Päijät-Hämeen kärä­jäoi­keus ratkaisi Hol­lo­lassa alkaneen moot­to­ri­kau­pan, jossa ostaja maksoi kesä­töissä ansait­se­mil­laan rahoilla tavarasta, jota ei koskaan saanut. Maksu kulki kahden nuoren tilien kautta, ja varoja siir­ret­tiin eteenpäin vielä pankin palau­tus­pyyn­nön jälkeen.

Nykyisin 17-vuotiaat pojat olivat molemmat 16-vuotiaita tapah­tu­mien aikaan elokuussa 2025. Kärä­jäoi­keus antoi tuomionsa syyskuun puo­li­vä­lin jälkeen.

Pakatusta moot­to­rista tuli kuva, lähe­tyk­sestä ei tunnusta

Ostaja kes­kus­teli moottorin kaupasta vies­ti­so­vel­luk­sessa myy­jäp­ro­fii­lin kanssa. Myyjä tie­dus­teli osoitetta ja lähetti kuvia moot­to­rista sekä ennen pak­kaa­mista, että sen jälkeen. Hän kertoi hoi­ta­vansa kauppaa kaverinsa puolesta.

Maksua pyy­det­tiin ensin Mobi­le­Paylla. Kun se ei onnis­tu­nut, ostajalle annettiin toisen vastaajan tili­nu­mero. Ostaja siirsi tilille 570 euroa ja kirjoitti maksun viestiksi ”kone”.

Luvattua moottoria ei tullut, eikä myyjä toi­mit­ta­nut pyyn­nöistä huo­li­matta lähe­tyk­sen seu­ran­ta­tun­nusta. Tilille tullut raha siir­ret­tiin useassa erässä toiselle vas­taa­jalle. Viimeinen osa siir­ret­tiin syys­kuussa.

Petoksen tekijä jäi epä­sel­väksi

Syyttäjä vaati molem­mille ran­gais­tusta petok­sesta ja vaih­toeh­toi­sesti rahan­pe­susta nuorena henkilönä. Kumpikin kiisti petoksen. Rahat ensin vas­taa­not­ta­nut nuori kiisti myös rahan­pe­sun ja kertoi vain halun­neensa auttaa tiliään käyttöön pyy­tä­nyttä henkilöä. Toinen vastaaja myönsi rahan­pe­sun.

Kärä­jäoi­keus katsoi ostajan joutuneen petoksen uhriksi, mutta näyttö ei riittänyt osoit­ta­maan juuri vastaajia har­haut­ta­van vies­tit­te­lyn teki­jöiksi. Mah­dol­li­seksi jäi heidän esit­tä­mänsä tapah­tu­ma­kulku, jossa myyn­ti­vies­tit oli lähet­tä­nyt kolmas, oikeu­delle tun­te­mat­to­maksi jäänyt henkilö. Petos­syyte hylättiin molem­milta.

Tilin lukit­tu­mi­nen­kaan ei johtanut rahojen palaut­ta­mi­seen

Rahojen kulku sen sijaan näkyi pank­ki­to­sit­teista ja MobilePay-tapah­tu­mista. Rahat ensim­mäi­senä vas­taa­not­ta­nut nuori kertoi tilinsä lukit­tu­neen ja saaneensa pankilta palau­tus­pyyn­nön. Hän oli kysynyt tilan­teessa neuvoa toiselta vas­taa­jalta.

Oikeuden mukaan nuori ei antanut järkevää selitystä sille, miksi hänen tiliään tar­vit­tiin. Hän ei myöskään sel­vit­tä­nyt maksua ostajan tai pankin kanssa, vaan välitti rahat eteenpäin. Hänen oli täytynyt ymmärtää varojen olevan rikok­sella han­kit­tuja.

Oikeus piti 570 euron summaa nuorten asia­no­sais­ten näkö­kul­masta suurena. Menet­te­lyä ei arvioitu vähäi­seksi rahan­pe­su­rik­ko­muk­seksi, vaan molempien syyksi luettiin rahanpesu nuorena henkilönä.

Rahan­pe­susta sakot ja yhteinen kor­vaus­vas­tuu

Kumpikin poika tuo­mit­tiin 30 päi­vä­sak­koon. Kuuden euron päi­vä­sa­kolla mak­set­ta­vaa tulee kum­mal­le­kin 180 euroa.

Heidät vel­voi­tet­tiin yhteis­vas­tuul­li­sesti kor­vaa­maan ostajalle moottorin hinta 570 euroa ja pankin sel­vit­te­ly­ku­lut 15 euroa sekä valtiolle 74,50 euroa todis­te­lu­ku­luja. Korkoa ei määrätty.

Kärä­jäoi­keu­den mukaan rahojen välit­tä­mi­nen ja pitäminen olivat hei­ken­tä­neet ostajan mah­dol­li­suutta saada varansa takaisin. Kor­vaus­vas­tuu syntyi, vaikka petos­syyte hylättiin.

Rahojen ensim­mäi­sen vas­taa­not­ta­jan puo­lus­ta­jan 1 129,50 euron palkkio ja toisen vastaajan avustajan 1 091,85 euron palkkio jäivät valtion mak­set­ta­viksi.