Oulun kärä­jäoi­keus ratkaisi Oulussa tapah­tu­nutta kaiu­tin­kaup­paa koskevan jutun, jossa ostaja maksoi 175 euroa saamatta tuotetta. Toinen syy­te­tyistä myönsi hui­jauk­sen, mutta lievää petosta koskeva syyte hylättiin hänen osaltaan van­hen­tu­neena.

Toisen syytetyn osal­li­suu­desta ei saatu riittävää näyttöä, vaikka kau­pan­käyn­tiin oli käytetty hänen Tori.fi-tiliään. Kaup­pa­hinta oli päätynyt toisen syytetyn pank­ki­ti­lille.

Kauppa tehtiin 19. kesäkuuta 2024. Kärä­jäoi­keus antoi rat­kai­sunsa elokuun puo­li­vä­lissä.

Käyt­tä­jä­ti­lin omistaja kiisti tie­tä­neensä kaupasta

Syyttäjän mukaan kaksikko oli yhdessä ereh­dyt­tä­nyt ostajaa maksamaan kaiut­ti­mesta, jota heillä ei ollut kykyä tai aikomusta toimittaa. Ostaja ei saanut myöskään rahojaan takaisin.

Nykyisin 37-vuotias Tori-tilin omistaja kiisti osal­lis­tu­neensa tekoon. Hänen mukaansa toinen syytetty oli käyttänyt tunnuksia ilman lupaa ja toiminut yksin. Hän sanoi, ettei ollut tiennyt kaupasta etukäteen, kes­kus­tel­lut ostajan kanssa tai saanut jäl­ki­kä­teen rahaa tai muuta korvausta.

Nykyisin 38-vuotias pank­ki­ti­lin haltija myönsi lievän petoksen tun­nus­mer­kis­tön täyttävän menet­te­lyn. Hän vetosi kuitenkin syy­teoi­keu­den van­hen­tu­mi­seen.

Maksun saajaa ei saatu haas­tet­tua ajoissa

Kärä­jäoi­keus totesi lievän petoksen syy­teoi­keu­den van­hen­tu­van kahdessa vuodessa. Maksun saanutta syytettyä ei ollut saatu haas­tet­tua vielä elokuun 18. päivän pää­kä­sit­te­lyyn mennessä. Teosta oli silloin kulunut yli kaksi vuotta.

Tori-tilin omistajan kohdalla rat­kai­se­vaa oli näyttö. Kaupasta käyty kes­kus­telu yhdisti käyt­tä­jä­ti­lin häneen, mutta pank­ki­tie­dot osoit­ti­vat rahojen menneen toiselle syy­te­tylle.

Molempien ker­to­mus­ten ja muiden olo­suh­tei­den perus­teella oikeus piti täysin mah­dol­li­sena, ettei tilin omistaja ollut itse käynyt kes­kus­te­lua eikä osal­lis­tu­nut hui­jauk­seen. Hänen syyt­teensä hylättiin näyt­tä­mät­tö­mänä.

Korvaus jäi mak­set­ta­vaksi, sakot tulivat näpis­tyk­sestä

Vaikka 38-vuotiaan petos­syyte hylättiin van­hen­tu­neena, oikeus vaatia vahin­gon­kor­vausta ei ollut van­hen­tu­nut. Hän oli myöntänyt myös kor­vaus­vaa­ti­muk­sen, joten kärä­jäoi­keus velvoitti hänet maksamaan ostajalle 175 euroa.

Samassa asiassa hänet tuo­mit­tiin eril­li­sestä näpis­tyk­sestä. Hän oli vienyt Tuiran Salesta 9,75 euron arvosta elin­tar­vik­keita mak­sa­matta mar­ras­kuussa 2025 ja myönsi teon. Näpis­tyk­sestä mää­rät­tiin kymmenen kuuden euron päi­vä­sak­koa eli yhteensä 60 euroa.

37-vuo­tiaa­seen koh­dis­tu­nut vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­mus hylättiin. Valtio vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan hänelle 131,80 euroa oikeu­den­käyn­tiin mat­kus­ta­mi­sesta aiheu­tu­neita asia­no­sais­ku­luja.