Keski-Suomen kärä­jäoi­keus ratkaisi riko­sa­sian, jossa mies otti auton luvat­to­masti käyt­töönsä ja ajoi sillä puomien sekä metal­li­port­tien läpi Jyväs­ky­lässä. Noin puoli tuntia kestänyt ajo tapahtui huhtikuun 25. päivän aamuna vuonna 2024 kes­kus­tassa ja Kuok­ka­lassa.

Nykyisin 46-vuotias mies pakotti hotelli Ale­xand­ran pysä­köin­ti­pai­kalla autoaan peruut­ta­neen kul­jet­ta­jan luo­vut­ta­maan auton. Ajo­mat­kalla hän kiersi lii­ken­neym­py­rää väärään suuntaan ja ohitti muita autoja viher­kais­tan kautta kohdassa, jossa jal­ka­käy­tä­vällä oli lapsia.

Kärä­jäoi­keus antoi tuomion syyskuun alussa.

Reitti kulki pysä­köin­ti­hal­lista siir­to­la­puu­tar­halle

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta törkeästä moot­to­ri­kul­ku­neu­von käyt­tö­var­kau­desta, törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta, kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta ja huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta.

Hotellin pihasta läh­ties­sään mies törmäsi pysä­köin­tia­lueen puomiin. Sen jälkeen hän ajoi P-Mat­ka­kes­kuk­sen pysä­köin­ti­hal­liin ja törmäsi sen sisäänajo- ja ulo­sa­jo­puo­mei­hin.

Matka jatkui Kuok­ka­laan. Sul­ku­lan­tien ja Ryy­ti­po­lun lii­ken­neym­py­rässä mies ajoi kier­to­suun­taa vastaan. Ympyrän jälkeen hän ohitti useita autoja ajoradan ja jal­ka­käy­tä­vän välisen viher­kais­tan kautta.

Lopuksi mies ajoi Kuokkalan kartanon ja Sul­ku­ran­nan siir­to­la­puu­tar­han metal­li­port­tien läpi. Auto vau­rioi­tui niin pahoin, että vakuu­tu­syh­tiö lunasti sen. Miehellä ei ollut ajo-oikeutta.

Hänen hal­lus­saan oli myös 5,9 grammaa hasista. Verestä todettiin kan­na­bik­sen aineen­vaih­dun­ta­tuo­tetta.

Mies tunnusti ja vetosi ter­vey­den­ti­laansa

Mies myönsi kaikki syytteet sekä vakuu­tu­syh­tiön kor­vaus­vaa­ti­muk­sen läh­tö­koh­tai­sesti oikeiksi. Hän pyysi kuitenkin kor­vaus­vel­vol­li­suu­den sovit­te­lua teko­het­ken ter­vey­den­ti­lansa vuoksi.

Kärä­jäoi­keus piti tun­nus­tusta luo­tet­ta­vana. Sitä tukivat kir­jal­li­set todisteet ja auton omistajan kertomus. Kes­kei­seksi kysy­myk­seksi jäi miehen syyn­ta­kei­suus teko­het­kellä.

Lää­kä­rin­lau­sun­non ja muun sel­vi­tyk­sen perus­teella oikeus katsoi miehen olleen alen­tu­neesti syyn­ta­kei­nen. Hän ei kui­ten­kaan ollut syyn­ta­kee­ton. Ter­vey­den­tila vaikutti ran­gais­tusta lie­ven­tä­västi.

Ehdol­lista vankeutta ja soviteltu korvaus vakuu­tu­syh­tiölle

Kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen neljästä rikok­sesta yhteiseen kuuden kuukauden ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen. Koeaika päättyy 2. syyskuuta 2028. Tuo­mio­lau­sel­massa huo­mioi­tiin myös 25.–26. huh­ti­kuuta 2024 kestänyt vapau­den­me­ne­tys.

Fennialle mak­set­ta­vaa korvausta talou­del­li­sesta vahin­gosta sovi­tel­tiin 20 pro­sen­tilla. Oikeus huomioi miehen ter­vey­den­ti­lan lisäksi vakuu­tu­syh­tiön vaka­va­rai­suu­den ja sen, ettei kor­vaus­vaa­ti­mus koskenut hen­ki­lö­va­hin­koja. Mak­set­ta­vaksi jäi 12 196,96 euroa sekä 200 euroa sel­vit­te­ly­ku­luja vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Miehelle mää­rät­tiin 80 euron riko­suh­ri­maksu. Hänen puo­lus­ta­jansa 1 054,20 euron palkkio jäi valtion mak­set­ta­vaksi. Myös todis­te­lu­kus­tan­nuk­set jäivät valtiolle, sillä oikeus piti todis­te­lua miehen myöntävän vas­tauk­sen vuoksi tar­peet­to­mana.

Tuomio on lain­voi­mai­nen.