Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus käsitteli elokuussa pahoin­pi­te­lyä ja kahta hai­tan­te­koa vir­ka­mie­helle. Teot tapah­tui­vat Naan­ta­lissa 27. hei­nä­kuuta 2025. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun alku­puo­lella.

Syyttäjä vaati kahdelle pojalle ran­gais­tusta pahoin­pi­te­lystä ja hai­tan­teoista vir­ka­mie­helle

Rikok­sista epäiltiin kahta 17-vuotiasta poikaa, jotka olivat teko­het­kellä 16-vuotiaita.

Syyttäjä vaati molem­mille pojille ran­gais­tusta nuorena henkilönä tehdystä pahoin­pi­te­lystä.

Lisäksi kum­mal­le­kin vaa­dit­tiin ran­gais­tusta nuorena henkilönä tehdystä hai­tan­teosta vir­ka­mie­helle.

Syyttäjä vaati poikien vel­voit­ta­mista kor­vaa­maan valtiolle yhteis­vas­tuul­li­sesti asian todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Pahoin­pi­tely alkoi ravin­to­lan teras­silta

Syyttäjän mukaan tilanne alkoi Naan­ta­lissa sijait­se­van ravintola Taimon Krouvin teras­silla.

Toinen pojista löi miestä kerran nyrkillä kasvoihin. Pojat pois­tui­vat tämän jälkeen ravin­to­lan ulko­puo­lelle, ja pahoin­pi­te­lyn kohteeksi joutunut mies seurasi heitä.

Ravin­to­lan pihalla toinen poika potkaisi uhria kerran ja löi tätä nyrkillä kasvoihin.

Pahoin­pi­te­lyn teras­silla aloit­ta­nut poika potkaisi uhria lisäksi kerran pol­vi­tai­pee­seen.

Tilanne päättyi poliisin saa­pu­mi­seen ja poikien kiin­niot­ta­mi­seen. Pahoin­pi­te­lystä aiheutui uhrille ainakin kipua.

Molemmat pojat lähtivät juok­se­maan poliisia pakoon

Syyttäjän mukaan pojat eivät nou­dat­ta­neet kiin­niot­to­ti­lan­teessa poliisien käskyjä ja keho­tuk­sia, vaan lähtivät juok­se­maan pois paikalta.

Toisen pojan poliisi sai itse kiinni. Poika vas­tus­teli kiin­niot­toa haraa­malla vastaan, ja hänen vas­ta­rin­tansa päättyi vasta, kun hänet vietiin maahan ja rau­doi­tet­tiin.

Pahoin­pi­te­lyn teras­silla aloit­ta­neen pojan juoksi kiinni pahoin­pi­te­lyn kohteeksi joutunut mies. Uhri piti poikaa aloillaan poliisin saa­pu­mi­seen saakka.

Syyttäjän mukaan poika harasi ja rimpuili poliisin tullessa paikalle. Myös hänet jou­dut­tiin rau­doit­ta­maan.

Pojat myönsivät pahoin­pi­te­lyn

Molemmat pojat myönsivät syyt­teessä kuvatun pahoin­pi­te­lyn ja katsoivat syyl­lis­ty­neensä rikokseen.

Poliisin kiin­niot­toa haraa­malla vas­tus­tel­lut poika myönsi myös hai­tan­teon vir­ka­mie­helle.

Toinen poika kiisti vas­tus­ta­neensa poliisin suo­rit­ta­maa kiin­niot­toa.

Hänen mukaansa uhri oli juossut hänet kiinni, kaatanut maahan ja kuris­ta­nut kurkusta. Poika kertoi yrit­tä­neensä päästä pois uhrin otteesta mutta kiisti vas­tus­ta­neensa poliisia.

Kärä­jäoi­keus piti pahoin­pi­te­lyä koskevia tun­nus­tuk­sia luo­tet­ta­vina

Kärä­jäoi­keu­den mukaan ei ollut aihetta epäillä poikien pahoin­pi­te­lyä koskevien tun­nus­tus­ten oikeel­li­suutta.

Poikien ker­to­muk­sia tukivat uhrin ja paikalla olleen todis­ta­jan ker­to­muk­set.

Myös toisen pojan tun­nus­tusta hai­tan­teosta vir­ka­mie­helle pidettiin luo­tet­ta­vana. Sitä tuki kiin­nio­ton suo­rit­ta­neen poliisin kertomus.

Kärä­jäoi­keus katsoi molempien poikien syyl­lis­ty­neen nuorena henkilönä tehtyyn pahoin­pi­te­lyyn. Toinen pojista kat­sot­tiin lisäksi syyl­li­seksi hai­tan­te­koon vir­ka­mie­helle.

Toisen pojan hai­tan­te­ko­syyte hylättiin

Valo­ku­vista ilmeni, että pahoin­pi­te­lyn teras­silla aloit­ta­neelle pojalle oli tullut kaulaan jälkiä uhrin pidettyä häntä maassa puris­tu­sot­teessa.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan poika oli voinut rimpuilla yrit­täes­sään päästä pois uhrin otteesta.

Uhri ei enää oikeu­dessa muistanut, oliko poika vas­tus­ta­nut poliisia. Hän ei myöskään ollut varma, pitivätkö hänen esi­tut­kin­nassa ker­to­mik­seen kirjatut tiedot paikkansa.

Todis­ta­jana kuultu poliisi oli ottanut sama­nai­kai­sesti kiinni toista poikaa pihan toisella puolella. Hän ei tämän vuoksi nähnyt, vas­tus­te­liko toinen poika poliisin suo­rit­ta­maa kiin­niot­toa.

Kärä­jäoi­keus katsoi, ettei asiassa ollut riittävää näyttöä siitä, että poika olisi harannut tai rim­puil­lut poliisin kiin­niot­taessa hänet.

Oikeus arvioi vielä sitä, syyl­lis­tyikö poika hai­tan­te­koon jo läh­te­mällä juok­se­maan poliisia pakoon.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan rikokseen syyl­lis­ty­neen yritys välttää tai paeta poliisia ei sel­lai­se­naan ole ran­gais­ta­vaa. Ran­gais­ta­vuus edel­lyt­tää, että henkilö on jo selvästi poliisin huostassa tai käs­ky­val­lassa.

Poika lähti juok­se­maan nähtyään polii­si­par­tion saapuvan paikalle. Hän ei ollut tuolloin vielä poliisin huostassa tai käs­ky­val­lassa.

Kärä­jäoi­keus hylkäsi poikaa koskeneen hai­tan­te­ko­syyt­teen koko­nai­suu­des­saan.

Molemmat pojat saivat 270 euron sakot

Poliisia vas­tus­ta­nut poika tuo­mit­tiin pahoin­pi­te­lystä ja hai­tan­teosta vir­ka­mie­helle yhteiseen 45 päi­vä­sa­kon ran­gais­tuk­seen.

Pahoin­pi­te­lyn teras­silla aloit­ta­nut poika tuo­mit­tiin pahoin­pi­te­lystä 45 päi­vä­sak­koon. Kärä­jäoi­keu­den mukaan hänen osuutensa pahoin­pi­te­lyyn oli hieman toisen pojan osuutta moi­tit­ta­vampi.

Molempien poikien päi­vä­sa­kon määrä oli kuusi euroa, joten kumpikin sai mak­set­ta­vak­seen 270 euroa sakkoja.

Poikien alai­käi­syys huo­mioi­tiin ran­gais­tuk­sia lie­ven­tä­vänä seikkana.

Todis­te­lu­kus­tan­nuk­set jäivät valtion vahin­goksi, koska toinen pojista oli tun­nus­ta­nut tekonsa ennakkoon, toinen myönsi pahoin­pi­te­lyn oikeu­dessa ja häneen koh­dis­tettu hai­tan­te­ko­syyte hylättiin.

Poikien puo­lus­ta­jille mak­set­tiin valtion varoista yhteensä 4 158,82 euroa. Kus­tan­nuk­set jäivät valtion vahin­goksi.