Etelä-Poh­jan­maan kärä­jäoi­keus käsitteli kahta pahoin­pi­te­lyä, jotka tapah­tui­vat Ala­vu­della 22. tam­mi­kuuta ja 19. maa­lis­kuuta 2025 välisenä aikana. Kärä­jäoi­keus antoi asiassa tuomion elokuun lop­pu­puo­lella.

Syyttäjä vaati 19-vuo­tiaalle miehelle ran­gais­tusta kahdesta pahoin­pi­te­lystä

Rikok­sista epäiltiin 19-vuotiasta miestä, joka oli tekojen aikaan 17-vuotias.

Myös miehen silloinen seu­rus­te­lu­kump­pani oli tapahtuma-aikaan alai­käi­nen.

Syyttäjä vaati miehelle ran­gais­tusta kahdesta nuorena henkilönä tehdystä pahoin­pi­te­lystä.

Lisäksi syyttäjä vaati miestä kor­vaa­maan valtiolle asiassa syntyneet todis­te­lu­kus­tan­nuk­set.

Seu­rus­te­lu­kump­pa­nia lyötiin suurella kaiut­ti­mella

Ensim­mäi­nen pahoin­pi­tely tapahtui yksi­tyi­sa­sun­nossa 22. tam­mi­kuuta ja 5. hel­mi­kuuta 2025 välisenä aikana.

Syyttäjän mukaan mies löi seu­rus­te­lu­kump­pa­niaan ensin nyrkillä.

Seu­rus­te­lu­kump­pa­nin mentyä sohvalle mies löi häntä useita kertoja suurella JBL-kaiut­ti­mella.

Lyön­neistä aiheutui kipua sekä mustelmia ja muita jälkiä vasempaan käteen ja jalkaan.

Uhri vedettiin tai tönäis­tiin ulos asunnosta

Syyttäjän mukaan mies veti seu­rus­te­lu­kump­pa­ninsa hupusta asunnon ulko­puo­lelle tai tönäisi tämän ulos.

Mies myönsi lyöneensä seu­rus­te­lu­kump­pa­niaan kaiut­ti­mella kerran tai kahdesti.

Hän myönsi myös työn­tä­neensä tämän ulos asunnosta ja aiheut­ta­neensa syyt­teessä kuvatut vammat.

Mies kiisti lyöneensä seu­rus­te­lu­kump­pa­niaan nyrkillä ja vetä­neensä tätä hupusta.

Toinen pahoin­pi­tely tapahtui maa­lis­kuussa

Syyttäjän mukaan mies pahoin­pi­teli seu­rus­te­lu­kump­pa­ninsa uudelleen yksi­tyi­sa­sun­nossa 19. maa­lis­kuuta 2025.

Mies löi tätä ensin nyrkillä otsan vasem­malle puolelle.

Kun seu­rus­te­lu­kump­pani oli eteisessä lait­ta­massa kenkiä jalkaansa, mies löi häntä nyrkillä selkään.

Tämän jälkeen mies tönäisi seu­rus­te­lu­kump­pa­ninsa ulos asunnosta.

Väki­val­lasta aiheutui kuhmu vasempaan ohimoon, jälki selkään ja kipua.

Mies myönsi osan toisesta pahoin­pi­te­lystä

Mies myönsi lyöneensä seu­rus­te­lu­kump­pa­niaan kerran nyrkillä selkään ja työn­tä­neensä tämän ulos asunnosta.

Hän myönsi aiheut­ta­neensa syyt­teessä kuvatut vammat, mutta kiisti lyöneensä seu­rus­te­lu­kump­pa­niaan päähän.

Mies myönsi molempiin pahoin­pi­te­lyi­hin liit­ty­nei­den kor­vaus­vaa­ti­mus­ten perusteet.

Hän hyväksyi kum­mas­ta­kin teosta 200 euron kor­vauk­sen ja kiisti vaa­ti­muk­set tämän ylit­tä­neiltä osin.

Pahoin­pi­te­lyillä ei ollut ulko­puo­li­sia sil­min­nä­ki­jöitä

Kum­paa­kaan pahoin­pi­te­lyä ei nähnyt ulko­puo­li­nen sil­min­nä­kijä.

Seu­rus­te­lu­kump­pani kertoi kuitenkin molem­mista tapah­tu­mista pian niiden jälkeen äidilleen.

Äiti havaitsi alai­käi­sessä vammoja kummankin teon jälkeen.

Hänen mieleensä jäivät eri­tyi­sesti kaiut­ti­men ritilästä käsiin ja jalkoihin muo­dos­tu­neet jäljet.

Seu­rus­te­lu­kump­pani kertoi väki­val­lasta myös vel­jel­leen.

Todis­ta­jat näkivät jälkiä otsassa ja selässä

Toisen pahoin­pi­te­lyn jälkeen äiti havaitsi seu­rus­te­lu­kump­pa­nin otsassa ja selässä jälkiä.

Myös veli oli nähnyt tämän otsassa punaisen jäljen.

Oikeu­dessa esi­tet­tiin kir­jal­li­sina todis­teina kuvia osa­puol­ten välisistä kes­kus­te­luista.

Toiseen pahoin­pi­te­lyyn liit­ty­neenä näyttönä esi­tet­tiin lisäksi valokuvia seu­rus­te­lu­kump­pa­nin kasvoista ja selästä.

Kärä­jäoi­keus piti seu­rus­te­lu­kump­pa­nin ker­to­musta luo­tet­ta­vana

Kärä­jäoi­keu­den mukaan seu­rus­te­lu­kump­pani kertoi molem­missa tilan­teissa käy­te­tystä väki­val­lasta joh­don­mu­kai­sesti ja yksi­tyis­koh­tai­sesti.

Ker­to­muk­sia tukivat äidin ja veljen tekemät havainnot, kir­jal­li­set todisteet ja miehen osit­tai­set tun­nus­tuk­set.

Oikeus katsoi näy­te­tyksi, että mies menetteli molem­milla kerroilla syyt­teissä kuvatulla tavalla.

Mies kat­sot­tiin syyl­li­seksi kahteen nuorena henkilönä tehtyyn pahoin­pi­te­lyyn.

Kaiut­ti­mella tehtyä pahoin­pi­te­lyä pidettiin vaka­vam­pana

Kärä­jäoi­keu­den mukaan molem­missa pahoin­pi­te­lyissä käy­tet­tiin useita erilaisia väki­val­lan muotoja.

Seu­rus­te­lu­kump­pa­nille aiheu­tu­neet vammat jäivät rikos­la­jis­saan vähäi­siksi.

Ensim­mäistä pahoin­pi­te­lyä pidettiin teoista vaka­vam­pana, koska siinä käy­tet­tiin kaiutinta lyö­mä­vä­li­neenä.

Ran­gais­tusta mää­rät­täessä sovel­let­tiin lie­ven­net­tyä ran­gais­tu­sas­teik­koa, sillä mies oli rikosten aikaan alle 18-vuotias.

Seu­rus­te­lu­kump­pani vaati 1 500 euroa kor­vauk­sia

Ensim­mäi­sen pahoin­pi­te­lyn aiheut­ta­masta kivusta, särystä ja tila­päi­sestä haitasta vaa­dit­tiin 900 euroa.

Toisesta pahoin­pi­te­lystä vastaava vaatimus oli 600 euroa.

Kor­vaus­vaa­ti­mus­ten yhteis­määrä oli 1 500 euroa.

Kärä­jäoi­keus huomioi kor­vauk­sissa aiheu­tu­nei­den vammojen määrän ja laadun.

Ensim­mäi­sestä pahoin­pi­te­lystä mää­rät­tiin 600 euroa ja toisesta 300 euroa korvausta.

Miehen on siten mak­set­tava entiselle seu­rus­te­lu­kump­pa­nil­leen yhteensä 900 euroa vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Vapau­den­me­ne­tys vähensi mak­set­ta­vien sakkojen määrää

Kärä­jäoi­keus tuomitsi miehen kahdesta pahoin­pi­te­lystä yhteiseen 80 päi­vä­sa­kon ran­gais­tuk­seen.

Päi­vä­sa­kon rahamäärä oli kuusi euroa, joten sakkojen määrä oli ennen vähen­nystä 480 euroa.

Mies oli ollut asian vuoksi vapau­tensa menet­tä­neenä 19.–22. maa­lis­kuuta 2025.

Vapau­den­me­ne­tyk­sen perus­teella ran­gais­tuk­sesta vähen­net­tiin 16 päi­vä­sak­koa.

Mak­set­ta­vaksi jäi 64 päi­vä­sak­koa eli yhteensä 384 euroa.

Lisäksi mies vel­voi­tet­tiin kor­vaa­maan valtiolle 113 euroa todis­te­lu­kus­tan­nuk­sia ja 1 257,51 euroa asia­no­mis­ta­jan avus­ta­mi­sesta aiheu­tu­neita kus­tan­nuk­sia kor­koi­neen.

Miehen puo­lus­ta­jalle mak­set­tiin valtion varoista palkkiona ja arvon­li­sä­ve­rona yhteensä 1 882,50 euroa.

Puo­lus­ta­jan palkkio jäi valtion vahin­goksi.