Pohjois-Karjalan kärä­jäoi­keus käsitteli 27 petosta, jotka tapah­tui­vat Joen­suussa, Lieksassa, Kiteellä, Juuassa, Kuopiossa, Var­kau­dessa ja Kuu­sa­mossa 24. tou­ko­kuuta 2019–3. maa­lis­kuuta 2023.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati 28-vuo­tiaalle naiselle ran­gais­tusta 27 petok­sesta

Rikok­sista epäiltiin 28-vuotiasta naista, joka oli tekojen aikaan 21–24-vuotias.

Syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta 27 petok­sesta.

Lisäksi syyttäjä vaati naista maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun.

Vakuu­tu­syh­tiölle tehtiin perus­teet­to­mia kor­vaus­ha­ke­muk­sia

Ensim­mäi­nen petos tapahtui Joen­suussa toukokuun 2019 ja toukokuun 2022 välisenä aikana.

Syyttäjän mukaan nainen haki useita kertoja If Vahin­ko­va­kuu­tuk­selta perus­teet­to­mia vakuu­tus­kor­vauk­sia omasta hen­ki­lö­va­kuu­tuk­ses­taan ja lap­sel­leen otetusta vakuu­tuk­sesta.

Kor­vauk­sia haettiin lääke- ja hoi­to­ku­luista, joita ei ollut todel­li­suu­dessa syntynyt tai joiden määrä ilmoi­tet­tiin liian suureksi.

Yhtiö maksoi yli 10 000 euroa perus­teet­to­mia kor­vauk­sia

If maksoi naisen hen­ki­lö­va­kuu­tuk­sen perus­teella syyttäjän mukaan 6 025,11 euroa perus­teet­to­mia kor­vauk­sia.

Lapsen vakuu­tuk­sen perus­teella perus­teet­to­masti mak­set­tu­jen kor­vaus­ten määrä oli 4 825,75 euroa.

Syyttäjän mukaan vakuu­tu­syh­tiölle aiheutui yhteensä 10 850,86 euron talou­del­li­nen vahinko.

Face­boo­kissa kau­pat­tiin vaatteita, laukkuja ja elekt­ro­niik­kaa

Muut 26 petosta tapah­tui­vat lokakuun 2022 ja maa­lis­kuun 2023 välisenä aikana.

Syyttäjän mukaan nainen sopi Face­boo­kin ja Facebook Mar­ketp­la­cen kautta kaupoista, vaikka hänellä ei ollut aikomusta toimittaa tuotteita ostajille.

Myyntiin tar­jot­tiin paitoja, hup­pa­reita, las­ten­vaat­teita, takkeja, laukkuja, puhelimia ja tab­let­teja.

Ostajat menet­ti­vät yli 1 800 euroa

Kaup­pa­hin­nat vaih­te­li­vat 15 eurosta 170 euroon.

Ostajat maksoivat naiselle yhteensä 1 810,25 euroa, mutta eivät saaneet ostamiaan tuotteita.

Suurin osa kaupoista tehtiin tammi- ja hel­mi­kuussa 2023, ja useina päivinä nainen sai rahaa usealta eri ostajalta.

Syyttäjä piti toimintaa erityisen suun­ni­tel­mal­li­sena

Syyttäjä katsoi, ettei tekoja voitu pitää koko­nai­suu­tena vähäisinä, vaikka yksit­täi­set kaup­pa­hin­nat olivat pääosin pieniä.

Arvio perustui tekojen tois­tu­vuu­teen, toi­mi­vaksi osoit­tau­tu­neen tekotavan pit­kä­jän­tei­seen hyö­dyn­tä­mi­seen ja joh­don­mu­kai­seen pyr­ki­myk­seen saada laitonta talou­del­lista hyötyä.

Nainen syytti teoista edes­men­nyttä puo­li­soaan

Nainen kiisti syyl­lis­ty­neensä petoksiin, mutta piti syyt­teissä ilmoi­tet­tuja talou­del­li­sia vahinkoja mää­ril­tään rii­dat­to­mina.

Hänen mukaansa petokset teki hänen edes­men­nyt puo­li­sonsa.

Nainen katsoi toi­mi­neensa pak­ko­ti­lassa siltä osin kuin hänen kat­sot­tai­siin osal­lis­tu­neen tekoihin.

Hän kertoi puolison koh­dis­ta­neen häneen väki­val­taa ja uhanneen vahin­goit­taa häntä, hänen lastaan ja itseään.

Naisen mukaan puoliso kuoli itse­mur­han seu­rauk­sena heidän eronsa jälkeen.

Nainen ei halunnut kertoa asiasta oikeu­dessa

Nainen ei halunnut tulla kuulluksi kärä­jäoi­keu­dessa.

Tämän vuoksi hän ei oikeuden mukaan käyttänyt mah­dol­li­suut­taan selittää tarkemmin, miksi hänen ker­to­muk­sensa oli muuttunut esi­tut­kin­nan jälkeen.

Kärä­jäoi­keus arvioi tun­nus­tuk­sen peruut­ta­mista erityisen tarkasti, koska nainen oli aluksi kertonut itselleen epäe­dul­li­sia seikkoja.

Kaikki maksut tulivat naisen pank­ki­ti­lille

Kärä­jäoi­keu­dessa oli rii­da­tonta, että kaikkien 26 verk­ko­kaup­pa­pe­tok­sen maksut tulivat naisen omalle pank­ki­ti­lille.

Nainen oli aluksi tun­nus­ta­nut esi­tut­kin­nassa ereh­dyt­tä­neensä ostajia sopimalla kaupoista ilman aikomusta toimittaa tuotteita.

Hän oli kertonut tar­vin­neensa rahaa päih­tei­den käytön rahoit­ta­mi­seen.

Kärä­jäoi­keus ei pitänyt puolisoa kos­ke­nutta selitystä uskot­ta­vana

Edes­men­nyt puoliso oli tun­nus­ta­nut esi­tut­kin­nassa omia elekt­ro­nii­kan myymiseen liit­ty­neitä petok­siaan ja saanut niistä rahat suoraan itselleen.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan tämä osoitti, ettei puoliso ollut tarvinnut naista petosten teke­mi­seen.

Oikeus huomioi myös sen, ettei naisen ollut osoitettu hakeneen apua väit­tä­määnsä vuosia jat­ku­nee­seen väki­val­taan ja kiris­tä­mi­seen ennen esi­tut­kin­ta­kuu­lus­te­lua.

Kärä­jäoi­keus katsoi, ettei naisen syyl­li­syy­destä verk­ko­kaup­pa­pe­tok­siin jäänyt var­tee­no­tet­ta­vaa epäilyä.

Nainen oli tun­nus­ta­nut myös väärät vakuu­tus­ha­ke­muk­set

Nainen oli esi­tut­kin­nassa tun­nus­ta­nut tehneensä vakuu­tu­syh­tiölle useita vääriä hake­muk­sia saa­dak­seen kor­vauk­sia omista vakuu­tuk­sis­taan.

Hän oli kertonut hake­neensa aiheet­to­mia kor­vauk­sia myös lap­sel­leen otetusta vakuu­tuk­sesta.

Kärä­jäoi­keus ei pitänyt pak­ko­ti­laa kos­ke­nutta väitettä uskot­ta­vana myöskään vakuu­tus­pe­tok­sen osalta.

Osa vakuu­tus­pe­tok­sesta oli ehtinyt vanhentua

Haaste annettiin naiselle tiedoksi 5. syyskuuta 2024.

Tämän vuoksi petos oli riko­soi­keu­del­li­sesti van­hen­tu­nut ennen 5. syyskuuta 2019 tapah­tu­neen menet­te­lyn osalta.

Kärä­jäoi­keus katsoi näy­te­tyksi, että naisen vakuu­tuk­sesta mak­set­tiin van­hen­tu­mat­to­mana aikana perus­teet­to­masti 5 000 euroa.

Kun tähän lisättiin lapsen vakuu­tuk­sesta maksetut 4 825,75 euroa, vakuu­tu­syh­tiön vahin­goksi jäi 9 825,75 euroa.

Syyte hylättiin ensim­mäi­sessä syy­te­koh­dassa tämän määrän ylit­tä­neeltä osalta.

Kaikki 27 petosta luettiin naisen syyksi

Kärä­jäoi­keus katsoi naisen syyl­lis­ty­neen vakuu­tus­pe­tok­seen 5. syyskuuta 2019 ja 9. tou­ko­kuuta 2022 välisenä aikana.

Lisäksi hänen kat­sot­tiin syyl­lis­ty­neen kaikkiin 26 verk­ko­kaup­pa­pe­tok­seen.

Vakuu­tu­syh­tiö vaati lähes 12 000 euroa

If Vahin­ko­va­kuu­tus vaati naiselta 11 794,86 euroa vahin­gon­kor­vausta ja 300 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luja.

Kärä­jäoi­keus määräsi naisen kor­vaa­maan yhtiölle rikok­sella aiheu­te­tun 9 825,75 euron vahingon vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Lisäksi hänen on kor­vat­tava yhtiölle 300 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luja kor­koi­neen.

Verkko-ostajille mää­rät­tiin yli 1 200 euroa kor­vauk­sia

Kuu­si­toista verkko-ostajaa esitti asiassa kor­vaus­vaa­ti­muk­sia.

Kärä­jäoi­keus määräsi naisen maksamaan heille yhteensä 1 287,74 euroa, minkä lisäksi osalle kor­vauk­sista kertyy vii­väs­tys­kor­koa.

Yhdelle ostajalle määrätty 174,13 euron korvaus ja toiselle määrätty 186,91 euron korvaus sisäl­si­vät jo tuomioon mennessä kertyneen koron.

Kär­si­mys­kor­vaus ja sel­vit­te­ly­ku­lut hylättiin osittain

Yksi ostajista vaati 150 euroa huo­mioi­den myös petok­sesta aiheu­tu­neen stressin, tur­vat­to­muu­den tunteen ja ahdis­tuk­sen.

Kärä­jäoi­keus hyväksyi vaa­ti­muk­sesta vain 56,90 euron talou­del­li­sen vahingon, koska kär­si­myk­sen kor­vaa­mi­selle ei ollut laissa tar­koi­tet­tuja perus­teita.

Toisen asia­no­mis­ta­jan vaatimat 50 euron sel­vit­te­ly­ku­lut hylättiin näyt­tä­mät­tö­minä.

Myös eräälle puhelimen ostajalle esi­te­tystä 200 euron vaa­ti­muk­sesta hyväk­syt­tiin vain 156,90 euron suuruinen todel­li­nen talou­del­li­nen vahinko.

Vakuu­tus­pe­tos muodosti ran­gais­tuk­sen läh­tö­koh­dan

Kärä­jäoi­keus piti vakuu­tus­pe­tosta rikok­sista vaka­vim­pana.

Lähes 10 000 euron hyödyn vuoksi oikeus arvioi, että pelkästä vakuu­tus­pe­tok­sesta olisi tullut määrätä kolmen kuukauden van­keus­ran­gais­tus.

Jokainen 26 muusta petok­sesta korotti yhteistä ran­gais­tusta seit­se­mällä päivällä.

Naisen aikai­sempi vas­taa­van­lai­nen rikol­li­suus ei kärä­jäoi­keu­den mukaan edel­lyt­tä­nyt van­keus­ran­gais­tuk­sen mää­rää­mistä ehdot­to­mana.

Nainen sai yhdeksän kuukautta ehdol­lista vankeutta

Kärä­jäoi­keus tuomitsi naisen 27 petok­sesta yhteiseen yhdeksän kuukauden ja kahden päivän ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Koeaika päättyy 24. elokuuta 2028.

Lisäksi nainen vel­voi­tet­tiin maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Naisen puo­lus­ta­jalle mak­set­tiin valtion varoista 2 858,26 euroa, ja kus­tan­nuk­set jäivät valtion vahin­goksi.