Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus ratkaisi Turussa tapah­tu­neen kolarin, jossa linja-auto ajoi kär­ki­kol­mion takaa ja törmäsi hen­ki­löau­ton kylkeen. Bussin kul­jet­taja kertoi ajoneuvon vikojen häi­rin­neen kes­kit­ty­mis­tään. Oikeuden mukaan viat koros­ti­vat hänen huo­lel­li­suus­vel­vol­li­suut­taan.

Kolari tapahtui Pis­pa­lan­tien ja Sun­tion­tien ris­teyk­sessä 4. jou­lu­kuuta 2025. Linja-autoa ajanut vastaaja on nykyisin 49-vuotias. Kärä­jäoi­keus antoi rat­kai­sunsa syyskuun alku­puo­lella.

Mat­kus­taja ehti äännähtää ennen törmäystä

Hen­ki­löau­ton kul­jet­taja kertoi ajaneensa Sun­tion­tietä ja olleensa kään­ty­mässä vasem­malle kohti moot­to­ri­tietä. Hän ei ehtinyt reagoida ennen kuin Pis­pa­lan­tieltä tullut bussi osui auton kylkeen. Kyydissä ollut mat­kus­taja ehti juuri ennen törmäystä äännähtää.

Kul­jet­ta­jan mukaan linja-auto oli ensin pysäh­ty­nyt ris­teyk­seen, mutta kiihdytti uudelleen tör­mäyk­sen tapah­tuessa. Oli pimeää ja märkää, mutta tie ei ollut liukas. Hen­ki­löau­ton kul­jet­taja arvioi oman nopeu­tensa olleen kor­kein­taan 30 kilo­met­riä tunnissa.

Tör­mäyk­sen jälkeen bus­si­kuski tuli kysymään autossa olleiden vointia. Hen­ki­löau­ton kul­jet­ta­jan mukaan he tar­kas­ti­vat vaurioita ja kes­kus­te­li­vat lyhyesti. Bussin lähdettyä he huo­ma­si­vat, että hen­ki­löau­ton rengas oli puhjennut.

Vikaääni ja aukeileva ovi veivät huomiota

Syyttäjä vaati bus­sin­kul­jet­ta­jalle ran­gais­tusta lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta. Kul­jet­taja myönsi tapah­tu­mien kulun, mutta kiisti rikoksen. Hänen mukaansa menettely ei ollut tahal­lista.

Kul­jet­taja kertoi bussissa olleen kaksi vikaa. Ajoneuvo piti jatkuvaa vikaääntä, ja moot­to­rin­puo­lei­nen takaovi saattoi aueta oikealle kaar­ret­taessa. Viat häi­rit­si­vät hänen kes­kit­ty­mis­tään, eikä hän huomannut vasem­malta lähes­ty­vää hen­ki­löau­toa. Kun hän lähti kään­ty­mään, bussi ei hänen mukaansa enää reagoinut vaan alkoi luisua.

Kul­jet­taja kertoi pysäyt­tä­neensä bussin tör­mäyk­sen jälkeen ja kysy­neensä, tar­vi­taanko paikalle poliisia tai ambu­lans­sia. Hän oli myös antanut toiselle kul­jet­ta­jalle omat ja bus­siyh­tiön yhteys­tie­dot.

Oikeus katsoi kul­jet­ta­jan toimineen huo­li­mat­to­masti

Kärä­jäoi­keus piti molempien kul­jet­ta­jien ker­to­muk­sia yksi­tyis­koh­tai­sina, joh­don­mu­kai­sina ja pääosin yhte­ne­vinä. Törmäys väis­tä­mis­vel­vol­li­sen bussin ja hen­ki­löau­ton välillä oli riidaton. Valokuva osoitti hen­ki­löau­ton vau­rioi­tu­neen apu­kul­jet­ta­jan puoleisen kyljen takao­sasta.

Oikeuden mukaan hen­ki­löau­ton havait­se­mi­selle ei ollut näköes­teitä. Bus­si­kus­kin kertoma kes­kit­ty­mi­sen häi­riin­ty­mi­nen ja auton jääminen huo­maa­matta osoit­ti­vat huo­li­mat­to­muutta.

Kul­jet­ta­jan olisi oikeuden mukaan pitänyt ilmoittaa työ­nan­ta­jalle vioista, joiden vuoksi bussilla ajaminen ei ollut tur­val­lista. Viat eivät vähen­tä­neet hänen vel­vol­li­suut­taan huo­lel­li­seen ajamiseen, vaan koros­ti­vat sitä. Lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­nen ei myöskään edel­lyt­tä­nyt tahal­lista menet­te­lyä, vaan huo­li­mat­to­muus riitti.

Huo­li­mat­to­masta ajosta sakot ja riko­suh­ri­maksu

Kärä­jäoi­keus tuomitsi bus­sin­kul­jet­ta­jan lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta 50 päi­vä­sak­koon. Päi­vä­sa­kon määrä on 43 euroa, joten mak­set­ta­vaa kertyi 2 150 euroa. Lisäksi hänelle mää­rät­tiin 40 euron riko­suh­ri­maksu.

Ran­gais­tuk­sessa huo­mioi­tiin aiheu­tu­neet vahingot, teon vaa­ral­li­suus ja vaaran toden­nä­köi­syys. Toisaalta kul­jet­ta­jan menet­te­lyyn ei katsottu liit­ty­neen tietoista ris­ki­not­toa. Asiassa ei syntynyt todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.