Etelä-Karjalan käräjäoikeus ratkaisi Luumäellä tapahtunutta työtapaturmaa koskeneen rikosasian, jossa kattoremonttia tehnyt työntekijä putosi 3–4 metrin korkeudelta maahan. Hänellä oli turvavaljaat yllään, mutta turvaköyttä ei oltu vielä ehditty kiinnittää katon rakenteisiin.
Tapaturma sattui 8. huhtikuuta 2024. Työmaan turvallisuudesta vastasi rakennusalan yrityksen toimitusjohtaja, nykyisin 52-vuotias mies. Syytteeseen joutuivat toimitusjohtaja ja yhtiö.
Ensimmäinen nousu katolle jäi suojaamatta
Yhtiön kaksi työntekijää olivat menneet tekemään vesikattoremonttia. Toinen nousi irtonaisia tikkaita käyttäen katolle kiinnittämään turvaköyttä. Hän putosi ennen kuin sai köyden kiinni ja loukkaantui.
Syyttäjän mukaan työpaikalle olisi pitänyt rakentaa ennen töiden aloittamista suojakaiteet tai muu rakenteellinen putoamissuojaus. Toimitusjohtaja oli kuitenkin suunnitellut ja ohjeistanut vanhojen kattotiilien ja kattopäreiden purkamisen turvaköyden ja valjaiden varassa.
Myös ensimmäiseen katolle nousuun liittynyt putoamisvaara oli jäänyt huomioimatta, ohjeistamatta tai valvomatta. Suojausta ei ollut vielä kytketty juuri silloin, kun työntekijän piti päästä kiinnittämään se.
Toimitusjohtaja ja yhtiö eivät antaneet asiassa vastausta. Heidät oli haastettu pääkäsittelyyn siten, että asia voitiin ratkaista myös ilman heidän osallistumistaan.
Liukas katto oli työnjohtajan tiedossa
Toimitusjohtaja oli toiminut työmaalla työnjohtajana ja laatinut turvallisuussuunnitelman kolme päivää ennen tapaturmaa. Hän oli myös käynyt kohteessa ja tiennyt harjakaton olevan liukas. Oikeus katsoi hänen olleen tietoinen putoamisvaarasta.
Käräjäoikeus korosti, että putoamiselta suojaavat rakenteet ovat ensisijainen keino henkilökohtaisiin valjaisiin nähden. Töitä jatkettiin tapaturman jälkeen talon ympärille rakennettujen telineiden avulla. Oikeuden mukaan sama suojaus olisi ollut mahdollinen jo alun perin.
Näyttöön kuuluivat muun muassa työmaan valokuvat, turvallisuussuunnitelma, aluehallintoviraston tarkastuskertomus ja lääkärinlausunnot. Oikeus piti vaarojen arviointia ja suunniteltuja suojaustoimia puutteellisina. Toimitusjohtaja oli myös laiminlyönyt velvollisuutensa seurata työympäristön ja työtapojen turvallisuutta ja puuttua vaaraan.
Tahallista turvallisuusmääräysten rikkomista ei näytetty. Oikeus katsoi toimitusjohtajan kuitenkin toimineen huolimattomasti, vaikka hän olisi voinut toimia huolellisesti. Työturvallisuusrikos luettiin hänen syykseen.
Toimitusjohtajalle päiväsakot ja yhtiölle yhteisösakko
Toimitusjohtaja tuomittiin työturvallisuusrikoksesta 20 päiväsakkoon. Päiväsakon määrä on 137 euroa, joten sakkoja tuli 2 740 euroa. Hänen on lisäksi maksettava 80 euron rikosuhrimaksu.
Rangaistusta arvioidessaan oikeus huomioi, että turvallisuusmääräysten rikkominen oli johtanut todelliseen työtapaturmaan eivätkä työntekijän vammat olleet vähäisiä.
Rakennusyhtiö tuomittiin 5 000 euron yhteisösakkoon. Yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa varsinainen jäsen oli tehnyt rikoksen yhtiön toiminnassa. Yhteisösakon määrässä huomioitiin yhtiön koko ja taloudellinen asema. Yhtiön on maksettava myös 800 euron rikosuhrimaksu.





