vat Forssassa

Ensim­mäi­nen miehen syyksi luettu raiskaus tapahtui 14.–15. huh­ti­kuuta 2025 naisen kotona.

Nainen oli nukah­ta­nut, kun mies työnsi sormensa tai sormiaan hänen emät­ti­meensä. Nainen heräsi tekoon.

Toinen raiskaus tapahtui seu­raa­vana yönä 15.–16. huh­ti­kuuta miehen kotona. Nainen oli ennen nuk­ku­maan­me­noa kiel­täy­ty­nyt kahdesti seksistä väsy­myk­seensä vedoten.

Nainen heräsi myöhemmin siihen, että mies oli yhdyn­nässä hänen kanssaan. Kärä­jäoi­keu­den mukaan nainen ei ollut osal­lis­tu­nut tekoon vapaaeh­toi­sesti.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kolmesta rais­kauk­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta kolmesta nuorena henkilönä tehdystä rais­kauk­sesta.

Kolmas syyte koski heinä–mar­ras­kuussa 2024 miehen kotona väi­te­tysti tapah­tu­nutta yhdyntää. Syyttäjän mukaan nainen oli myös tuolloin nukkunut teon alkaessa.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu syyttäjän vaatiman van­keus­ran­gais­tuk­sen täs­mäl­listä pituutta.

Syyttäjä vaati lisäksi miehen vel­voit­ta­mista kor­vaa­maan valtiolle todis­te­lu­kus­tan­nuk­set. Asia­no­mis­taja vaati jokai­sesta väi­te­tystä rais­kauk­sesta 4 800 euron korvausta kär­si­myk­sestä eli yhteensä 14 400 euroa kor­koi­neen.

Vastaaja kiisti kaikki rais­kaus­syyt­teet

Vastaaja kiisti kaikki syytteet ja vaati niiden hyl­kää­mistä.

Ensim­mäi­sen ja kolmannen syy­te­koh­dan osalta mies kertoi yhdyn­tö­jen olleen molem­min­puo­li­sia ja suos­tu­muk­seen perus­tu­neita. Hänen mukaansa nainen ei ollut nukkunut vaan oli ollut hereillä, liikkunut ja vastannut hänelle.

Toisen syytteen tapah­tu­man mies kiisti kokonaan. Hän katsoi, ettei sormilla tun­keu­tu­mista ollut tapah­tu­nut. Oikeu­dessa mies totesi myös, että jos näin olisi tapah­tu­nut, hän olisi kysynyt siihen luvan ja nainen olisi ollut hereillä.

Mies kiisti myös kor­vaus­vaa­ti­muk­set. Tois­si­jai­sesti hän hyväksyi enintään 1 000 euron kor­vauk­sen kutakin tekoa kohden.

Viestit tukivat kahta syytettä

Kärä­jäoi­keus piti asia­no­mis­ta­jan ker­to­musta kahdesta huh­ti­kuussa tapah­tu­neesta rais­kauk­sesta uskot­ta­vana. Ker­to­musta tukivat todis­ta­jien lausunnot sekä vastaajan ja asia­no­mis­ta­jan väliset viestit.

Mies oli vies­teissä myöntänyt yhden sormilla tapah­tu­neen teon ja pyytänyt anteeksi. Vies­teissä käsi­tel­tiin myös kahta sek­suaa­lista tapah­tu­maa, joihin nainen ei ollut antanut suos­tu­mus­taan.

Mies väitti myön­tä­neensä tekoja ja pyy­tä­neensä anteeksi vain pelas­taak­seen seu­rus­te­lu­suh­teen. Kärä­jäoi­keus ei pitänyt selitystä uskot­ta­vana.

Ensim­mäi­nen rais­kaus­syyte hylättiin

Kärä­jäoi­keus hylkäsi heinä–mar­ras­kuuta 2024 koskeneen rais­kaus­syyt­teen.

Oikeuden mukaan asiassa oli tältä osin vas­tak­kain asia­no­mis­ta­jan ja vastaajan ker­to­muk­set. Asia­no­mis­ta­jan käsitys tapah­tu­man suos­tu­muk­set­to­muu­desta oli muo­dos­tu­nut jäl­ki­kä­teen myö­hem­pien tapah­tu­mien yhtey­dessä, eikä syytettä tukenut riittävä muu näyttö.

Kärä­jäoi­keu­delle jäi siten var­tee­no­tet­tava epäily miehen syyl­li­syy­destä ensim­mäi­seen syy­te­koh­taan.

Oikeuden mukaan vai­kut­ti­mena oli sek­suaa­li­nen tarve

Vastaaja kiisti rais­kauk­set, joten hän ei kertonut tehneensä niitä eikä esittänyt niille var­si­naista syytä.

Kärä­jäoi­keus katsoi kuitenkin viestien ja muun näytön perus­teella tekojen vai­kut­ti­mena olleen miehen sek­suaa­li­nen tarve tai halu. Oikeuden mukaan tällainen vaikutin ei oikeut­ta­nut tekoja eikä lie­ven­tä­nyt miehen vastuuta.

Ran­gais­tuk­seksi vuosi ja kaksi kuukautta ehdol­lista

Kärä­jäoi­keus katsoi miehen syyl­lis­ty­neen kahteen nuorena henkilönä tehtyyn rais­kauk­seen.

Oikeus arvioi sormilla tehdystä rais­kauk­sesta läh­tö­koh­tai­seksi ran­gais­tuk­seksi vuoden vankeutta ja yhdyn­nällä tehdystä rais­kauk­sesta vuoden ja kolme kuukautta vankeutta. Rikosten yhteinen ran­gais­tus olisi täysi-ikäiselle ollut vuoden ja seitsemän kuukautta.

Koska mies oli teko­het­kellä alle 18-vuotias, ran­gais­tusta lie­ven­net­tiin. Lopul­li­seksi yhtei­seksi ran­gais­tuk­seksi mää­rät­tiin vuosi ja kaksi kuukautta vankeutta.

Vankeus mää­rät­tiin ehdol­li­seksi, koska miehellä ei ollut aikai­sem­paa rikos­re­kis­te­riä. Koeaika päättyy 18. elokuuta 2029.

Kärä­jäoi­keus ei määrännyt ehdol­li­sen vankeuden lisäksi oheis­sak­koa, yhdys­kun­ta­pal­ve­lua tai muuta lisä­ran­gais­tusta.

Mak­set­ta­vaa kertyi 6 765,58 euroa

Mies vel­voi­tet­tiin maksamaan asia­no­mis­ta­jalle kahdesta rais­kauk­sesta yhteensä 3 000 euroa kär­si­mys­kor­vauk­sena. Kor­vauk­selle on mak­set­tava korkoa 16. huh­ti­kuuta 2025 alkaen.

Lisäksi miehen on kor­vat­tava valtiolle asia­no­mis­ta­jan avus­ta­mi­sesta aiheu­tu­neet 3 477,48 euron oikeu­den­käyn­ti­ku­lut kor­koi­neen sekä 288,10 euron todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Miehelle mää­rät­ty­jen kor­vaus­ten ja kulujen yhteis­määrä on 6 765,58 euroa kor­koi­neen.

Miehen oman puo­lus­ta­jan 4 907,75 euron palkkio mak­set­tiin valtion varoista ja jätettiin valtion vahin­goksi.

Kärä­jäoi­keus antoi tuomion elokuussa

Rikosasia tuli vireille Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keu­dessa 16. kesäkuuta.

Asia käsi­tel­tiin noin neljä tuntia kes­tä­neessä pää­kä­sit­te­lyssä. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu pää­kä­sit­te­lyn tarkkaa päivää.

Kanta-Hämeen kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa per­jan­taina 21. elokuuta.

Rat­kai­susta voi valittaa. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 28. elokuuta ja valitus on toi­mi­tet­tava vii­meis­tään 21. syyskuuta. Tuo­mioa­sia­kir­jasta ei vielä ilmene, ilmoi­te­taanko rat­kai­suun tyy­ty­mät­tö­myyttä.