Oulun kärä­jäoi­keus on tuominnut rikoksen tekoai­kaan 29-vuotiaan kan­ta­suo­ma­lai­sen miehen lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta, rat­ti­juo­pu­muk­sesta, huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta 75 päi­vä­sak­koon.

Miehen verestä todettiin ajon jälkeen metyy­li­fe­ni­daat­tia ja bro­mat­so­laa­mia. Hänellä ei ollut ajo-oikeutta, sillä mies oli teko­het­kellä ajo­kiel­lossa.

Auto kulki kaiteen läpi ojaan

Rikokset tapah­tui­vat Pyhä­jär­vellä 11. tou­ko­kuuta 2025.

Mies ajoi hen­ki­löau­tolla Vas­ki­kel­lon­tietä yöaikaan noin 100 kilo­met­rin tun­ti­no­peu­della. Tieo­suu­den nopeus­ra­joi­tus oli 80 kilo­met­riä tunnissa.

Auto suistui suoralla tiellä ajo­ra­dalta vas­taan­tu­le­vien kaistan yli tien vasem­malle puolelle, kulki tie­kai­teen läpi ja päätyi ojaan. Sekä auto että tiekaide vau­rioi­tui­vat.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan ajo oli omiaan aiheut­ta­maan vaaraa toisten tur­val­li­suu­delle.

Lii­ken­ne­ri­kos lähenteli törkeää teko­muo­toa

Mies oli lai­min­lyö­nyt olo­suh­tei­den edel­lyt­tä­män huo­lel­li­suu­den ja varo­vai­suu­den sekä jättänyt sovit­ta­matta ajo­no­peu­tensa sel­lai­seksi, että auto olisi pysynyt hal­lin­nassa.

Kärä­jäoi­keus katsoi lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sen lähen­nel­leen vaka­vuu­del­taan jo törkeää teko­muo­toa.

Mies oli lisäksi käyttänyt lait­to­masti metyy­li­fe­ni­daat­tia ja bro­mat­so­laa­mia. Hän kuljetti autoa yleisellä tiellä voimassa olleen ajo­kiel­lon aikana.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta neljästä rikok­sesta

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta, rat­ti­juo­pu­muk­sesta, huu­mau­sai­neen käyt­tö­ri­kok­sesta ja kul­ku­neu­von kul­jet­ta­mi­sesta oikeu­detta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei yksilöidä syyttäjän vaatimaa päi­vä­sak­ko­jen määrää.

Lisäksi syyttäjä vaati miehen vel­voit­ta­mista maksamaan valtiolle 40 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan 144 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­set.

Vastaaja tunnusti teot

Mies tunnusti teot esi­tut­kin­nassa. Hän ei kui­ten­kaan saapunut oikeuteen.

Mies oli haastettu uhalla, että asia voitiin käsitellä ja ratkaista hänen pois­sao­los­taan huo­li­matta.

Oikeu­delle esi­tet­tiin kir­jal­li­sena todis­te­luna valokuvia ja veri­koe­lau­sunto. Kärä­jäoi­keu­den mukaan todistelu tuki tun­nus­tusta, eikä sen oikeel­li­suutta ollut aihetta epäillä.

Neljästä rikok­sesta 75 päi­vä­sak­koa

Kärä­jäoi­keu­den mukaan lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sesta olisi yksinään tullut noin 40 päi­vä­sak­koa. Muut kolme rikosta korot­ti­vat yhteisen ran­gais­tuk­sen 75 päi­vä­sak­koon.

Yhden päi­vä­sa­kon määräksi vah­vis­tet­tiin seitsemän euroa, joten sakkojen yhteis­mää­räksi tuli 525 euroa.

Päi­vä­sa­kon rahamäärä perustui miehen vah­vis­tet­tui­hin vero­tus­tie­toi­hin.

Rahal­li­sia seu­raa­muk­sia yhteensä 709 euroa

Sakkojen lisäksi mies mää­rät­tiin maksamaan valtiolle 40 euron riko­suh­ri­maksu ja kor­vaa­maan 144 euron päih­de­tut­ki­mus­kus­tan­nuk­set.

Sakoista ja muista seu­raa­muk­sista kertyi mak­set­ta­vaa yhteensä 709 euroa.

Ensi­ker­ta­lai­sen ajokielto nor­maa­listi viisi kuukautta

Kärä­jäoi­keu­den tuomiossa ei määrätty uudesta ajo­kiel­losta. Rikos­pe­rus­tei­sesta ajo­kiel­losta päättää poliisi eril­li­sessä hal­lin­nol­li­sessa menet­te­lyssä.

Huu­mau­sai­neen vai­ku­tuk­sen alaisena tehtyä rat­ti­juo­pu­musta kos­ke­vassa poliisin ajo­kiel­to­tau­lu­kossa 75 päi­vä­sak­koa kuuluu yli 69 päi­vä­sa­kon luokkaan.

Ensi­ker­ta­lai­sen ajo­kiel­lon normaali pituus on viisi kuukautta. Vaih­te­lu­väli on neljästä kuuteen kuukautta.

Uusijan ajo­kiel­lon normaali pituus on yhdeksän kuukautta. Vaih­te­lu­väli on kah­dek­sasta kymmeneen kuukautta.

Ensi­ker­ta­lai­nen ei ole edel­tä­vien viiden vuoden aikana syyl­lis­ty­nyt rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään rat­ti­juo­pu­muk­seen, törkeään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­seen tai vaa­ral­lis­ten aineiden kul­je­tus­ri­kok­seen. Uusija on syyl­lis­ty­nyt vähintään yhteen näistä rikok­sista kyseisenä aikana.

Vaikka mies oli teko­het­kellä ajo­kiel­lossa, tuo­mioa­sia­kir­jasta ei ilmene aiemman ajo­kiel­lon peruste. Asia­kir­jasta ei siten voida päätellä, kuuluuko hän poliisin tau­lu­kossa ensi­ker­ta­lai­siin vai uusi­joi­hin.

Asia käsi­tel­tiin Oulun kärä­jäoi­keu­dessa

Asia tuli vireille Oulun kärä­jäoi­keu­dessa 19. maa­lis­kuuta. Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoiteta erillistä käsit­te­ly­päi­vää.

Asia käsi­tel­tiin vastaajan pois­sao­losta huo­li­matta. Oulun kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa 13. elokuuta.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 20. elokuuta. Vali­tuk­sen mää­rä­päivä on 14. syyskuuta ja vas­ta­va­li­tuk­sen 28. syyskuuta.