Poliisin sinivalkoinen hihamerkki tummansinisessä taktisessa virkapuvussa lähikuvassa. Merkissä näkyy poliisin miekkatunnus sekä ympärillä virkapuvun vetoketjuja ja varusteita.

Kahvittelun jälkeen mustelmia ja kiista suostumuksesta Imatralla - Syyte seksuaalisesta kajoamisesta hylättiin

Tilannemedia

Vastaaja kiisti rikoksen. Hän myönsi osan koskettelusta, mutta kiisti puremisen, vartalon hieromisen, käden asettamisen sukupuolielimelle ja ranteista pitämisen. Hänen mukaansa asianomistaja osallistui tekoihin vapaaehtoisesti.

Etukäteen sovittu kah­vit­telu johti oikeu­dessa kiistaan siitä, mitä asunnossa oli tapah­tu­nut ja oliko sek­suaa­li­seen kos­ket­te­luun osal­lis­tuttu vapaaeh­toi­sesti. Etelä-Karjalan kärä­jäoi­keus hylkäsi nykyisin 36-vuotiasta miestä vastaan nostetun sek­suaa­li­sen kajoa­mi­sen syytteen, joka koski Imatralla 26. maa­lis­kuuta 2025 tapah­tu­nutta tapaa­mista.

Asia­no­mis­ta­jan kehosta oli kuvattu mustelmia, ja kaksi todis­ta­jaa kertoi tämän olleen tapah­tu­mien jälkeen jär­kyt­ty­nyt. Oikeus katsoi kuitenkin, ettei näyttö riittänyt sulkemaan pois vastaajan kertomaa vaih­toeh­toista tapah­tu­man­kul­kua.

Osapuolet olivat sopineet kah­vit­te­lusta

Asia­no­mis­taja kertoi sopi­neensa vie­rai­lusta vastaajan luona ja ilmais­seensa vies­teissä halua­vansa vain kah­vi­tella. Oikeuden mukaan tästä rajauk­sesta ei esitetty muuta näyttöä kuin asia­no­mis­ta­jan kertomus. Sel­vi­tet­tynä pidettiin kah­vit­te­lusta sopimista, eikä aiemmista kes­kus­te­luista tehty kum­paa­kaan osapuolta tukevia päätelmiä.

Syyttäjän mukaan vastaaja oli muun muassa puris­tel­lut tai kos­ke­tel­lut asia­no­mis­ta­jan rintoja ja taka­puolta sekä suudellut, imenyt ja purrut tätä kaulasta ja rin­ta­ke­hän alueelta. Syyt­tee­seen sisäl­tyi­vät myös käden aset­ta­mi­nen vastaajan suku­puo­lie­li­men päälle, vartalon hie­ro­mi­nen asia­no­mis­ta­jaa vasten ja ranteista kiinni pitäminen. Molem­milla oli vaatteet päällä.

Asia­no­mis­ta­jan mukaan hän oli kieltänyt vastaajaa useasti ja työntänyt tätä pois. Lopulta hän oli lamaan­tu­nut eikä pystynyt heti rea­goi­maan.

Vastaaja kiisti rikoksen. Hän myönsi osan kos­ket­te­lusta, mutta kiisti puremisen, vartalon hie­ro­mi­sen, käden aset­ta­mi­sen suku­puo­lie­li­melle ja ranteista pitämisen. Hänen mukaansa asia­no­mis­taja osal­lis­tui tekoihin vapaaeh­toi­sesti.

Mustelmat tukivat ker­to­musta kos­ke­tuk­sesta

Kärä­jäoi­keus piti asia­no­mis­ta­jan ker­to­musta pääosin yksi­tyis­koh­tai­sena, joh­don­mu­kai­sena ja luo­tet­ta­vana. Se oli säilynyt pääosin saman­lai­sena esi­tut­kin­nassa ja asia­no­mis­ta­jan heti tapah­tu­mien jälkeen ano­nyy­misti sosiaa­li­seen mediaan kir­joit­ta­massa kuvauk­sessa.

Ker­to­muk­sessa oli silti oikeuden mukaan epä­var­muuk­sia. Asia­no­mis­taja kuvasi oikeu­dessa vastaajan imeneen tai purreen rintoja ja arvioi epä­mu­ka­van tun­te­muk­sen saat­ta­neen johtua pure­mi­sesta. Puremista ei voitu päätellä myöskään valo­ku­vista. Kiin­ni­pi­tä­mistä asia­no­mis­taja puo­les­taan havain­nol­listi sormien lomit­tu­mi­sella, mikä jätti epä­sel­väksi, oliko kyse syyt­teessä kuvatusta ranteista pitä­mi­sestä.

Lääkärin mukaan rintojen ja rin­ta­ke­hän mustelmat sekä kaulan punertava hankauma sopivat asia­no­mis­ta­jan kertomiin esi­tie­toi­hin. Lausunto ja valokuvat tukivat ker­to­musta tältä osin. Oikeus katsoi kuitenkin, ettei lää­kä­rin­lau­sun­nosta voitu päätellä, oliko toiminta ollut vapaaeh­toista. Lievät mustelmat tukivat vapaaeh­toi­suu­den puut­tu­mista vain vähäi­sessä määrin.

Todis­ta­jat kuvasivat jär­ky­tystä, eivät asunnon tapah­tu­mia

Kumpikaan todistaja ei ollut nähnyt itse tapaa­mi­sen tapah­tu­mia. He kertoivat asia­no­mis­ta­jan jäl­ki­kä­teen kuvaa­mista teoista ja omista havain­nois­taan tämän voinnista.

Ensim­mäi­sen todis­ta­jan mukaan asia­no­mis­taja oli ollut puhe­li­messa hys­tee­ri­nen ja kertonut kiin­ni­pi­tä­mi­sestä sekä tilan­teessa lukkoon mene­mi­sestä. Toisen todis­ta­jan mukaan asia­no­mis­taja oli ollut pelois­saan ja panii­kissa. Tämä todistaja oli myös nähnyt jälkiä kehossa ja havainnut kipua.

Oikeus antoi todis­ta­jien ker­to­muk­sille vain vähäisen pai­noar­von syytteen tueksi. Niistä ei ilmennyt riittävän tarkasti, missä vaiheessa asia­no­mis­taja oli ilmaissut kiel­täy­ty­mi­sensä. Toisen todis­ta­jan kuvaus yhtey­den­pi­dosta oli lisäksi muuttunut: oikeu­dessa esiin tuli itkuinen video, kun esi­tut­kin­nassa oli kerrottu vie­rai­lusta seu­raa­vana päivänä.

Myös vastaajan kertomus muuttui

Oikeus havaitsi epä­joh­don­mu­kai­suutta myös vastaajan seli­tyk­sessä. Esi­tut­kin­nassa tämä oli kertonut kysy­neensä suos­tu­musta, mutta ei muistanut, miten oli sitä kysynyt. Oikeu­dessa vastaaja sanoi, ettei ollut erikseen tie­dus­tel­lut suos­tu­musta, koska kos­ket­telu oli hänen mukaansa molem­min­puo­lista.

Muutos heikensi vastaajan ker­to­muk­sen uskot­ta­vuutta. Oikeus katsoi myös syytettä tukevan näytön osoit­ta­van, että asia­no­mis­taja oli jossakin vaiheessa ilmaissut, ettei osal­lis­tu­nut vapaaeh­toi­sesti. Ilmaisun ajankohta jäi kuitenkin rat­kai­se­valla tavalla epä­sel­väksi.

Asia­no­mis­ta­jan oman ker­to­muk­sen mukaan sek­suaa­li­set teot päät­tyi­vät, kun hän keksi syyn poistua asunnosta ja ilmoitti läh­te­vänsä. Oikeus piti mah­dol­li­sena, että kiel­tei­nen ilmaisu oli esitetty tässä vaiheessa.

Koko­nai­suu­tena näyttö ei oikeuden mukaan riittänyt osoit­ta­maan vapaaeh­toi­suu­den puut­tu­mista eikä vastaajan tahal­li­suutta tuo­mit­se­mi­seen vaa­dit­ta­valla var­muu­della. Myös kiis­te­tyistä yksit­täi­sistä teoista jäi var­tee­no­tet­tava epäily.

Syyte ja kor­vaus­vaa­ti­muk­set hylättiin, kulut jäivät valtiolle

Sek­suaa­li­sen kajoa­mi­sen syyte hylättiin kokonaan. Samalla hylättiin asia­no­mis­ta­jan vaatimat 2 000 euron kär­si­mys­kor­vaus ja 250 euron korvaus kivusta ja särystä kor­koi­neen.

Myös riko­suh­ri­mak­sua ja todis­te­lu­kus­tan­nus­ten kor­vaa­mista koskevat vaa­ti­muk­set hylättiin. Todis­te­lu­ku­lut jäivät valtion vas­tat­ta­viksi.

Asia­no­mis­ta­jan avus­ta­jalle maksetaan valtion varoista 1 512 euroa palkkiota, 44 euroa mat­ka­ku­luja ja 396,78 euroa arvon­li­sä­ve­roa eli yhteensä 1 952,78 euroa. Myös tämä määrä jää valtion vahin­goksi.

Etusivulla nyt

Tilanneuutiset

Rikosuutiset