Asumaton omakotitalo sytytettiin palamaan Kemissä - Kolmelle nuorelle tuomio

Lapin käräjäoikeus tuomitsi kaksi naista törkeästä vahingonteosta ja yhden avunannosta törkeään vahingontekoon nuorena henkilönä, hän oli tekohetkellä 17-vuotias.

Lapin kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa törkeää vahin­gon­te­koa ja avunantoa törkeään vahin­gon­te­koon. Teko tapahtui Kemissä 18.-19. tou­ko­kuuta 2024. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun alku­puo­lella.

Syyttäjä vaati kolmelle nuorelle ran­gais­tusta törkeästä vahin­gon­teosta

Rikok­sesta epäiltiin kahta 20-vuotiasta ja yhtä 19-vuotiasta naista. Kaksi naisista oli teko­het­kellä 18-vuotiaita ja yksi 17-vuotias.

Syyttäjä vaati kaikille kolmelle ran­gais­tusta törkeästä vahin­gon­teosta. Tois­si­jai­sesti 17-vuotiaana tekoon osal­lis­tu­neelle naiselle vaa­dit­tiin ran­gais­tusta avu­nan­nosta törkeään vahin­gon­te­koon nuorena henkilönä.

Kahdelle naiselle vaa­dit­tiin lisäksi 80 euron riko­suh­ri­mak­sua. Kaikki kolme vaa­dit­tiin vel­voit­ta­maan kor­vaa­maan yhteis­vas­tuul­li­sesti valtion todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Syyttäjän mukaan naiset vahin­goit­ti­vat yrityksen omistamaa, asu­ma­tonta kak­si­ker­rok­sista oma­ko­ti­ta­loa levit­tä­mällä palavaa nestettä talossa olleeseen kirjaan ja sytyt­tä­mällä sen palamaan.

Tuli levisi voi­mak­kaasti, ja talo irtai­mis­toi­neen tuhoutui kokonaan. Palo levisi myös osittain raken­nusta ympä­röi­nee­seen maaperään ja vau­rioitti läheisen varas­to­ra­ken­nuk­sen päätyä.

Naiset menivät paikalle 17-vuotiaan kul­jet­ta­malla hen­ki­löau­tolla. He pois­tui­vat paikalta mutta palasivat myöhemmin uudelleen, jolloin talo paloi kaut­taal­taan voi­mak­kaasti.

Vakuu­tu­syh­tiö oli maksanut talon omis­ta­neelle yri­tyk­selle vahin­goista 35 000 euron kor­vauk­sen. Syyttäjän mukaan teolla aiheu­tet­tiin erittäin suuri talou­del­li­nen vahinko, ja sitä oli pidettävä myös koko­nai­suu­tena törkeänä.

Yksi naisista kiisti osal­lis­tu­neensa palon sytyt­tä­mi­seen

Teko­het­kellä 17-vuotias nainen myönsi mene­tel­leensä syyt­teessä kuvatulla tavalla, mutta kiisti osal­lis­tu­neensa palon sytyt­tä­mi­seen. Hänen mukaansa hän oli syyl­lis­ty­nyt kor­kein­taan avu­nan­toon.

Nainen kiisti vakuu­tu­syh­tiön kor­vaus­vaa­ti­muk­sen perus­teel­taan ja piti vaadittua määrää liian suurena.

Toinen naisista myönsi törkeää vahin­gon­te­koa koskevan syytteen. Hän hyväksyi vakuu­tu­syh­tiön kor­vaus­vaa­ti­muk­sen perusteen mutta piti vaadittua määrää liial­li­sena.

Kolmas nainen myönsi menet­te­lynsä mutta katsoi vahin­ko­jen määrän olleen kor­kein­taan 10 000 euroa. Hänen mukaansa teko ei ollut törkeä, vaan hän oli syyl­lis­ty­nyt vahin­gon­te­koon. Hän hyväksyi vakuu­tu­syh­tiön vaa­ti­muk­sen 10 000 euroon saakka.

Kärä­jäoi­keus katsoi yhden naisen avus­ta­neen rikoksen teke­mi­sessä

Kärä­jäoi­keu­den mukaan kahden naisen tun­nus­tuk­sia tuki asiassa esitetty kir­jal­li­nen todistelu. Heidän syyl­li­syy­des­tään ei jäänyt var­tee­no­tet­ta­vaa epäilyä.

Teko­het­kellä 17-vuotiaan naisen ei näytetty osal­lis­tu­neen palon sytyt­tä­mi­seen. Hän oli kuitenkin kul­jet­ta­nut tekijät autolla paikalle eikä ollut palon sytyttyä ryhtynyt sam­mut­ta­maan tai rajoit­ta­maan sitä.

Oikeuden mukaan nainen edisti menet­te­lyl­lään rikoksen tekemistä avu­nan­tona ran­gais­ta­valla tavalla.

Tuhou­tu­neen talon tarkasta arvosta ei voitu enää esittää sel­vi­tystä. Rakennus oli ollut useita vuosia asumaton ja talvisin kyl­mil­lään, eikä sitä ollut perus­kor­jattu.

Kärä­jäoi­keus arvioi talon iän, koon, rakenteen ja kunnon sekä piha­ra­ken­nuk­sen vahingot huo­mioi­den koko­nais­va­hin­gon määräksi vähintään 25 000 euroa.

Oikeus piti talou­del­lista vahinkoa erittäin suurena ja tekoa sytyt­tä­mis­ta­van vuoksi koko­nai­suu­tena törkeänä.

Vakuu­tu­syh­tiö vaati 35 000 euron kor­vauk­sia

Fennia vaati naisia kor­vaa­maan yhteis­vas­tuul­li­sesti talon omis­ta­neelle yri­tyk­selle mak­sa­mansa 35 000 euron vakuu­tus­kor­vauk­sen.

Lisäksi vakuu­tu­syh­tiö vaati 200 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luis­taan.

Kärä­jäoi­keus hyväksyi vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­muk­sen 25 000 euron osalta. Tämän ylittävä vaatimus hylättiin. Naisten on kor­vat­tava yhteis­vas­tuul­li­sesti myös vakuu­tu­syh­tiön 200 euron oikeu­den­käyn­ti­ku­lut.

Naiset saivat ehdol­li­set van­keus­ran­gais­tuk­set

Kärä­jäoi­keus tuomitsi kaksi naisista törkeästä vahin­gon­teosta kuuden kuukauden ehdol­li­siin van­keus­ran­gais­tuk­siin.

Toinen heistä mää­rät­tiin ehdol­li­sen vankeuden lisäksi val­von­taan yhden vuoden ja kolmen kuukauden ajaksi. Valvontaa pidettiin tar­peel­li­sena hänen sosiaa­li­sen sel­viy­ty­mi­sensä edis­tä­mi­seksi.

Teko­het­kellä 17-vuotias nainen tuo­mit­tiin avu­nan­nosta törkeään vahin­gon­te­koon nuorena henkilönä kolmen kuukauden ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Kaksi törkeästä vahin­gon­teosta tuomittua naista mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sut. Toinen heistä vel­voi­tet­tiin lisäksi kor­vaa­maan valtiolle puo­lus­ta­jansa palk­kiosta 1 204,80 euroa.

Tuomio on lain­voi­mai­nen.

Etusivulla nyt







Tilanneuutiset



Rikosuutiset