Oulun kärä­jäoi­keus käsitteli syys­kuussa pahoin­pi­te­lyä.

Rikos tapahtui Oulai­sissa 14. maa­lis­kuuta 2025 puo­li­soi­den yhtei­sessä kodissa.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion syyskuun alku­puo­lella.

Syyttäjä vaati 44-vuo­tiaalle miehelle ran­gais­tusta

Rikok­sesta epäiltiin 44-vuotiasta miestä, joka oli tapahtuma-aikaan 42-vuotias.

Syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta pahoin­pi­te­lystä.

Lisäksi syyttäjä vaati miehelle aikai­sem­min tuomitun 80 päivän ehdol­li­sen van­keus­ran­gais­tuk­sen mää­rää­mistä koko­nai­suu­des­saan täy­tän­töön­pan­ta­vaksi.

Mieheltä vaa­dit­tiin myös 80 euron riko­suh­ri­mak­sua ja hen­ki­lö­to­dis­te­lusta aiheu­tu­nei­den kus­tan­nus­ten kor­vaa­mista.

Vaimo vietiin kaulasta kiinni pitäen maahan

Syyttäjän mukaan mies teki väki­val­taa avio­puo­li­sol­leen heidän yhtei­sessä kodissaan.

Mies tarttui vaimoaan kaulasta ja vei tämän kaulasta kiinni pitäen maahan.

Syyt­teessä miehen väi­tet­tiin myös heit­tä­neen vaimonsa keittiön pöydän yli.

Miestä syy­tet­tiin myös kuris­ta­mi­sesta

Syyttäjän mukaan mies rikkoi asunnossa omai­suutta ja kävi tämän jälkeen uudelleen vaimonsa kimppuun.

Miehen väi­tet­tiin tart­tu­neen vaimoaan molem­milla käsillä kaulasta ja kuris­ta­neen tätä.

Vaimolle aiheutui syytteen mukaan het­kel­li­siä hen­gi­tys­vai­keuk­sia, kaulan punoi­tusta ja kipua.

Mies kiisti heit­tä­neensä vaimonsa pöydän yli

Mies kiisti heit­tä­neensä vaimonsa keittiön pöydän yli tai kuris­ta­neensa tätä.

Hän myönsi tart­tu­neensa vaimoaan kaulasta ja vieneensä tämän maahan.

Mies tunnusti myös tök­käis­seensä vaimoaan kaulaan, kaa­ta­neensa pöydän, pot­kais­seensa baa­ri­jak­ka­ran seinään ja rik­ko­neensa oman sänkynsä.

Kaksikko oli juo­po­tel­lut koko päivän

Miehen mukaan hän ja hänen vaimonsa olivat juo­po­tel­leet koko päivän.

Hän arveli tapah­tu­mien taustalla olleen molem­min­puo­lista mus­ta­suk­kai­suutta.

Miehen muis­ti­ku­vat tapah­tu­mista olivat osittain epäselvät.

Hän kertoi muis­ta­vansa kaulasta kiinni ottamisen ja vaimonsa kaa­ta­mi­sen lattialle, mutta kiisti kuris­ta­mi­sen.

Vaimo kertoi hätä­kes­kuk­seen pel­kää­vänsä

Vaimo soitti tapah­tu­ma­päi­vänä hätä­kes­kuk­seen.

Hän kertoi miehensä rikkovan kodissa paikkoja ja käyneen häneen käsiksi.

Vaimo ilmoitti miehen tart­tu­neen häntä kurkusta muutaman kerran.

Hän kertoi myös pel­kää­vänsä ja tun­te­vansa kipua kur­kus­saan.

Vaimo kiel­täy­tyi todis­ta­masta oikeu­dessa

Vaimo käytti kärä­jäoi­keu­dessa oikeut­taan kiel­täy­tyä todis­ta­masta avio­puo­li­soaan vastaan.

Tapah­tu­milla ei ollut ulko­puo­li­sia sil­min­nä­ki­jöitä, sillä asunnossa ei ollut muita ihmisiä.

Oikeu­dessa kuultiin ainoas­taan rikok­sesta syytettyä miestä.

Kir­jal­li­sina todis­teina esi­tet­tiin valokuvia ja lit­te­rointi hätä­kes­kus­pu­he­lusta.

Valo­ku­vassa näkyi punoit­tava jälki kaulalla

Vaimon kaulan alueella näkyi valo­ku­vassa jonkin verran punoit­tava jälki.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan valo­ku­vasta ei voitu tehdä luo­tet­ta­via päätelmiä jäljen syn­ty­mis­ta­vasta.

Myös hätä­kes­kus­pu­he­lun näyt­töarvo jäi vähäi­seksi.

Oikeus huomioi, ettei vaimon hätä­kes­kuk­seen kertomien tapah­tu­mien paik­kan­sa­pi­tä­vyyttä voitu riit­tä­västi tarkistaa muun näytön perus­teella.

Pöydän yli heit­tä­mi­nen jäi näyt­tä­mättä

Kärä­jäoi­keus katsoi todis­te­tuksi, että mies tarttui vaimoaan kaulasta ja vei tämän kaulasta kiinni pitäen maahan.

Myös miehen tava­roi­den rik­ko­mi­nen asunnossa oli rii­da­tonta.

Näyttö ei kui­ten­kaan riittänyt osoit­ta­maan, että mies olisi heittänyt vaimonsa keittiön pöydän yli.

Myöskään myöhempi kuris­ta­mi­nen, hen­gi­tys­vai­keu­det tai syyt­teessä kuvatut vammat eivät tulleet näy­te­tyiksi.

Kaulaan tök­kää­mistä ei luettu miehen syyksi

Mies oli tun­nus­ta­nut tök­käis­seensä vaimoaan kaulaan.

Tök­käi­se­mistä ei kui­ten­kaan mainittu syytteen teon­ku­vauk­sessa.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan kaulasta kiinni ottaminen tai kuris­ta­mi­nen eivät tarkoita samaa asiaa kuin tök­kää­mi­nen.

Tämän vuoksi tök­käi­se­mistä ei voitu lukea miehen syyksi.

Tekoa ei pidetty lievänä pahoin­pi­te­lynä

Kärä­jäoi­keus huomioi, ettei miehen käyttämä väkivalta ollut erityisen vakavaa eikä vaimolle osoitettu aiheu­tu­neen vammoja.

Kyse oli kuitenkin avio­puo­li­soon yhtei­sessä kodissa koh­dis­tu­neesta lähi­suh­de­vä­ki­val­lasta.

Oikeuden mukaan kaulasta kiinni tart­tu­mi­seen liittyi myös vaka­vam­man vahingon vaara.

Teko ei ollut koko­nai­suu­tena vähäinen, joten mies kat­sot­tiin syyl­li­seksi perus­muo­toi­seen pahoin­pi­te­lyyn.

Aikai­sem­man ehdol­li­sen vankeuden täy­tän­töön­pano hylättiin

Mies oli saanut aikai­sem­min 80 päivän ehdol­li­sen van­keus­ran­gais­tuk­sen, jonka koeaikana pahoin­pi­tely tapahtui.

Syyttäjä vaati ehdol­li­sen vankeuden mää­rää­mistä koko­nai­suu­des­saan täy­tän­töön­pan­ta­vaksi.

Kärä­jäoi­keus katsoi pahoin­pi­te­lyn olevan sovi­tet­ta­vissa sak­ko­ran­gais­tuk­sella.

Koska uusi rikos ei edel­lyt­tä­nyt ehdotonta vankeutta, aikai­sem­paa ehdol­lista ran­gais­tusta ei voitu määrätä täy­tän­töön­pan­ta­vaksi.

Aikai­sempi tuomio kat­sot­tiin riit­tä­väksi seu­raa­muk­seksi

Kärä­jäoi­keus piti tekoa läh­tö­koh­tai­sesti 50 päi­vä­sa­kon arvoisena.

Miehen päi­vä­sa­kon rahamäärä olisi ollut kuusi euroa, joten sak­ko­ran­gais­tus olisi vastannut 300 euroa.

Miehen aikai­sempi tuomio kat­sot­tiin kuitenkin riit­tä­väksi seu­raa­muk­seksi myös nyt käsi­tel­lystä pahoin­pi­te­lystä.

Tämän vuoksi hänelle ei määrätty pahoin­pi­te­lystä uutta erillistä ran­gais­tusta eikä riko­suh­ri­mak­sua.

Vaimo ei esittänyt asiassa vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­muk­sia.

Sekä mies että vaimo saivat uhkasakot

Mies ja hänen vaimonsa olivat jääneet ilman laillista estettä pois hel­mi­kuussa jär­jes­te­tystä oikeuden istun­nosta.

Molemmat oli kutsuttu istuntoon hen­ki­lö­koh­tai­sesti 500 euron sakon uhalla.

Kärä­jäoi­keus tuomitsi sekä miehen että vaimon maksamaan 500 euron uhkasakon.

Mies oli ennen uuden pää­kä­sit­te­lyn jär­jes­tä­mistä vapau­tensa menet­tä­neenä 30. elokuuta ja 3. syyskuuta välisen ajan.