Oulun kärä­jäoi­keus ratkaisi poik­keuk­sel­li­sen rikos­ko­ko­nai­suu­den, jossa kolmea miestä syy­tet­tiin törkeän ryöstön yri­tyk­sestä ja yhtä heistä lisäksi tapon yri­tyk­sestä.

Tapah­tu­mat sijoit­tui­vat Ouluun tou­ko­kuussa 2025. Huu­mau­sai­ne­kaup­poi­hin liittyvä tapaa­mi­nen Koskelan koulun lähei­syy­dessä päättyi tilan­tee­seen, jossa mies sai veitsestä vasempaan kylkeensä. Pis­to­haava ulottui vat­saon­te­loon saakka, läpäisi pallean ja teki reiän maha­lau­kun etu­sei­nä­mään.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion syyskuun alku­puo­lella.

Syyttäjä vaati kolmelle miehelle ran­gais­tusta törkeän ryöstön yri­tyk­sestä

Syyttäjän mukaan 32-vuotias mies oli sopinut asia­no­mis­ta­jan kanssa huu­mau­sai­ne­kaup­poi­hin liittyvän tapaa­mi­sen Koskelan koululle.

Paikalle menivät hänen kanssaan 26-vuotias ja 43-vuotias mies.

Syyttäjän mukaan kolmikko odotti asia­no­mis­ta­jaa koulun lähei­syy­dessä ja tuli esiin tämän saavuttua paikalle toisen miehen kanssa.

Asia­no­mis­ta­jan oli tarkoitus näyttää aiemmin sovittuun huu­me­kaup­paan liittyvä näyte amfe­ta­mii­nista.

Kun hän otti amfe­ta­mii­nia esille, syyttäjän mukaan 32-vuotias mies yritti tavoi­tella huumetta ja puukotti asia­no­mis­ta­jaa kerran ylä­var­ta­loon.

26-vuotiaan miehen päässä oli kom­man­do­pipo. Syyttäjän mukaan kaksi muuta miestä loivat läs­näo­lol­laan uhkaa väki­val­lasta ja mie­sy­li­voi­masta.

Veitsi lävisti pallean ja teki reiän maha­lauk­kuun

Puu­ko­tuk­sesta aiheu­tu­nut vamma oli vakava.

Asia­no­mis­ta­jalle tuli noin kolmen sent­ti­met­rin pituinen pis­to­haava, joka ulottui vat­saon­te­loon asti.

Veitsi läpäisi ihon ja pallean sekä teki reiän maha­lau­kun etu­sei­nä­mään. Lisäksi mieheltä murtui kylkiluu.

Vammaa pidettiin sijain­tinsa vuoksi poten­tiaa­li­sesti hen­gen­vaa­ral­li­sena.

Syyttäjä katsoi puu­ko­tuk­sen täyttävän myös tapon yrityksen tun­nus­mer­kis­tön.

Syytetty väitti asia­no­mis­ta­jan hyö­kän­neen ensin veitsellä

32-vuotias mies kiisti sekä törkeän ryöstön yrityksen että tapon yrityksen.

Hän myönsi sopi­neensa huu­mau­sai­ne­kaup­poi­hin liittyvän tapaa­mi­sen ja saa­pu­neensa paikalle kahden muun henkilön kanssa.

Miehen mukaan asia­no­mis­taja oli kuitenkin itse vetänyt esiin teräaseen ja osoit­ta­nut sillä häntä kaulan alueelle.

Hän kertoi tart­tu­neensa asia­no­mis­ta­jan käteen saa­dak­seen veitsen pois. Tämän jälkeen syntyi kamppailu, jonka aikana asia­no­mis­taja sai pis­to­haa­van.

Mies kiisti pitä­neensä itse veistä hal­lus­saan.

26-vuotias mies puo­les­taan kertoi nähneensä asia­no­mis­ta­jan tekevän veitsellä lyön­ti­liik­keen kohti 32-vuotiasta miestä. Hän sanoi läh­te­neensä tilanteen kär­jis­tyessä juok­se­maan pois.

43-vuotias mies kiisti olleensa tapah­tu­ma­pai­kalla lainkaan.

Asia­no­mis­ta­jan kertomus muuttui tutkinnan aikana

Kärä­jäoi­keu­den arvioin­nissa kes­kei­seksi ongel­maksi muo­dos­tui­vat tapah­tu­mista annetut ris­ti­rii­tai­set ker­to­muk­set.

Asia­no­mis­taja kertoi heti tapah­tu­man jälkeen hätä­kes­kuk­selle, että häntä oli puu­ko­tettu kylkeen ja paikalla oli kolme hup­pu­päistä tekijää.

Ensim­mäi­sessä polii­si­kuu­lus­te­lussa hän kertoi 32-vuo­tiaalla miehellä olleen puukon oikeassa kädessä.

Myö­hem­mässä kuu­lus­te­lussa asia­no­mis­taja muutti ker­to­mus­taan ja sanoi puu­kot­ta­jan olleen kom­man­do­pi­poi­nen mies, ei 32-vuotias vastaaja.

Kärä­jäoi­keu­dessa hän ei puo­les­taan enää osannut sanoa, kuka häntä oli puu­kot­ta­nut.

Myös tapah­tu­ma­pai­kalla olleen todis­ta­jan ker­to­muk­set poik­ke­si­vat asia­no­mis­ta­jan ker­to­muk­sista muun muassa kom­man­do­pi­po­jen ja veitsien määrän osalta.

Kärä­jäoi­keus ei voinut sulkea pois vaih­toeh­toista tapah­tu­man­kul­kua

Oikeus piti sel­vi­tet­tynä, että asia­no­mis­ta­jan vammat syntyivät hänen ja 32-vuotiaan miehen koh­taa­mi­sessa tapah­tu­neesta veitsen käytöstä.

Sen sijaan oikeus ei saanut riittävää varmuutta siitä, miten veitsi oli osunut asia­no­mis­ta­jaan.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan vamman sijainti sopi jossain määrin asia­no­mis­ta­jan ensim­mäi­seen ker­to­muk­seen siitä, että 32-vuo­tiaalla miehellä oli veitsi oikeassa kädessään.

Samalla vamman laadun ja sijainnin perus­teella ei voitu sulkea pois vastaajan kuvaamaa vaih­toeh­toa, jonka mukaan asia­no­mis­taja oli itse uhannut veitsellä ja saanut vamman käsi­käh­mässä.

Oikeuden mukaan syytettä tukenut näyttö oli koko­nai­suu­tena epä­joh­don­mu­kaista ja ris­ti­rii­taista.

Näyttö ei myöskään riittänyt osoit­ta­maan, että miehet olisivat yrit­tä­neet ryöstää asia­no­mis­ta­jalta amfe­ta­mii­nia.

Yhden miehen läs­näo­los­ta­kaan ei saatu varmuutta

43-vuotiaan miehen osalta näyttö oli vielä heikompaa.

Asia­no­mis­taja ei kertonut oikeu­dessa hänen olleen mukana tapah­tu­missa.

Ainoas­taan yksi vas­taa­jista kertoi paikalla olleen henkilön, jota kut­sut­tiin nimellä ”pastori”, ja oletti tämän olleen kyseinen mies.

Toisen vastaajan mukaan paikalla ollut kolmas henkilö ei kui­ten­kaan ollut 43-vuotias syytetty.

Kärä­jäoi­keus katsoi jääneen epä­sel­väksi jo sen, oliko mies yli­pää­tään tapah­tu­ma­pai­kalla.

Kaikki syytteet hylättiin

Oulun kärä­jäoi­keus hylkäsi 26-vuotiasta, 32-vuotiasta ja 43-vuotiasta miestä koskeneet törkeän ryöstön yrityksen syytteet.

Myös 32-vuotiaan miehen tapon yritystä koskenut syyte hylättiin.

Samalla hylättiin syyttäjän muut vaa­ti­muk­set sekä asia­no­mis­ta­jan rikoksiin perus­tu­neet vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­muk­set.

Kärä­jäoi­keus totesi, ettei näyttö riittänyt sulkemaan pois vas­taa­jien esittämää vaih­toeh­toista tapah­tu­man­kul­kua eikä osoit­ta­maan syyt­teissä kuvattuja rikoksia vaa­di­tulla var­muu­della.