Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 42-vuotiaan naisen kahdesta pahoinpitelystä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Samassa asiassa 26-vuotias nainen tuomittiin kotirauhan rikkomisesta 60 päiväsakkoon. Käräjäoikeus hylkäsi häntä ja 40-vuotiasta miestä koskeneen syytteen varkauden yrityksestä.
Nainen pahoinpiteli naista tämän asunnossa
Pahoinpitelyt ja kotirauhan rikkominen tapahtuivat Lahdessa 3. joulukuuta 2024.
Syyttäjän mukaan 42-vuotias nainen löi naista tämän asunnossa muutamia kertoja nyrkillä päähän sekä eri puolille vartaloa ja raajoja. Hän myös kuristi naista kaulalta tai piteli tätä muutoin voimakkaasti kiinni.
Asianomistajalle aiheutui kipua, mustelmia, nirhaumia, ruhjeita ja turvotusta.
Kaksikko tunkeutui asuntoon väkisin
Jonkin ajan kuluttua ensimmäisestä pahoinpitelystä 42- ja 26-vuotiaat naiset palasivat Hirsimetsäntiellä sijaitsevalle asunnolle.
Käräjäoikeuden mukaan naiset mursivat asunnon ulko-oven lukituksen, repäisivät turvaketjun irti ja työnsivät väkisin tieltään ovia, joilla asianomistaja yritti estää heidän pääsynsä sisälle.
Asuntoon tunkeutumisesta aiheutui taloyhtiölle uuden oven hinnaksi ilmoitettu 3 000 euron vahinko.
Sisälle päästyään 42-vuotias nainen löi asianomistajaa sorkkaraudalla päähän. Uhrin takaraivoon tuli verta vuotava haava, joka jouduttiin sulkemaan ompelemalla.
Keskusrikospoliisin tutkimuksissa sorkkaraudasta löytyi sekä asianomistajan että 42-vuotiaan naisen DNA:ta.
Syyttäjä vaati rangaistuksia kolmelle vastaajalle
Syyttäjä vaati 42-vuotiaalle naiselle rangaistusta kahdesta pahoinpitelystä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta.
Syyttäjä vaati myös 26-vuotiaalle naiselle rangaistusta törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Toissijaisesti hänelle vaadittiin rangaistusta perusmuotoisesta kotirauhan rikkomisesta.
Lisäksi syyttäjä vaati 26-vuotiaalle naiselle ja 40-vuotiaalle miehelle rangaistuksia varkauden yrityksestä. Syytteen mukaan he yrittivät 29. helmikuuta 2024 murtautua Turvekadulla sijaitsevan kerrostalon sisätiloihin anastaakseen omaisuutta.
Ulko-oven lukitusta yritettiin murtaa ruuvimeisselillä, vääntöraudalla tai sorkkaraudalla. Oven vahinkojen korjauskustannuksiksi ilmoitettiin 700 euroa. Sisälle ei päästy, ja poliisi saapui paikalle.
Syyttäjä vaati vastaajilta myös rikosuhrimaksuja sekä valtiolle aiheutuneiden todistelu- ja lääkärinlausuntokulujen korvaamista.
Asianomistaja vaati 42-vuotiaalta naiselta kahdesta pahoinpitelystä yhteensä 1 200 euroa korvauksia. Kotirauhan rikkomiseen osallistuneilta naisilta hän vaati yhteisvastuullisesti 1 750 euroa kärsimyskorvausta.
Vastaajat kiistivät osan syytteistä
40-vuotias mies kiisti yrittäneensä varkautta, mutta tunnusti vahingoittaneensa kerrostalon ovea.
Tuomioasiakirjassa ei kerrota, miksi mies yritti murtaa ovea. Käräjäoikeus kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että hän oli aikaisemmin asunut samassa taloyhtiössä.
26-vuotias nainen kiisti varkauden yrityksen ja kertoi olleensa tapahtumapaikan läheisyydessä passiivisena.
Hän kiisti myös tunkeutuneensa tahallaan Hirsimetsäntien asuntoon. Hänen mukaansa kyse ei ainakaan ollut törkeästä kotirauhan rikkomisesta, eikä hän ollut varustautunut millään välineellä.
42-vuotias nainen myönsi ensimmäisen pahoinpitelyn ja siihen liittyneen 600 euron korvausvaatimuksen.
Hän kiisti törkeän kotirauhan rikkomisen ja väitti, että hänellä oli lupa palata asuntoon. Hän kiisti tunkeutuneensa sinne väkisin.
Toisen pahoinpitelyn osalta nainen myönsi lyöneensä asianomistajaa avokämmenellä tai nyrkillä päähän, mutta kiisti käyttäneensä sorkkarautaa. Hän hyväksyi korvausvaatimuksen perusteen, mutta piti yli 300 euron korvausta liian suurena.
Tuomioasiakirjassa ei kerrota, miksi 42-vuotias nainen pahoinpiteli asianomistajaa tai miksi naiset palasivat asunnolle.
Käräjäoikeus hylkäsi varkauden yritystä koskeneen syytteen
Käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi epäselväksi, oliko 40-vuotiaalla miehellä ja 26-vuotiaalla naisella ollut tarkoitus anastaa kerrostalosta omaisuutta.
Oikeus katsoi menettelyn täyttäneen vahingonteon tunnusmerkistön. Vahingontekoa koskeva syyteoikeus oli kuitenkin vanhentunut ennen syytteen nostamista, joten varkauden yritystä koskeva syyte hylättiin.
40-vuotias mies vapautettiin kokonaan syytteestä, eikä hänelle määrätty rangaistusta tai muita seuraamuksia.
Naisille luettiin syyksi eri rikokset
Käräjäoikeus katsoi 42-vuotiaan naisen syyllistyneen kahteen pahoinpitelyyn ja törkeään kotirauhan rikkomiseen.
Oikeuden mukaan nainen murtautui asuntoon ja käytti siellä väkivaltaa. Asianomistajalla oli aikaisemman pahoinpitelyn vuoksi perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa.
Käräjäoikeus katsoi DNA-tutkimusten, lääkärinlausunnon ja valokuvien osoittavan, että nainen löi asianomistajaa kerran sorkkaraudalla päähän.
26-vuotiaan naisen ei näytetty rikkoneen ovea. Hän oli kuitenkin läsnä oven murtamisen aikana ja tunkeutui sen jälkeen asuntoon. Hän oli myös nähnyt aikaisemman pahoinpitelyn ja saattoi oikeuden mukaan pitää mahdollisena väkivallan jatkumista.
Oikeus katsoi, ettei 26-vuotiaan naisen teko ollut kokonaisuutena törkeä. Hänet tuomittiin perusmuotoisesta kotirauhan rikkomisesta.
Ehdollista vankeutta ja päiväsakkoja
42-vuotias nainen tuomittiin kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Koeaika päättyy 5. elokuuta 2028.
Naisella ei ollut aikaisempia rikosrekisterimerkintöjä, joten käräjäoikeus katsoi vankeusrangaistuksen voitavan määrätä ehdolliseksi.
26-vuotias nainen tuomittiin 60 päiväsakkoon. Yhden päiväsakon määräksi vahvistettiin kuusi euroa, joten sakkorangaistuksen yhteismääräksi tuli 360 euroa.
Korvauksia uhrille ja valtiolle
42- ja 26-vuotiaat naiset velvoitettiin maksamaan asianomistajalle yhteisvastuullisesti 900 euroa kärsimyskorvausta. Nuoremman naisen vastuu korvauksesta rajoitettiin 300 euroon.
42-vuotias nainen velvoitettiin lisäksi maksamaan asianomistajalle kahdesta pahoinpitelystä yhteensä 1 200 euroa kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta. Korvauksille määrättiin viivästyskorkoa 3. joulukuuta 2024 lähtien.
Vanhempi nainen määrättiin maksamaan 80 euron ja nuorempi nainen 40 euron rikosuhrimaksu.
Naiset velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle 28,20 euroa todistelukustannuksia. Vanhempi nainen määrättiin lisäksi maksamaan lääkärinlausunnosta aiheutunut 20 euron kustannus.
Heidät velvoitettiin myös korvaamaan valtiolle asianomistajan avustajan kulut, yhteensä 1 543,65 euroa. Nuoremman naisen vastuu tästä määrästä rajoitettiin 385,91 euroon.
Tuomio on lainvoimainen
Asia tuli vireille Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa 22. huhtikuuta. Pääkäsittely kesti kolme ja puoli tuntia.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus antoi tuomionsa 5. elokuuta. Tuomio on lainvoimainen.





