Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus ratkaisi kahdesta nyr­ki­nis­kusta aiheu­tu­nutta pahoin­pi­te­lya­siaa. Nykyisin 43-vuotias mies löi toista miestä kahdesti kasvoihin Nokialla, ja lyön­neistä aiheutui useita murtumia sekä silmä- ja aivovamma.

Vastaaja vetosi itse­puo­lus­tuk­seen. Kärä­jäoi­keus piti mah­dol­li­sena, että toinen mies oli tullut hänen päälleen, mutta katsoi voi­man­käy­tön olleen liial­lista.

Teko tapahtui jou­lu­kuussa 2024. Tuomio annettiin syyskuun alku­puo­lella.

Suun­soit­toa seurasi kaksi voi­ma­kasta lyöntiä

Lyönnit ja niiden seu­rauk­sena tapah­tu­nut kaa­tu­mi­nen olivat oikeu­dessa rii­dat­to­mia. Uhrin mukaan niitä edelsi jon­kin­lai­nen suun­soitto, mutta hänen muis­ti­ku­vansa olivat vahvan huma­la­ti­lan vuoksi heikot.

Vastaaja myönsi kaksi lyöntiä. Hänen mukaansa toinen mies lähti tulemaan päälle. Hän ei kui­ten­kaan esittänyt tarkempaa sel­vi­tystä siitä, millainen hyökkäys oli tai mitä muita toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia tilan­teessa oli.

Syyttäjä vaati vas­taa­jalle ran­gais­tusta pahoin­pi­te­lystä.

Uhrille tuli useita kasvojen murtumia

Lää­kä­rin­lau­sun­noissa ja valo­ku­vissa todettiin muun muassa sil­mä­kuo­pan pohjan, pos­kion­te­lon etu­sei­nä­män ja nenäluun murtumat.

Uhrilla oli lisäksi silmän vaurioita ja veren­vuo­toa sekä lievä aivovamma, joka oli toipunut oireet­to­maksi. Kärä­jäoi­keus piti vammoja osoi­tuk­sena lyöntien voi­mak­kuu­desta.

Vammat eivät vaatineet kirur­gista hoitoa. Tila­päi­nen haitta kesti uhrin kertoman mukaan enintään neljä viikkoa. Lääkäri määräsi hänelle kuukauden ajo­kiel­lon.

Epäselvä alku­ti­lanne arvioi­tiin vastaajan eduksi

Kärä­jäoi­keus katsoi lyöntejä edel­tä­neen tapah­tu­main­ku­lun jääneen epä­sel­väksi. Siksi mah­dol­li­suutta uhrin pääl­le­tu­losta ei voitu sulkea pois.

Tämä ei kui­ten­kaan rat­kais­sut asiaa vastaajan hyväksi. Päähän koh­dis­tu­nei­den lyöntien määrä, voi­mak­kuus ja vakavat seu­rauk­set osoit­ti­vat oikeuden mukaan liial­lista ja tar­pee­tonta voi­man­käyt­töä.

Menet­te­lyä ei pidetty oikeu­tet­tuna tai anteek­sian­net­ta­vana, vaan pahoin­pi­te­lynä. Uhrin mah­dol­li­nen myö­tä­vai­ku­tus ja pro­vo­sointi otettiin kuitenkin huomioon ran­gais­tusta lie­ven­tä­vinä seikkoina.

Kor­vauk­sia kivusta, ansion­me­ne­tyk­sestä ja hoi­to­ku­luista

Kärä­jäoi­keus määräsi kivusta, särystä ja muusta tila­päi­sestä haitasta 4 500 euron kor­vauk­sen. Uhrin vaatimus oli 5 100 euroa.

Oikeus huomioi vaka­vim­man vamman lisäksi muut kasvojen ja pään vammat, mutta myös niiden aiheut­ta­mien haittojen osit­tai­sen pääl­lek­käi­syy­den.

Vastaaja vel­voi­tet­tiin lisäksi kor­vaa­maan 1 400 euroa ansion­me­ne­tystä, 480 euroa sai­raa­la­mat­koja, 200 euroa lää­ke­ku­luja, 198 euroa polik­li­nik­ka­mak­suja sekä 360 euroa ajo­kiel­lon vuoksi syn­ty­neitä tak­si­ku­luja.

Näiden kor­vaus­ten yhteis­määrä oli 7 138 euroa. Lisäksi uhrille mää­rät­tiin 50 euroa asia­no­sais­ku­luja ja 2 274,69 euroa oikeu­den­käyn­ti­ku­luja.

Pahoin­pi­te­lystä neljä kuukautta ehdol­lista vankeutta

Pir­kan­maan kärä­jäoi­keus tuomitsi nykyisin 43-vuotiaan miehen pahoin­pi­te­lystä neljän kuukauden ehdol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen. Koeaika päättyy 9. syyskuuta 2028.

Oikeuden mukaan tekoa ei voitu sovittaa pelkillä sakoilla, kun huo­mioi­tiin väki­val­lan voi­mak­kuus ja vammojen vakavuus.

Mies mää­rät­tiin lisäksi maksamaan 80 euron riko­suh­ri­maksu, 125 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia ja 60 euroa lää­kä­rin­lau­sun­to­jen kus­tan­nuk­sia.