Henkilöautoa kuljettaneen miehen verestä löytyi amfetamiinia, kannabista ja lääkeaineita Kajaanissa - Ei tuomittu huumausaineen käyttörikoksesta

Kainuun käräjäoikeus hylkäsi erillisen syytteen huumausaineen käyttörikoksesta ja mies tuomittiin ainoastaan rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Kainuun kärä­jäoi­keus tuomitsi rikoksen tekoai­kaan 29-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen miehen rat­ti­juo­pu­muk­sesta ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta 50 päi­vä­sa­kon sak­ko­ran­gais­tuk­seen.

Mies ei toi­mit­ta­nut kärä­jäoi­keu­delle kir­jal­lista vastausta eikä saapunut pää­kä­sit­te­lyyn. Asia tut­kit­tiin ja rat­kais­tiin hänen pois­sao­los­taan huo­li­matta.

Verestä löytyi useita huumaavia aineita

Rikokset tapah­tui­vat Kajaa­nissa 28. hei­nä­kuuta 2025.

Syyttäjän mukaan mies kuljetti hen­ki­löau­toa käy­tet­tyään huu­mau­sai­neita ja huu­mau­sai­neiksi luo­ki­tel­ta­via lää­ke­val­mis­teita.

Miehen verestä todettiin ajon jälkeen amfe­ta­mii­nia, klo­nat­se­paa­mia, sen aineen­vaih­dun­ta­tuo­tetta 7-ami­nok­lo­nat­se­paa­mia, kan­na­bik­sen vai­kut­ta­vaa ainetta tet­ra­hyd­ro­kan­na­bi­no­lia sekä pre­ga­ba­lii­nia.

Miehellä ei ollut lää­ke­mää­räystä verestä löy­ty­nei­den lää­ke­val­mis­tei­den käyt­tä­mi­seen.

Hän kuljetti hen­ki­löau­toa yleisellä tiellä, vaikka hänellä ei ollut vaa­dit­ta­vaa ajo-oikeutta.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kolmesta rikok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta rat­ti­juo­pu­muk­sesta, huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen lajia tai määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi miehen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 113 euroa päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­sia ja 40 euron riko­suh­ri­mak­sun.

Vastaaja ei vastannut syyt­tei­siin

Vastaaja ei toi­mit­ta­nut asiassa kir­jal­lista vastausta eikä saapunut kärä­jäoi­keu­den pää­kä­sit­te­lyyn.

Hänet oli kutsuttu oikeuteen uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista sekä todistelu ottaa vastaan hänen pois­sao­los­taan huo­li­matta. Kärä­jäoi­keus katsoi, että edel­ly­tyk­set asian käsit­te­le­mi­selle ilman vastaajaa täyt­tyi­vät.

Asiassa pidettiin rii­dat­to­mana, että polii­si­par­tio pysäytti miehen ajosta ja ettei hänellä ollut tapah­tu­ma­het­kellä ajo-oikeutta. Miehen verestä löytyneet aineet ilmenivät rikos­tek­ni­sen labo­ra­to­rion päih­de­tut­ki­mus­lau­sun­nosta.

Huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kosta koskenut syyte hylättiin

Kärä­jäoi­keus hylkäsi syytteen huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta.

Oikeuden mukaan asiassa ei tullut ilmi, että huu­mau­sai­nei­den käyt­tä­mi­nen olisi tapah­tu­nut eri ajan­koh­tana tai eri käyt­tö­ker­ralla kuin rat­ti­juo­pu­muk­seen sisäl­ty­nyt huu­mau­sai­nei­den käyttö.

Rat­ti­juo­pu­musta koskeva säännös syrjäytti tässä tapauk­sessa huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kosta koskevan sään­nök­sen. Miestä ei voitu tuomita saman huu­mau­sai­nei­den käyt­tö­ker­ran perus­teella molem­mista rikok­sista.

Mies tuo­mit­tiin siten rat­ti­juo­pu­muk­sesta ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta.

Mak­set­ta­vaa yhteensä 453 euroa

Kainuun kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen kahdesta rikok­sesta yhteiseen 50 päi­vä­sa­kon sak­ko­ran­gais­tuk­seen.

Yhden päi­vä­sa­kon suu­ruu­deksi mää­rät­tiin kuusi euroa, joten sak­ko­ran­gais­tuk­sen yhteis­mää­räksi tuli 300 euroa. Päi­vä­sa­kon rahamäärä perustui miehen viimeksi vah­vis­tet­tui­hin vero­tie­toi­hin.

Mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle lisäksi 40 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vaa­maan 113 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­set.

Raha­mää­räi­siä seu­raa­muk­sia tuli näin yhteensä 453 euroa.

Poliisin tau­lu­kossa kolmen kuukauden ajokielto

Kärä­jäoi­keu­den tuomiossa ei määrätty ajo­kiel­lon pituutta, sillä var­si­nai­sesta ajo­kiel­losta päättää poliisi eril­li­sessä menet­te­lyssä.

Poliisin ajo­kiel­to­tau­lu­kossa 50-59 päi­vä­sa­kon ran­gais­tus huu­mau­sai­ne­pe­rus­tei­sesta rat­ti­juo­pu­muk­sesta merkitsee ensi­ker­ta­lai­selle nor­maa­listi kolmen kuukauden ajo­kiel­toa. Ajo­kiel­lon suuntaa-antava vaih­te­lu­väli on kahdesta neljään kuukautta.

Uusijalle ajo­kiel­lon normaali pituus on kahdeksan kuukautta. Vaih­te­lu­väli on seit­se­mästä yhdeksään kuukautta.

Ensi­ker­ta­lai­sella tar­koi­te­taan kul­jet­ta­jaa, joka ei ole edel­tä­vien viiden vuoden aikana syyl­lis­ty­nyt rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen tai vaa­ral­lis­ten aineiden kul­je­tus­ri­kok­seen. Uusija on kul­jet­taja, joka on syyl­lis­ty­nyt vähintään yhteen näistä rikok­sista edel­tä­vien viiden vuoden aikana.

Poliisin mukaan taulukko on suuntaa-antava, eikä ajo­kiel­lon todel­lista pituutta voida päätellä varmasti kärä­jäoi­keu­den tuomiosta.

Asia käsi­tel­tiin Kainuun kärä­jäoi­keu­dessa

Asia tuli vireille Kainuun kärä­jäoi­keu­dessa 12. tam­mi­kuuta. Kärä­jäoi­keus ratkaisi asian vastaajan pois­sao­losta huo­li­matta ja antoi tuomionsa 17. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 24. elokuuta. Vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 16. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 30. syyskuuta.

Etusivulla nyt







Tilanneuutiset



Rikosuutiset