Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus tuomitsi 59-vuotiaan miehen törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta 40 päi­vä­sak­koon.

Mies oli rikoksen tapah­tu­ma­het­kellä 57-vuotias.

Törmäys tapahtui Turun kes­kus­tassa

Rikos tapahtui Turussa per­jan­taina 28. maa­lis­kuuta 2025.

Mies ajoi hen­ki­löau­tolla Bra­hen­ka­tua Eeri­kin­ka­dun ris­teyk­seen ja aikoi kääntyä oikealle Eeri­kin­ka­dulle.

Sama­nai­kai­sesti vas­tak­kai­sesta suunnasta lähestyi Bra­hen­ka­dun pyö­rä­tietä ajanut nainen. Hän aikoi ylittää Eeri­kin­ka­dun suo­ja­tietä ja pyörätien jatketta käyttäen.

Auto törmäsi pyörän takaosaan tai polkimeen. Pyö­räi­lijä kaatui tör­mäyk­sen voimasta tielle.

Törmäys vau­rioitti auton etu­pus­ku­ria ja väänsi sen rekis­te­ri­kil­peä. Pyö­räi­lijä ja hänen pyöränsä sääs­tyi­vät vahin­goilta.

Ris­teyk­sessä oli runsaasti muuta lii­ken­nettä

Törmäys tapahtui keskellä päivää Turun kes­kus­tassa. Ris­teyk­sessä liikkui tapah­tu­ma­het­kellä runsaasti jalan­kul­ki­joita ja muuta lii­ken­nettä.

Auton­kul­jet­ta­jan mukaan noin 15 jalan­kul­ki­jaa oli ylit­tä­mässä tietä ennen törmäystä.

Pyö­räi­lijä kertoi valojen olleen hänelle vihreät. Auto oli aluksi pysäh­ty­neenä suojatien eteen pääs­tääk­seen jalan­kul­ki­jat tien yli.

Pyö­räi­lijä yritti saada kat­se­kon­tak­tin auton kul­jet­ta­jaan, mutta kul­jet­taja katsoi toiseen suuntaan. Kun pyö­räi­lijä oli lähes ohittanut auton, ajoneuvo lähti hänen mukaansa äkil­li­sesti liik­keelle ja osui pyörän takaosaan.

Pyö­räi­lijä jatkoi tapah­tu­man jälkeen töihin, koska hänelle tai pyörälle ei aiheu­tu­nut vaka­vam­pia vahinkoja. Hän teki riko­sil­moi­tuk­sen seu­raa­vana päivänä muiden hen­ki­löi­den neuvosta.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta törkeästä teosta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta.

Syyttäjän mukaan mies laiminlöi väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­tensa sekä suo­ja­tietä lähes­tyt­täessä vaa­dit­ta­van erityisen varo­vai­suu­den.

Hän ei myöskään käyttänyt sellaista ajo­no­peutta, että olisi tar­vit­taessa pystynyt pysäyt­tä­mään auton ennen suo­ja­tietä.

Syyttäjä katsoi teon olleen omiaan aiheut­ta­maan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai ter­vey­delle, koska törmäys tapahtui keskellä päivää vilk­kaassa kes­kus­ta­ris­teyk­sessä.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen täs­mäl­listä lajia tai määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi 80 euron riko­suh­ri­mak­sua ja vel­vol­li­suutta korvata valtiolle todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Mies väitti pyö­räi­li­jän ajaneen auton kylkeen

Mies kiisti tör­män­neensä autolla pyö­räi­li­jään.

Hänen mukaansa auto oli ollut koko ajan pysäh­ty­neenä. Mies väitti pyö­räi­li­jän ajaneen kovalla vauhdilla ja tör­män­neen itse autoon.

Mies arveli pol­ku­pyö­rän polkimen osuneen auton rekis­te­ri­kil­peen. Auton etuosaan oli hänen mukaansa tullut lisäksi pieni naarmu.

Mies myönsi tapah­tu­ma­pai­kan ja osa­puol­ten ajo­suun­nat mutta kiisti toi­min­tansa aiheut­ta­neen vaaraa tai ainakaan vakavaa vaaraa kenenkään hengelle tai ter­vey­delle.

Hän ei kertonut teolle syytä, koska kiisti läh­te­neensä liik­keelle ja aiheut­ta­neensa tör­mäyk­sen.

Vau­rioi­den sijainti tuki pyö­räi­li­jän ker­to­musta

Kärä­jäoi­keus piti pyö­räi­li­jän ker­to­musta tapah­tu­mista uskot­ta­vana.

Törmäys tapahtui lähellä neli­kais­tai­sen tien viimeisen ajo­kais­tan reunaa. Pyö­räi­lijä oli siten ehtinyt ylittää jo kolme ajo­kais­taa ja oli lähes ohittanut auton tör­mäyk­sen tapah­tuessa.

Auton keula osui pyörän takaosaan tai polkimeen. Kärä­jäoi­keu­den mukaan tämä ei tukenut miehen väitettä siitä, että pyö­räi­lijä olisi ajanut auton kylkeen.

Oikeus huomioi myös tör­mäyk­sen olleen melko lievä. Jos pyö­räi­lijä olisi miehen väit­tä­mällä tavalla ajanut kovalla vauhdilla pysäh­ty­nee­seen autoon, hänelle olisi kärä­jäoi­keu­den mukaan toden­nä­köi­sesti aiheu­tu­nut vaka­vam­pia vammoja.

Kärä­jäoi­keus katsoi auton lähteneen pysäh­dyk­sistä liik­keelle ja tör­män­neen suo­ja­tietä ylit­tä­nee­seen pyö­räi­li­jään.

Teko johtui het­kel­li­sestä tark­kaa­mat­to­muu­desta

Kärä­jäoi­keu­den mukaan mies oli ensin pysäh­ty­nyt suojatien eteen ja pyrkinyt huo­mioi­maan risteävän jalan­kul­ku­lii­ken­teen.

Hän lähti tämän jälkeen liik­keelle huo­maa­matta syystä tai toisesta auton edessä ollutta pyö­räi­li­jää.

Tör­mäys­no­peus oli hyvin alhainen, eikä pyö­räi­li­jälle tai pyörälle aiheu­tu­nut mai­nit­ta­via vahinkoja.

Kärä­jäoi­keus katsoi tör­mäyk­sen johtuneen miehen het­kel­li­sestä tark­kaa­mat­to­muu­desta. Menettely oli tästä huo­li­matta omiaan aiheut­ta­maan vakavaa vaaraa muiden tien­käyt­tä­jien hengelle ja ter­vey­delle.

Teko täytti siten törkeän lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sen tun­nus­mer­kis­tön.

Mies sai 40 päi­vä­sak­koa

Mies tuo­mit­tiin törkeästä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta 40 päi­vä­sa­kon ran­gais­tuk­seen.

Yhden päi­vä­sa­kon raha­mää­räksi vah­vis­tet­tiin 10 euroa, joten sakkoja tuli mak­set­ta­vaksi 400 euroa.

Miehen on lisäksi mak­set­tava valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Kiinteää mak­set­ta­vaa kertyi yhteensä 480 euroa.

Kärä­jäoi­keu­den perus­te­lu­jen mukaan miehen oli kor­vat­tava valtiolle myös pyö­räi­li­jän kuu­le­mi­sesta aiheu­tu­neet todis­te­lu­kus­tan­nuk­set. Niiden euro­mää­rää ei ilmoi­tettu tuo­mio­lau­sel­massa.

Pyö­räi­lijä ei esittänyt vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­muk­sia. Tuo­mio­lau­sel­massa ei myöskään ollut ajo­kiel­toa koskevaa määräystä.

Asia rat­kais­tiin Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keu­dessa

Rikosasia tuli vireille Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keu­dessa 17. maa­lis­kuuta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu pää­kä­sit­te­lyn tarkkaa päi­vä­mää­rää.

Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa kes­ki­viik­kona 26. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 2. syyskuuta ja valitus on toi­mi­tet­tava vii­meis­tään 25. syyskuuta.