Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mista, kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mista oikeu­detta ja luvatonta käyttöä.

Rikokset tapah­tui­vat Salossa 4.–5. elokuuta 2023.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati 35-vuo­tiaalle miehelle ran­gais­tusta

Rikok­sista epäiltiin 35-vuotiasta miestä, joka oli tapahtuma-aikaan 32-vuotias.

Syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta, kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta ja luvat­to­masta käytöstä.

Lisäksi syyttäjä vaati miehen aikai­sem­man rikol­li­suu­den huo­mioi­mista ajo-oikeu­detta ajamisen ran­gais­tusta anka­roit­ta­vana perus­teena.

Kulkupeli & Perävaunu Oy vaati mieheltä 4 800 euroa korvausta tuhou­tu­neesta paket­tiau­tosta.

Vuokrattu paket­tiauto suistui ojaan

Mies oli vuok­ran­nut yri­tyk­seltä paket­tiau­ton ja kul­jet­ta­nut sitä Kär­ke­län­tiellä.

Syyttäjän mukaan hän menetti ajoneuvon hallinnan liian suuren tilan­ne­no­peu­den tai muun huo­li­mat­to­muu­den vuoksi.

Paket­tiauto suistui ajo­ra­dalta ojaan ja vau­rioi­tui pahoin.

Miehellä ei ollut auton kul­jet­ta­mi­seen vaa­dit­ta­vaa ajo-oikeutta.

Autoa ei palau­tettu sovittuna aikana

Paket­tiauto oli vuokrattu 4.–5. elokuuta 2023 väliseksi ajaksi.

Vuokra-aika päättyi 5. elokuuta kello 17.59, mutta autoa ei palau­tettu.

Ajoneuvo löytyi Kär­ke­län­tien ojasta kello 19.06.

Syyttäjän mukaan auton palaut­ta­matta jät­tä­mi­nen ja käyt­tä­mi­nen sovitun vuokra-ajan jälkeen täyttivät luvat­to­man käytön tun­nus­mer­kis­tön.

Autosta irtosi moottori, vaih­teisto ja etuak­se­listo

Vuok­rau­sy­ri­tyk­sen edustaja sai tut­ta­val­taan Face­boo­kin Messenger-viestin, jonka mukaan yksi yrityksen autoista oli ojassa.

Auton vuok­ran­nut henkilö ei ollut ilmoit­ta­nut yri­tyk­selle tapah­tu­neesta.

Paket­tiau­tosta olivat irronneet etuak­se­listo, vaih­teisto ja moottori. Myös auton runko oli vääntynyt.

Kyseessä oli vuoden 2004 Ford Transit, jolla oli ajettu arviolta 300 000–400 000 kilo­met­riä.

Ajoneuvo oli vau­rioi­tu­nut käyt­tö­kel­vot­to­maksi ja toi­mi­tet­tiin romut­ta­molle.

Yri­tyk­selle aiheutui lisäksi mene­tet­tyjä vuok­ra­tu­loja ja useiden satojen eurojen hinaus­kus­tan­nuk­set.

Mies kertoi vuok­ran­neensa auton ystävänsä hen­ki­lö­tie­doilla

Mies myönsi vuok­ran­neensa paket­tiau­ton ystävänsä hen­ki­lö­tie­doilla ja kul­jet­ta­neensa sen asun­nol­leen.

Auton vuok­rauk­sen oli hänen mukaansa maksanut eräs nainen.

Asunnolla oli tapahtuma-aikaan 5–10 ihmistä, ja mies kertoi olleensa päihtynyt.

Ainakin kolme henkilöä jäi asuntoon yöksi. Mies kuvaili paikalla olleita päih­de­pii­reistä tun­te­mik­seen ihmisiksi, jotka eivät olleet hänelle erityisen läheisiä ystäviä.

Hän oli kertonut paikalla olleille paket­tiau­ton olevan vuokrattu.

Mies näki ojassa olleen auton kuvan Face­boo­kissa

Mies kertoi nähneensä aamulla Salon pus­ka­ra­diosta kuvan ojassa olleesta paket­tiau­tosta.

Hän oli yrittänyt selvittää, kuka auton oli ajanut ojaan.

Kukaan paikalla olleista ei ollut ilmoit­ta­nut lai­nan­neensa autoa.

Mies kiisti kul­jet­ta­neensa paket­tiau­toa ulosajon hetkellä. Hänen mukaansa auton avaimet ja ajoneuvo olivat voineet päätyä jonkun toisen henkilön haltuun.

Mies ei uskal­ta­nut ilmoittaa tapah­tu­neesta

Mies kertoi, ettei ollut uskal­ta­nut ilmoittaa auton löy­ty­mi­sestä vuok­rau­sy­ri­tyk­selle, koska oli ollut yrityksen kanssa teke­mi­sissä aikai­sem­min­kin.

Hän totesi, ettei päih­de­maail­massa eläessään ajatellut jär­ke­västi.

Miehen mukaan auto oli vuokrattu tava­roi­den kul­jet­ta­mista varten, mutta hän ei enää muistanut tar­koi­tusta tarkasti.

Hän kertoi olleensa nykyisin päih­teet­tö­mänä noin puo­li­toista vuotta ja kor­vaus­hoi­dossa.

Mies kertoi myös suo­rit­ta­vansa ran­gais­tusta päih­de­kun­tou­tuk­sessa ja häpeä­vänsä aikai­sem­paa elä­män­ta­paansa.

Mies myönsi ajaneensa ilman ajo-oikeutta

Mies myönsi kul­jet­ta­neensa paket­tiau­toa yleisillä teillä 4. elokuuta ilman vaa­dit­ta­vaa ajo-oikeutta.

Hän kiisti lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sen ja luvat­to­man käytön.

Mies kiisti myös vuok­rau­sy­ri­tyk­sen 4 800 euron kor­vaus­vaa­ti­muk­sen perus­teel­taan ja mää­räl­tään.

Kärä­jäoi­keus ei pystynyt sel­vit­tä­mään ulosajon kul­jet­ta­jaa

Kärä­jäoi­keu­den mukaan auton löy­ty­mis­paikka ja vauriot osoi­tet­tiin kartalla ja valo­ku­villa.

Rat­kai­seva kysymys oli kuitenkin se, kuka kuljetti paket­tiau­toa sen suis­tuessa ojaan.

Auto oli päätynyt vuok­rauk­sen perus­teella miehen haltuun. Tämä loi oikeuden mukaan oletuksen siitä, että hän olisi voinut ajaa ajoneuvon ojaan.

Miehen kertomat olo­suh­teet mah­dol­lis­ti­vat kuitenkin sen, että avaimet ja auto olivat voineet päätyä jonkun muun haltuun.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan asiassa jäi var­tee­no­tet­tava epäily ulosajon kul­jet­ta­jasta.

Oikeus hylkäsi lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mista koskeneen syytteen.

Ilmoit­ta­matta jät­tä­mi­nen ei ollut rikos

Koska miehen ei näytetty ajaneen autoa ojaan, myös luvatonta käyttöä koskenut syyte hylättiin.

Jos joku muu oli ajanut auton ojaan miehen tie­tä­mättä, hän ei ollut voinut käyttää ajoneuvoa vuokra-ajan jälkeen. Auto oli tuolloin ojassa ja käyt­tö­kel­vot­to­mana.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan auton katoa­mi­sesta ilmoit­ta­matta jät­tä­mi­sellä ei ollut riko­soi­keu­del­lista mer­ki­tystä.

Menet­te­lyllä voisi oikeuden mukaan olla mer­ki­tystä sopi­mu­soi­keu­del­li­sessa arvioin­nissa, mutta siitä ei ollut riko­sa­siassa kysymys.

Vuok­rau­sy­ri­tyk­sen kor­vaus­vaa­ti­mus hylättiin

Lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mista ja luvatonta käyttöä kos­ke­nei­den syyt­tei­den hyl­kää­mi­sen vuoksi myös vuok­rau­sy­ri­tyk­sen rikokseen perus­tu­nut kor­vaus­vaa­ti­mus hylättiin.

Miestä ei siten vel­voi­tettu kor­vaa­maan tuhou­tu­neen paket­tiau­ton 4 800 euron arvoa.

Toistuva ajo-oikeu­detta ajaminen kovensi ran­gais­tusta

Kärä­jäoi­keus hyväksyi miehen tun­nus­tuk­sen ja katsoi hänen syyl­lis­ty­neen kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­seen oikeu­detta.

Rikos­re­kis­te­rin mukaan mies oli syyl­lis­ty­nyt aikai­sem­min tois­tu­vasti saman­lai­siin rikoksiin.

Oikeus katsoi aikai­sem­man rikol­li­suu­den osoit­ta­van ilmeistä piit­taa­mat­to­muutta lain kiel­loista ja käskyistä.

Mies oli lisäksi tuomittu useita kertoja aikai­sem­min van­keu­teen.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan sinänsä melko lievää rikosta ei tämän vuoksi voitu sovittaa sakolla eikä van­keus­ran­gais­tusta voitu määrätä ehdol­li­sena.

Mies sai 15 päivää ehdotonta vankeutta

Kärä­jäoi­keus tuomitsi 35-vuotiaan miehen kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta 15 päivän ehdot­to­maan van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Ran­gais­tusta mää­rät­täessä otettiin alen­ta­vana huomioon kaksi aikai­sem­paa kärä­jäoi­keu­den tuomiota, joiden yhtey­dessä nyt käsitelty rikos olisi voitu ratkaista.

Lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 40 euron riko­suh­ri­maksu.