Poh­jan­maan kärä­jäoi­keus käsitteli syys­kuussa käy­tet­ty­jen autojen vaih­to­kaup­paan liit­ty­nyttä petosta.

Rikos tapahtui Vaasassa 30. jou­lu­kuuta 2024.

Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion syyskuun alku­puo­lella.

Syyttäjä vaati 29-vuo­tiaalle miehelle ran­gais­tusta

Rikok­sesta epäiltiin 29-vuotiasta miestä, joka oli tapahtuma-aikaan 27-vuotias.

Syyttäjä vaati hänelle ran­gais­tusta petok­sesta.

Lisäksi syyttäjä vaati miestä maksamaan valtiolle 80 euron riko­suh­ri­mak­sun ja kor­vaa­maan todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Auton mukana piti tulla vaih­to­moot­tori ja kesä­ren­kaat

Tapauk­sessa oli kyse kahden yksi­tyis­hen­ki­lön välisestä käy­tet­ty­jen autojen vaih­to­kau­pasta.

Syyttäjän mukaan mies erehdytti kaupan toista osapuolta inter­ne­tin väli­tyk­sellä saa­dak­seen itselleen tai toiselle oikeu­de­tonta talou­del­lista hyötyä.

Mies oli luvannut toimittaa tai luovuttaa kaupan yhtey­dessä auton varaosia.

Sopi­muk­seen kuuluivat vaih­to­moot­tori, kesä­ren­kaat ja lisä­va­lo­pa­neeli.

Syyttäjän mukaan miehellä ei ollut aikomusta toimittaa tavaroita

Syyttäjän mukaan miehellä ei ollut tar­koi­tusta tai kykyä toimittaa luvattuja tuotteita.

Varaosat jäivät saamatta.

Syyttäjä katsoi menet­te­lystä aiheu­tu­neen ostajalle noin 1 500 euron talou­del­li­sen vahingon.

Ostaja vaati kor­vauk­sia toi­mit­ta­matta jääneistä tava­roista

Ostaja vaati mieheltä vahin­gon­kor­vauk­sia vaih­to­moot­to­rista, kesä­ren­kaista ja lisä­va­losta.

Vaih­to­moot­to­rin hinnaksi ilmoi­tet­tiin 450 euroa ja sen toi­mi­tus­ku­luiksi 165,84 euroa.

Kesä­ren­kai­den hinnaksi ilmoi­tet­tiin 650 euroa.

Lisävalon hinnaksi ilmoi­tet­tiin 549 euroa.

Mies myönsi jät­tä­neensä varaosat toi­mit­ta­matta

Mies myönsi esi­tut­kin­nassa, ettei hän ollut toi­mit­ta­nut varaosia ostajalle.

Hän kuitenkin katsoi, että ostaja olisi voinut tulla hakemaan tavarat.

Kun mieheltä kysyttiin, myönsikö hän syyl­lis­ty­neensä petokseen, hän vastasi esi­tut­kin­nassa myön­tä­västi sillä perus­teella, ettei ollut pitänyt omaa osuuttaan sopi­muk­sesta.

Mies sanoi, ettei hän ajaisi useiden satojen kilo­met­rien matkaa tava­roi­den vuoksi.

Hänen mukaansa ostaja olisi voinut noutaa ne itse.

Mies ei ollut hen­ki­lö­koh­tai­sesti paikalla kärä­jäoi­keu­den pää­kä­sit­te­lyssä, joten hänen esi­tut­kin­nassa antamansa kertomus otettiin osaksi oikeu­den­käyn­tiai­neis­toa.

Viestit osoit­ti­vat osan sopi­muk­sen sisäl­löstä

Kärä­jäoi­keu­den mukaan oli rii­da­tonta, että osapuolet olivat käyneet jon­kin­laista vaih­to­kaup­paa käy­te­tyistä autoista.

Mies oli luvannut ostajalle lisävalon, jos tämä ajaisi Vaasaan hakemaan auton.

Auton mukana olisi pitänyt toimittaa myös kesä­ren­kaat ja vaih­to­moot­tori.

Lisä­va­lo­pa­nee­lista ja kesä­ren­kaista oli sovittu kir­jal­li­sena todis­teena esi­tet­ty­jen viestien perus­teella.

Vaih­to­moot­to­rista oli ostajan mukaan sovittu suul­li­sesti.

Myös miehen esi­tut­kin­nassa antama kertomus tuki tätä.

Ostaja ei saanut enää yhteyttä mieheen

Ostaja kertoi oikeu­dessa tehneensä riko­sil­moi­tuk­sen, koska ei saanut mieheen enää yhteyttä.

Kärä­jäoi­keus piti ostajan ker­to­musta tapah­tu­mista yhden­jak­soi­sena ja uskot­ta­vana.

Oikeus piti puo­les­taan epäus­kot­ta­vana miehen väitettä siitä, että ostaja olisi voinut tulla hakemaan tavarat.

Kärä­jäoi­keus katsoi petoksen näy­te­tyksi

Kärä­jäoi­keu­den mukaan syyttäjän kuvaama menettely täytti petoksen tun­nus­mer­kis­tön.

Oikeus katsoi, ettei miehen syyl­li­syy­destä jäänyt var­tee­no­tet­ta­vaa epäilyä.

Miehen todettiin mene­tel­leen syyt­teessä kuvatulla tavalla ja syyl­lis­ty­neen petokseen.

Oikeus arvioi vahingon määräksi 1 150 euroa

Kärä­jäoi­keus ei hyväk­sy­nyt tava­roista ilmoi­tet­tuja hintoja sel­lai­si­naan.

Kyse oli kahden yksi­tyis­hen­ki­lön välisestä käytetyn tavaran vaih­to­kau­pasta, joten oikeus arvioi kor­vaus­vel­vol­li­suutta arvon­li­sä­ve­rot­to­mien hintojen perus­teella.

Ostaja ei ollut myöskään esittänyt tosit­teita siitä, että hän olisi hankkinut vastaavat tuotteet saamatta jääneiden tava­roi­den tilalle.

Toi­mi­tus­ku­luis­ta­kaan ei ollut osoitettu aiheu­tu­neen todel­li­sia kus­tan­nuk­sia.

Koska vahingon määrästä ei esitetty tosit­teel­lista sel­vi­tystä, kärä­jäoi­keus arvioi kor­vauk­set itse.

Lisä­va­losta mää­rät­tiin kor­vat­ta­vaksi 300 euroa, kesä­ren­kaista 500 euroa ja vaih­to­moot­to­rista 350 euroa.

Kor­vaus­ten yhteis­mää­räksi tuli 1 150 euroa.

Mies sai 330 euron sakot

Kärä­jäoi­keus tuomitsi 29-vuotiaan miehen petok­sesta 55 päi­vä­sak­koon.

Päi­vä­sa­kon rahamäärä oli kuusi euroa, joten sakkojen koko­nais­mää­räksi tuli 330 euroa.

Lisäksi mies vel­voi­tet­tiin maksamaan ostajalle 1 150 euroa vahin­gon­kor­vausta.

Valtiolle hänen on mak­set­tava 80 euron riko­suh­ri­maksu ja 267,80 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia.