Poliisin sinivalkoinen hihamerkki tummansinisessä virkapuvussa lähikuvassa tummalla taustalla. Kirjotussa merkissä näkyy poliisin miekkatunnus.

Kattoremonttia tehnyt työntekijä putosi useamman metrin maahan Luumäellä - Turvaköyttä ei oltu vielä ehditty kiinnittää

Tilannemedia

Toimitusjohtaja tuomittiin työturvallisuusrikoksesta 20 päiväsakkoon. Rakennusyhtiö tuomittiin 5 000 euron yhteisösakkoon.

Etelä-Karjalan kärä­jäoi­keus ratkaisi Luumäellä tapah­tu­nutta työ­ta­pa­tur­maa koskeneen riko­sa­sian, jossa kat­to­re­mont­tia tehnyt työn­te­kijä putosi 3–4 metrin kor­keu­delta maahan. Hänellä oli tur­va­val­jaat yllään, mutta tur­va­köyttä ei oltu vielä ehditty kiin­nit­tää katon raken­tei­siin.

Tapaturma sattui 8. huh­ti­kuuta 2024. Työmaan tur­val­li­suu­desta vastasi raken­nu­sa­lan yrityksen toi­mi­tus­joh­taja, nykyisin 52-vuotias mies. Syyt­tee­seen joutuivat toi­mi­tus­joh­taja ja yhtiö.

Ensim­mäi­nen nousu katolle jäi suo­jaa­matta

Yhtiön kaksi työn­te­ki­jää olivat menneet tekemään vesi­kat­to­re­mont­tia. Toinen nousi irto­nai­sia tikkaita käyttäen katolle kiin­nit­tä­mään tur­va­köyttä. Hän putosi ennen kuin sai köyden kiinni ja louk­kaan­tui.

Syyttäjän mukaan työ­pai­kalle olisi pitänyt rakentaa ennen töiden aloit­ta­mista suo­ja­kai­teet tai muu raken­teel­li­nen putoa­mis­suo­jaus. Toi­mi­tus­joh­taja oli kuitenkin suun­ni­tel­lut ja ohjeis­ta­nut vanhojen kat­to­tii­lien ja kat­to­pä­rei­den pur­ka­mi­sen tur­va­köy­den ja valjaiden varassa.

Myös ensim­mäi­seen katolle nousuun liittynyt putoa­mis­vaara oli jäänyt huo­mioi­matta, ohjeis­ta­matta tai val­vo­matta. Suojausta ei ollut vielä kytketty juuri silloin, kun työn­te­ki­jän piti päästä kiin­nit­tä­mään se.

Toi­mi­tus­joh­taja ja yhtiö eivät antaneet asiassa vastausta. Heidät oli haastettu pää­kä­sit­te­lyyn siten, että asia voitiin ratkaista myös ilman heidän osal­lis­tu­mis­taan.

Liukas katto oli työn­joh­ta­jan tiedossa

Toi­mi­tus­joh­taja oli toiminut työmaalla työn­joh­ta­jana ja laatinut tur­val­li­suus­suun­ni­tel­man kolme päivää ennen tapa­tur­maa. Hän oli myös käynyt kohteessa ja tiennyt har­ja­ka­ton olevan liukas. Oikeus katsoi hänen olleen tietoinen putoa­mis­vaa­rasta.

Kärä­jäoi­keus korosti, että putoa­mi­selta suojaavat rakenteet ovat ensi­si­jai­nen keino hen­ki­lö­koh­tai­siin val­jai­siin nähden. Töitä jat­ket­tiin tapa­tur­man jälkeen talon ympärille raken­net­tu­jen teli­nei­den avulla. Oikeuden mukaan sama suojaus olisi ollut mah­dol­li­nen jo alun perin.

Näyttöön kuuluivat muun muassa työmaan valokuvat, tur­val­li­suus­suun­ni­telma, alue­hal­lin­to­vi­ras­ton tar­kas­tus­ker­to­mus ja lää­kä­rin­lau­sun­not. Oikeus piti vaarojen arvioin­tia ja suun­ni­tel­tuja suo­jaus­toi­mia puut­teel­li­sina. Toi­mi­tus­joh­taja oli myös lai­min­lyö­nyt vel­vol­li­suu­tensa seurata työym­pä­ris­tön ja työ­ta­po­jen tur­val­li­suutta ja puuttua vaaraan.

Tahal­lista tur­val­li­suus­mää­räys­ten rik­ko­mista ei näytetty. Oikeus katsoi toi­mi­tus­joh­ta­jan kuitenkin toimineen huo­li­mat­to­masti, vaikka hän olisi voinut toimia huo­lel­li­sesti. Työ­tur­val­li­suus­ri­kos luettiin hänen syykseen.

Toi­mi­tus­joh­ta­jalle päi­vä­sa­kot ja yhtiölle yhtei­sö­sakko

Toi­mi­tus­joh­taja tuo­mit­tiin työ­tur­val­li­suus­ri­kok­sesta 20 päi­vä­sak­koon. Päi­vä­sa­kon määrä on 137 euroa, joten sakkoja tuli 2 740 euroa. Hänen on lisäksi mak­set­tava 80 euron riko­suh­ri­maksu.

Ran­gais­tusta arvioi­des­saan oikeus huomioi, että tur­val­li­suus­mää­räys­ten rik­ko­mi­nen oli johtanut todel­li­seen työ­ta­pa­tur­maan eivätkä työn­te­ki­jän vammat olleet vähäisiä.

Raken­nu­syh­tiö tuo­mit­tiin 5 000 euron yhtei­sö­sak­koon. Yhtiön toi­mi­tus­joh­taja ja hal­li­tuk­sen ainoa var­si­nai­nen jäsen oli tehnyt rikoksen yhtiön toi­min­nassa. Yhtei­sö­sa­kon määrässä huo­mioi­tiin yhtiön koko ja talou­del­li­nen asema. Yhtiön on mak­set­tava myös 800 euron riko­suh­ri­maksu.

Etusivulla nyt

Tilanneuutiset

Rikosuutiset