Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus käsitteli petosta, joka tapahtui Joen­suussa 26. kesäkuuta ja 18. hei­nä­kuuta 2024 välisenä aikana.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati 27-vuo­tiaalle miehelle ran­gais­tusta

Rikok­sesta epäiltiin 27-vuotiasta miestä, joka oli tekoai­kaan 25-vuotias.

Syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta petok­sesta.

Lisäksi syyttäjä vaati miestä maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Aikai­sem­man rikol­li­suu­den vaa­dit­tiin koven­ta­van ran­gais­tusta

Syyttäjä vaati miehen aikai­sem­man rikol­li­suu­den huo­mioi­mista ran­gais­tusta koven­ta­vana perus­teena.

Aikai­sem­pien ja uuden rikoksen saman­kal­tai­suus sekä rikosten lukuisuus osoit­ti­vat syyttäjän mukaan miehessä ilmeistä piit­taa­mat­to­muutta lain kiel­loista ja käskyistä.

BMW myytiin osa­mak­su­lai­nan kanssa

Ensim­mäi­nen auto­kauppa koski naisen myynnissä ollutta BMW-merkkistä hen­ki­löau­toa.

Osapuolet sopivat, että mies maksaa osana kaup­pa­hin­taa auton osa­mak­su­lai­nan 2 311,32 euron loppuerän rahoi­tu­syh­tiölle.

Syyttäjän mukaan mies lähetti naiselle WhatsApp-viestillä vää­ren­ne­tyn mak­su­to­sit­teen.

Nainen luovutti auton maksua tar­kis­ta­matta

Vää­ren­netty mak­su­to­site sai naisen uskomaan, että osa­mak­su­lai­nan lop­pu­velka oli maksettu.

Nainen myi ja luovutti auton miehelle var­mis­ta­matta maksun todel­lista suo­rit­ta­mista.

Menet­te­lystä aiheutui naiselle vähintään 2 311,32 euron talou­del­li­nen vahinko tai sen vaara.

Nainen sai auton myöhemmin takaisin mieheltä.

Mies tarjosi myy­tä­väksi toista BMWä

Mies kauppasi naiselle myöhemmin toista BMW-merkkistä katu­maas­tu­ria.

Auton kaup­pa­hin­naksi ilmoi­tet­tiin 19 000 euroa.

Nainen ja mies sopivat ajoneuvon kaupasta.

Nainen maksoi kolmella tili­siir­rolla 8 550 euroa

Nainen maksoi miehelle 3. hei­nä­kuuta 4 400 euroa.

Hän maksoi 17. hei­nä­kuuta vielä 150 euroa ja seu­raa­vana päivänä 4 000 euroa.

Maksujen yhteis­mää­räksi tuli 8 550 euroa.

Kau­pi­tel­tua autoa ei ollut olemassa

Syyttäjän mukaan miehellä ei todel­li­suu­dessa ollut hal­lus­saan hänen kau­pit­te­le­maansa katu­maas­tu­ria.

Miehen tar­koi­tuk­sena ei ollut hankkia tai luovuttaa naiselle sovittua autoa.

Nainen jäi ilman ajoneuvoa, ja mies piti sekä käytti häneltä saamansa rahat.

Mies tunnusti petoksen

Mies tunnusti mene­tel­leensä syyt­teessä kuvatulla tavalla ja syyl­lis­ty­neensä petokseen.

Hän ei vas­tus­ta­nut aikai­sem­paan rikol­li­suu­teen perus­tu­neen koven­ta­mis­pe­rus­teen sovel­ta­mista.

Mies katsoi kuitenkin ran­gais­tusta arvioi­taessa huo­mioi­ta­vaksi, että nainen oli hyötynyt hänen rahoi­tu­syh­tiölle mak­sa­mas­taan 1 500 eurosta.

Kor­vaus­vaa­ti­muk­set hyväk­syt­tiin

Mies hyväksyi naisen vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­muk­set perus­teel­taan ja mää­räl­tään.

Hän piti kuitenkin naisen oikeu­den­käyn­ti­ku­luja liian suurina siltä osin kuin asian val­mis­te­luun oli käytetty yli viisi tuntia.

Tiliot­teet tukivat tun­nus­tusta

Kärä­jäoi­keu­dessa kuultiin petoksen kohteeksi jou­tu­nutta naista.

Kir­jal­li­sina todis­teina esi­tet­tiin 11 valokuvaa ja miehen pank­ki­ti­liot­teet.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan naisen kertomus ja kir­jal­li­set todisteet tukivat miehen tun­nus­tusta.

Asiassa ei jäänyt var­tee­no­tet­ta­vaa epäilyä siitä, että mies menetteli syyt­teessä kuvatulla tavalla molem­missa auto­kau­poissa.

Molemmat auto­kau­pat arvioi­tiin yhtenä petoksena

Kärä­jäoi­keus huomioi auto­kaup­poi­hin liit­ty­nei­den tekojen ajallisen yhteyden.

Molemmat menet­te­lyt koh­dis­tui­vat myös samaan naiseen.

Oikeus katsoi tekojen muo­dos­ta­neen yhdessä yhden petos­ri­kok­sen.

Aikai­sem­mat petos­tuo­miot koven­si­vat seu­raa­musta

Mies oli tuomittu tois­tu­vasti van­keus­ran­gais­tuk­siin petok­sista sekä muista omaisuus- ja varal­li­suus­ri­kok­sista.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan aikai­sempi ja nyt käsitelty rikol­li­suus osoit­ti­vat miehessä ilmeistä halut­to­muutta noudattaa lakia.

Oikeus hyväksyi syyttäjän vaatiman koven­ta­mis­pe­rus­teen.

Aikai­sem­man rikol­li­suu­den vuoksi ran­gais­tusta ei voitu määrätä ehdol­li­sena eivätkä ehdot­to­man vankeuden vaih­toeh­dot sovel­tu­neet tilan­tee­seen.

Aikai­sempi tuomio alensi ran­gais­tusta

Mies oli tuomittu kolme päivää aikai­sem­min yhteiseen vuoden ja 10 päivän ehdot­to­maan van­keus­ran­gais­tuk­seen 31 petok­sesta ja täy­tän­töön­pan­ta­vaksi mää­rä­tystä jään­nös­ran­gais­tuk­sesta.

Nyt käsitelty petos olisi voitu ratkaista samassa oikeu­den­käyn­nissä aikai­sem­pien rikosten kanssa.

Kärä­jäoi­keus huomioi tämän ran­gais­tusta kolmella kuu­kau­della ja 15 päivällä alen­ta­vana seikkana.

Naiselle mää­rät­tiin yli 11 000 euroa kor­vauk­sia

Mies vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan naiselle petok­sella aiheut­ta­mas­taan vahin­gosta 8 550 euroa vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Lisäksi hänen on mak­set­tava naiselle 2 710,80 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luja ja 50 euroa asia­no­sais­ku­luja vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Mies tuo­mit­tiin ehdot­to­maan van­keu­teen

Kärä­jäoi­keus tuomitsi 27-vuotiaan miehen petok­sesta 60 päivän ehdot­to­maan van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vaa­maan 31,60 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.

Miehen puo­lus­ta­jan 903,60 euron palkkio mak­set­tiin valtion varoista, ja kustannus jäi valtion vahin­goksi.