Helsingin poliisi sai vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla haltuunsa noin 1,8 miljoonaa euroa rikoksilla hankittuja varoja. Poliisin mukaan talousrikosten tutkinta on vaikeutunut, velallisen rikokset ovat lisääntyneet ja rikollista rahaliikennettä ohjataan entistä useammin ulkomaille.
Vuonna 2025 Helsingin poliisi sai haltuunsa yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa rikoshyötyä. Rikostarkastaja Lauri Huittisen mukaan rikoksilla saatujen varojen pois ottaminen on yksi tehokkaimmista tavoista torjua talousrikollisuutta.
Talousrikosten määrä kasvanut koko 2020-luvun
Suomessa ilmoitettiin vuonna 2025 lähes 2 800 talousrikosta, joista noin 560 kirjattiin Helsingissä. Pääkaupunkiseudun poliisilaitosten alueilla kirjattiin yhteensä noin 45 prosenttia kaikista Suomessa ilmoitetuista talousrikoksista.
Helsingissä yleisimpiä tutkittavia talousrikoksia ovat veropetokset, velallisen epärehellisyysrikokset, kirjanpitorikokset sekä liiketoiminnassa tehdyt petokset. Velallisen rikosten määrä on lähes kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa.
Kehityksen taustalla vaikuttaa yrityskonkurssien lisääntyminen. Vuonna 2025 Suomessa asetettiin konkurssiin noin 3 300 yritystä. Vuonna 2024 konkursseja oli noin 3 000 ja vuonna 2023 noin 2 700.
Helsingin poliisissa päätetään vuosittain lähes yhtä paljon talousrikosasioita kuin uusia tapauksia ilmoitetaan. Noin 55 prosenttia päätetyistä jutuista etenee syyteharkintaan. Vuonna 2026 syyttäjälle on siirtynyt 194 talousrikosjuttua.
Kaupungin työntekijöitä epäillään yli 600 000 euron petoskokonaisuudesta
Helsingin poliisi aloitti loppusyksyllä 2025 esitutkinnan, jossa kahta Helsingin kaupungin palveluksessa ollutta isännöitsijää ja kaupungin sopimusalihankkijaa epäillään törkeästä petoksesta.
Poliisi epäilee isännöitsijöiden sopineen urakoitsijan kanssa muun muassa huoneistoremontteihin liittyvästä ylilaskutuksesta. Rikoksella saatuja varoja epäillään jaetun kolmen henkilön kesken.
Pelkästään kahdelle kaupungin työntekijälle epäillään ohjatun vuosina 2023-2025 yli 600 000 euroa petoksella hankittuja varoja. Esitutkinta on kesken, ja asian arvioidaan siirtyvän syyteharkintaan vuoden 2026 loppupuolella.
Yli 30 epäiltyä laajassa harmaan talouden tutkinnassa
Keväällä 2026 syyteharkintaan siirtyi kaksi laajaa talousrikoskokonaisuutta, joissa yritysten epäillään välttäneen yhteensä noin viiden miljoonan euron verot ja työeläkevakuutusmaksut.
Epäillyt rikokset ajoittuvat vuosille 2015-2021. Työntekijöiden palkanmaksuun käytettyjä varoja kierrätettiin poliisin mukaan noin 20 läheisyhtiön kautta tekaistua alihankintalaskutusta hyödyntäen.
Yhtiöiden hallinnossa epäillään käytetyn bulvaaneja, joiden avulla pyrittiin peittämään yritysten todellisia vastuuhenkilöitä. Kahdessa rikoskokonaisuudessa on yli 30 epäiltyä, ja poliisi on kuulustellut tutkinnan aikana yli 200 henkilöä eri asemissa.
Poliisi on tutkinut myös yli 25 työntekijän epäiltyjä törkeitä veropetoksia, jotka liittyvät ilmoittamatta jätettyihin palkkoihin. Osa epäillyistä oli poliisin kiinniottamina vuonna 2024.
Rahaliikenteessä käytettiin laajasti ulkomaisia pankkipalveluja. Poliisi on tehnyt useita kansainvälisiä oikeusapupyyntöjä varojen liikkeiden selvittämiseksi ja asianosaisten kuulemiseksi.
Lähes 20 hyväksikäyttötutkintaa siirtynyt syyteharkintaan
Helsingin poliisi tutkii vuosittain kymmeniä työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä rikoksia. Tyypillisiä rikosnimikkeitä ovat kiskonnantapainen työsyrjintä, kiskonta, ihmiskauppa ja erilaiset petosrikokset.
Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla syyteharkintaan siirtyi lähes 20 työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvää rikostutkintaa. Tapauksissa oli yhteensä yli 50 asianomistajaa. Vuonna 2025 syyteharkintaan siirtyi lähes 40 vastaavaa tutkintaa.
Työpaikasta voidaan vaatia jopa 25 000 euroa
Poliisin mukaan työperäisessä hyväksikäytössä on korostunut niin sanottujen kynnysrahojen käyttäminen. Suomeen tulevalta työntekijältä voidaan vaatia lähtömaassa muutamien tuhansien eurojen tai jopa 25 000 euron maksu työpaikan järjestämisestä.
Maksu saatetaan rahoittaa velalla, jonka vuoksi työntekijä joutuu myymään tai panttaamaan omaisuuttaan. Suomessa luvattua työpaikkaa ei välttämättä ole, työmäärä voi jäädä sovittua pienemmäksi tai palkka voidaan jättää kokonaan maksamatta.
Poliisin tutkinnassa on tullut esiin myös virheellisillä tiedoilla tehtyjä työperäisiä oleskelulupahakemuksia. Hakemuksissa on voitu käyttää tekaistuja työsopimuksia tai antaa väärää tietoa työnantajasta ja työsuhteen ehdoista.
Hyväksikäyttöä havaittu myös opiskelijoiden maahantulossa
Poliisi on havainnut hyväksikäyttöön liittyviä ilmiöitä myös koulutusperusteisessa maahantulossa. Ulkomailla toimivat välittäjät ovat voineet luvata opiskelijoille Suomessa järjestettävien opintojen lisäksi varman työpaikan tai taloudellista tukea.
Tapaukset tulevat usein poliisin tietoon vasta sen jälkeen, kun henkilöt ovat jo Suomessa ilman luvattua työpaikkaa tai riittävää toimeentuloa. Poliisi tutkii tällaisia tapauksia tavallisesti epäiltynä laittoman maahantulon järjestämisenä.
Paritusrikollisuus kytkeytyy kansainvälisiin verkostoihin
Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät tutkinnat kohdistuvat usein valtakunnallisiin ja kansainvälisiin rikoskokonaisuuksiin. Poliisi selvittää muun muassa törkeitä paritusrikoksia, paritusrikoksia ja niihin liittyviä rahanpesuepäilyjä.
Rikollisryhmät voivat järjestää seksipalveluita myyvien henkilöiden matkat, majoituksen ja muut käytännön järjestelyt sekä ottaa osan toiminnasta saadusta tuotosta. Samalla poliisi selvittää, liittyykö toimintaan pakottamista, erehdyttämistä tai väkivaltaa, jolloin tekoja voidaan tutkia myös ihmiskaupparikoksina.
Huittisen mukaan ihmiskaupparikollisuudessa tavoitellaan merkittävää taloudellista hyötyä ihmisiä hyväksikäyttämällä. Uhrien voi olla vaikea hakeutua viranomaisten avun piiriin, minkä vuoksi ilmiöiden tunnistaminen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö ovat tutkinnassa keskeisiä.