Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus tuomitsi 46-vuotiaan ulko­maa­lais­taus­tai­sen miehen kahdesta omiin lapsiinsa koh­dis­tu­neesta pahoin­pi­te­lystä 70 päi­vä­sak­koon.

Mies oli rikosten tapah­tu­ma­het­kellä 45-vuotias.

Pahoin­pi­te­lyt tapah­tui­vat Turussa

Mies pahoin­pi­teli tytärtään ja poikaansa Turussa vuoden 2025 alku­puo­lella.

Tyttäreen koh­dis­tu­nut pahoin­pi­tely tapahtui 1. tam­mi­kuuta ja 12. tou­ko­kuuta 2025 välisenä aikana. Poikaan koh­dis­tu­neen pahoin­pi­te­lyn tekoaika oli 1.–14. tam­mi­kuuta 2025.

Mies löi molempia lapsiaan useilla eri kerroilla pään alueelle. Teot aiheut­ti­vat lapsille ainakin kipua ja särkyä.

Pahoin­pi­te­ly­ker­to­jen tarkka määrä jäi sel­vit­tä­mättä.

Lasten mukaan isä löi suut­tues­saan

Lapset kertoivat isän lyöneen heitä suut­tues­saan pienistä arjen tilan­teista.

Tytär kertoi lyö­mi­sestä oma-aloit­tei­sesti muun muassa opet­ta­jal­leen ja kou­lu­ku­raat­to­rille. Hänen mukaansa isä oli lyönyt häntä päähän ja taka­rai­voon.

Poika kertoi isän lyövän lapsia silloin, kun tämä hermostui. Hänen mukaansa lyönnit olivat kovia ja aiheut­ti­vat kipua.

Lasten ker­to­muk­set välit­tyi­vät useille aikui­sille, ja niiden perus­teella tehtiin las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sia sekä ilmoitus epäil­lystä lapseen koh­dis­tu­neesta rikok­sesta.

Syyttäjä vaati ran­gais­tusta kahdesta pahoin­pi­te­lystä

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta kahdesta pahoin­pi­te­lystä.

Syyttäjän mukaan tytärtä oli pahoin­pi­delty 5. syyskuuta 2023 ja 12. tou­ko­kuuta 2025 välisenä aikana. Poikaa koskevan syytteen tekoaika alkoi niin ikään 5. syyskuuta 2023 ja päättyi 14. tam­mi­kuuta 2025.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu syyttäjän vaatiman ran­gais­tuk­sen täs­mäl­listä lajia tai määrää.

Syyttäjä vaati lisäksi miehelle 80 euron riko­suh­ri­mak­sua ja vel­vol­li­suutta korvata valtiolle todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Lasten edun­val­vo­jan sijainen vaati mieheltä tyt­tä­relle 600 euroa ja pojalle 400 euroa vahin­gon­kor­vauk­sina pahoin­pi­te­ly­jen aiheut­ta­masta tila­päi­sestä haitasta.

Mies kiisti lyöneensä lapsiaan

Mies kiisti molemmat pahoin­pi­te­ly­syyt­teet. Hänen mukaansa hän ei ollut mene­tel­lyt syyt­teissä kuvatulla tavalla.

Mies kiisti myös vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­muk­set perus­teil­taan. Mää­räl­li­sesti hän hyväksyi tyttären kor­vaus­vaa­ti­muk­sesta 400 euroa ja pojan vaa­ti­muk­sesta 200 euroa.

Mies kertoi otta­neensa kerran purkin tyt­tä­rensä kädestä ja heit­tä­neensä sen ovea kohti. Purkki oli hänen mukaansa kimmonnut ovesta lapseen.

Miehen mukaan kyse oli vahin­gosta, eikä hän ollut osannut odottaa purkin osuvan lapsen päähän.

Mies väitti lasten äidin keksineen asian

Mies kertoi huo­leh­ti­neensa lapsista hyvin ja heidän olleen hänen luonaan iloisia.

Hänen mukaansa lapsilla pitäisi olla vammoja ja heitä olisi käytetty lää­kä­rissä, jos hän olisi koh­dis­ta­nut heihin syyt­teissä kuvattua väki­val­taa.

Mies väitti lasten äidin ja tämän ystävän keksineen pahoin­pi­te­lya­sian sekä opet­ta­neen lapsia puhumaan isästään totuu­den­vas­tai­sesti.

Mies ei kertonut rikok­sille syytä, koska hän kiisti pahoin­pi­te­lyt. Hänen myön­tä­mänsä purkin osuminen lapseen oli hänen mukaansa vahinko.

Kärä­jäoi­keus piti lasten ker­to­muk­sia uskot­ta­vina

Kärä­jäoi­keus katsoi lasten kertoneen lyö­mi­sestä oma-aloit­tei­sesti ja yhden­mu­kai­sesti useille aikui­sille.

Lasten ker­to­muk­sia tukivat muun muassa kir­jal­li­set todisteet, video­tal­lenne, las­ten­suo­je­lun kir­jauk­set sekä asiassa kuultujen hen­ki­löi­den ker­to­muk­set.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan asiassa ei ilmennyt syytä epäillä lasten ker­to­mus­ten luo­tet­ta­vuutta.

Oikeus ei myöskään löytänyt tukea miehen väit­teelle siitä, että lasten äiti olisi keksinyt pahoin­pi­te­lya­sian. Mies ei ollut esittänyt syytä sille, miksi äiti olisi toiminut hänen väit­tä­mäl­lään tavalla.

Kärä­jäoi­keus katsoi koko­nais­näy­tön osoit­ta­neen, että mies oli lyönyt molempia lapsiaan päähän useilla eri kerroilla.

Oikeus lyhensi syyt­teissä ilmoi­tet­tuja tekoai­koja

Kärä­jäoi­keu­den mukaan näyt­tä­mättä jäi, että lasten lyöminen olisi alkanut jo syyt­teissä mai­nit­tuna syys­kuussa 2023.

Lyömiset tulivat esille vuoden 2025 alku­puo­lella, eikä niiden tarkasta alka­mi­sa­jasta saatu selvyyttä.

Oikeus tulkitsi epä­sel­vyyttä miehen eduksi ja määräsi molempien pahoin­pi­te­ly­jen alka­mi­sa­jaksi 1. tam­mi­kuuta 2025. Syytteet hylättiin tätä edel­tä­neiltä osilta.

Mies sai 70 päi­vä­sak­koa

Mies tuo­mit­tiin kahdesta pahoin­pi­te­lystä yhteiseen 70 päi­vä­sa­kon ran­gais­tuk­seen.

Yhden päi­vä­sa­kon raha­mää­räksi vah­vis­tet­tiin 14 euroa, joten sakkoja tuli mak­set­ta­vaksi 980 euroa.

Miehen on lisäksi mak­set­tava valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Tyt­tä­rel­leen mies mää­rät­tiin maksamaan 400 euroa ja pojalleen 300 euroa kor­vauk­sena kivusta, särystä ja muusta tila­päi­sestä haitasta. Kor­vauk­sille kertyy lisäksi vii­väs­tys­kor­koa.

Sakosta, riko­suh­ri­mak­susta ja vahin­gon­kor­vauk­sista kertyi miehelle kiinteää mak­set­ta­vaa yhteensä 1 760 euroa.

Todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia ei aiheu­tu­nut, joten niitä ei määrätty miehen mak­set­ta­vaksi.

Lasten edun­val­vo­jan sijaisen 4 924,65 euron palkkio ja kulut mak­set­tiin valtion varoista. Summa jäi valtion vahin­goksi.

Asia rat­kais­tiin Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keu­dessa

Rikosasia tuli vireille Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keu­dessa 13. hei­nä­kuuta.

Tuo­mioa­sia­kir­jassa ei ilmoi­tettu pää­kä­sit­te­lyn tarkkaa päi­vä­mää­rää. Pää­kä­sit­tely kesti kaksi tuntia ja 35 minuuttia.

Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa tiistaina 25. elokuuta. Tuomio mää­rät­tiin arka­luon­tei­sia yksi­tyi­se­lä­män tietoja sisäl­tä­viltä osilta salassa pidet­tä­väksi.

Rat­kai­suun saa hakea muutosta. Tyy­ty­mät­tö­myy­destä on ilmoi­tet­tava vii­meis­tään 1. syyskuuta ja valitus on toi­mi­tet­tava vii­meis­tään 24. syyskuuta.