Keski-Suomen kärä­jäoi­keus ratkaisi tapon yritystä ja törkeää pahoin­pi­te­lyä koskeneen riko­sa­sian, jossa kaksi miestä haa­voit­tui teräa­seista asuin­ta­lon pihalla Jyväs­ky­lässä. Kesäkuun 6. päivänä 2025 sat­tu­neessa tilan­teessa toinen käytti ret­ki­kir­vestä ja toinen kään­tö­veistä.

Oikeuden mukaan kirvestä käyttänyt, nykyisin 32-vuotias mies aloitti väki­val­lan. Nykyisin 49-vuotias mies puo­lus­tau­tui veitsellä saatuaan kirveestä vammoja kas­voi­hinsa, rintaansa ja peu­ka­loonsa. Molemmat vetosivat oikeu­dessa hätä­var­je­luun, mutta oikeus hyväksyi seli­tyk­sen vain vanhemman miehen osalta.

Kärä­jäoi­keus antoi tuomion syyskuun lop­pu­puo­lella.

Ravin­to­lailta päättyi veriseen tilan­tee­seen koti­pi­halla

Ennestään tutut miehet olivat viet­tä­neet aikaa ravin­to­lassa kahden muun henkilön kanssa. Seurue saapui autolla nuoremman miehen koti­pi­haan Paa­te­lan­ku­jalle. Molemmat väki­val­ta­ti­lan­teen osapuolet olivat päih­ty­neitä.

Autossa ollut todistaja kertoi miesten vetäneen säh­kö­pot­ku­lau­taa eri suuntiin: nuorempi ulos autosta ja vanhempi takaisin sisään. Nuorempi lähti tuoh­tu­neena kohti asuntoaan, ja toinen seurasi noin puolen minuutin kuluttua. Todistaja ei nähnyt itse väki­val­taa.

Syyttäjän mukaan nuorempi mies yritti tappaa toisen iskemällä tätä ret­ki­kir­veellä kasvoihin ja kes­ki­var­ta­loon. Kolmannen iskun uhri torjui vasem­malla kädellään. Kasvoihin syntyi 15–20 sent­ti­met­rin pituinen syvä haava, ja myös rinnan ja peukalon haavat vaativat ompeleita. Vaih­toeh­toi­sesti syyttäjä vaati ran­gais­tusta törkeästä pahoin­pi­te­lystä.

Vanhempaa miestä syy­tet­tiin törkeästä pahoin­pi­te­lystä, koska hän viilsi nuorempaa kään­tö­veit­sellä käsi­var­teen. Noin 20 sent­ti­met­rin haava ulottui lihas­ker­rok­seen.

Molemmat sanoivat puo­lus­tau­tu­neensa

Kirvestä käyttänyt mies kiisti syytteet. Hänen mukaansa toinen oli hyökännyt veitsellä, ja vammat syntyivät miesten kamp­pail­lessa maassa. Hän kiisti tap­pa­mis­tar­koi­tuk­sen ja katsoi puo­lus­tau­tu­neensa sal­li­tusti.

Miehen muis­ti­ku­vat olivat puut­teel­li­sia. Hän kertoi muis­ta­vansa olleensa maassa toisen päällä ja läh­te­neensä myöhemmin etsimään karan­nutta koiraansa. Kirves oli hänen mukaansa ollut asunnon eteisessä, josta hänen oli täytynyt ottaa se.

Vanhempi mies myönsi aiheut­ta­neensa veitsellä kuvatun vamman, mutta kertoi tor­ju­neensa kir­ves­hyök­käystä. Hänen mukaansa nuorempi oli kääntynyt yllättäen ja iskenyt kasvoihin. Veitsen käytön jälkeen hän pääsi pois­tu­maan paikalta ja pyysi autossa olleita viemään hänet sai­raa­laan.

Vammojen sijainti tuki puo­lus­tau­tu­mista

Kärä­jäoi­keus piti vammojen sijaintia ja suuntaa kes­kei­sinä. Eri­tyi­sesti vanhemman miehen peu­ka­lo­vamma sopi hyök­käyk­sen tor­ju­mi­seen. Nuoremman käsi­var­ren vamma puo­les­taan sopi tilan­tee­seen, jossa toinen puo­lus­tau­tui hänen ollessaan tämän ylä­puo­lella.

Nuoremman aloit­teel­li­suutta tukivat myös todis­ta­jan kuvaus hänen tuoh­tu­mi­ses­taan ja se, ettei mies autolle pala­tes­saan kertonut jou­tu­neensa hyök­käyk­sen kohteeksi. Sen sijaan hän oli huo­lis­saan karan­neesta koi­ras­taan.

Kaikki tapah­tu­mien yksi­tyis­koh­dat eivät sel­vin­neet. Oikeus ei voinut varmasti ratkaista iskujen voi­mak­kuutta tai sitä, kuinka lähellä ne olivat osua kaulaan. Pieni ja erittäin terävä kirves saattoi aiheuttaa posken vamman suh­teel­li­sen kevyel­lä­kin viillolla. Tapon yri­tyk­sestä ei saatu riittävää näyttöä, mutta kirveellä tehty yllättävä väkivalta täytti törkeän pahoin­pi­te­lyn tun­nus­mer­kis­tön.

Vanhemman miehen veit­sen­käyttö kat­sot­tiin sal­li­tuksi hätä­var­je­luksi. Häneen koh­dis­tettu syyte hylättiin.

Kirveen käyt­tä­jälle ehdotonta vankeutta ja useita kor­vauk­sia

Kärä­jäoi­keus tuomitsi 32-vuotiaan Lauri Veikka Vihtori Aron törkeästä pahoin­pi­te­lystä kahdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuu­kau­deksi ehdot­to­maan van­keu­teen. Ran­gais­tuk­sesta vähen­ne­tään 6.–9. kesäkuuta 2025 kestänyt vapau­den­me­ne­tys. Oikeus hylkäsi vaa­ti­muk­sen hänen van­git­se­mi­ses­taan, koska se olisi hänen tilan­tees­saan johtanut koh­tuut­to­muu­teen.

Mies mää­rät­tiin maksamaan uhrille kivusta, särystä ja muusta tila­päi­sestä haitasta 5 000 euroa, tila­päi­sestä psyyk­ki­sestä haitasta 1 000 euroa, kär­si­myk­sestä 3 000 euroa, pysyvästä haitasta 8 000 euroa, esi­ne­va­hin­goista 200 euroa ja sai­raan­hoi­to­ku­luista 40 euroa. Kaikille kor­vauk­sille mää­rät­tiin vii­väs­tys­korko teko­päi­västä lähtien. Nuoremman miehen van­hem­paan koh­dis­ta­mat kor­vaus­vaa­ti­muk­set hylättiin.

Tuomitun mak­set­ta­viksi tulivat lisäksi 80 euron riko­suh­ri­maksu, 112 euron todis­te­lu­ku­lut ja 20 euron lää­kä­rin­to­dis­tus­ku­lut. Kirves tuo­mit­tiin valtiolle mene­te­tyksi. Vanhemman miehen taka­va­ri­koitu veitsi mää­rät­tiin palau­tet­ta­vaksi ratkaisun saatua lain­voi­man.

Miesten puo­lus­ta­jien kulut, 3 539,10 euroa ja 3 625,70 euroa, jäivät valtion mak­set­ta­viksi.

Tuomittu ilmoitti tyy­ty­mät­tö­myyttä koko tuomioon. Vanhempi mies ilmoitti tyy­ty­mät­tö­myyttä siltä osin, kuin hänen kor­vaus­vaa­ti­muk­siaan hylättiin.