Kainuun käräjäoikeus ratkaisi palvelusrikosjutun, jossa kersantti ajoi auton kranaatinheitinammunnan vaara-alueelle Kuhmossa. Autossa oli kuljettajan lisäksi varusmies. Kovapanosammunta oli käynnissä, ja ajoneuvon havainnut tuliaseman erotuomari keskeytti sen.
Tapahtumat sattuivat Vuosangan ampuma-alueella 23. lokakuuta 2024. Nykyisin 23-vuotias kersantti kertoi luulleensa saaneensa luvan kulkea puomin ohi. Käräjäoikeus antoi tuomion syyskuun puolivälissä.
Ruoanhakuun lähdettiin puomien ohi
Kersantin tehtävänä oli hakea ruokaa ammunnassa mukana olleelle joukolle. Hän kiersi autollaan Salmisentielle asetetut puomit ja ajoi kevyen kranaatinheitinjoukkueen ammunnan vaara-alueelle ilman ammunnanjohtajan lupaa.
Syyttäjä vaati hänelle rangaistusta ensisijaisesti tahallisesta palvelusrikoksesta ja toissijaisesti tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta. Kersantti myönsi ajaneensa alueelle, mutta kiisti toimineensa tahallisesti tai huolimattomasti.
Mies oli osallistunut saman ammunnanjohtajan johtamiin ammuntoihin kahtena päivänä. Ensimmäisenä päivänä oli sovittu, että hän odottaa puomilla johtajan puhelua ennen sen ohittamista. Näin myös toimittiin.
Kersantin mukaan toisena päivänä soittoa oli odotettu jo lähes puoli tuntia. Hän palasi ampumapaikalle ja kävi ammunnanjohtajan kanssa keskustelun, jonka hän ymmärsi luvaksi kulkea puomin ohi odottamatta uutta puhelua. Hän kertoi, ettei tiennyt ammunnan olevan käynnissä.
Ammunnanjohtaja kiisti antaneensa uuden luvan
Ammunnanjohtajan mukaan ohje oli pysynyt samana kuin edellisenä päivänä: kuljettajan piti odottaa puomilla puhelua. Hän kertoi kutsuneensa kersantin takaisin antaakseen tämän kyytiin varusmiehen. Puomin ohittamiseen hän ei kertomansa mukaan antanut lupaa.
Johtajan mukaan aamulla oli myös ohjeistettu toimimaan samalla tavalla kuin edellisenä päivänä. Tuliaseman erotuomari puolestaan vahvisti ammunnan olleen käynnissä auton ajaessa alueen läpi.
Käräjäoikeus totesi keskustelun tarkan sisällön jääneen epäselväksi. Kersantin näkökulmasta tilanne oli muuttunut edellisestä päivästä, koska odotus oli ollut pidempi ja hän oli palannut johtajan luokse. Oikeus ei pitänyt näytettynä, että hänen olisi täytynyt ymmärtää odottaa puomilla vielä uutta lupaa. Tahallisuus jäi siten näyttämättä.
Kersantti kuitenkin tiesi alkuperäisestä ohjeesta. Oikeuden mukaan hänen olisi epäselvän keskustelun jälkeen pitänyt varmistaa, että puomin voi turvallisesti ohittaa ilman puhelua. Menettely oli tämän vuoksi huolimatonta.
Huolimattomasta vaara-alueelle ajosta sakot
Kersantti tuomittiin tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta kurinpitorangaistuksen sijasta 20 päiväsakkoon. Yhden päiväsakon määrä oli 30 euroa, joten sakkoa tuli 600 euroa.
Lisäksi hänen on maksettava valtiolle 40 euron rikosuhrimaksu.





