Kotiovelleen tullut asukas kohtasi lähietäisyydeltä rintakehään osoitetun pistoolin Lahdessa. Aseella uhannut, nykyisin 27-vuotias mies myönsi osoittamisen, mutta kertoi luulleensa asetta toimintakyvyttömäksi.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus katsoi teon törkeäksi kotirauhan rikkomiseksi. Syytteessä kuvattu aseen latausliike ja uhkauksen jälkeinen oven hakkaaminen jäivät kuitenkin näyttämättä. Samaan kokonaisuuteen kuului myös ase-, huumausaine- ja liikennerikoksia.
Kotiovella uhkaaminen tapahtui 4. kesäkuuta 2025. Vastaaja oli selvittänyt asukkaan osoitteen ja tullut kerrostalon rappukäytävään pistoolin kanssa.
Asukas sulki oven lyhyen uhkaustilanteen jälkeen
Asukas kertoi havahtuneensa rappukäytävän meluun ja oveen hakkaamiseen. Hänen avattuaan oven vastaaja nosti käsiaseen kohti hänen rintakehäänsä. Kohtaaminen kesti arviolta 10–20 sekuntia, minkä jälkeen asukas sulki oven.
Vastaaja myönsi perusmuotoisen kotirauhan rikkomisen, mutta kiisti teon törkeyden. Hän kiisti latausliikkeen ja kertoi poistuneensa paikalta tilanteen jälkeen.
Puolustus vetosi siihen, että vastaaja oli yrittänyt laukaista aseen joskus aikaisemmin. Patruunaan oli jäänyt iskurin jälki, mutta laukaus ei ollut lähtenyt. Tämän vuoksi vastaaja oli luullut asetta epäkuntoiseksi. Todellisuudessa kyseessä oli toimintakuntoiseksi muokattu starttipistooli, jolla pystyi ampumaan kaasu- ja luotipatruunoita.
Latausliikkeestä ei saatu riittävää näyttöä
Asukas ei oikeudessa aluksi muistanut latausliikettä. Tarkemmin kysyttäessä hän muisteli mahdollista liikettä, joka saattoi olla varmistimen poistaminen. Hän oli kertonut latausliikkeestä esitutkinnassa ja arvioi muistaneensa tapahtumat tuolloin paremmin.
Oikeus piti kertomusta tältä osin epävarmana. Asunnossa ollut todistaja ei nähnyt latausliikettä. Hänen muillekaan havainnoilleen ei annettu suurta painoa, sillä kertomus oli ristiriitainen ja hän sanoi, ettei ollut puhunut esitutkinnassa kaikilta osin totta.
Myös väite uhkauksen jälkeen jatkuneesta oven hakkaamisesta jäi näyttämättä. Oikeus rajasi lisäksi arvioinnin kotiovella tapahtuneeseen tekoon: käsittelyssä mainittu muu häiriköinti ennen tapahtumaa ja sen jälkeen ei kuulunut tähän syytteeseen. Epäselväksi jäi myös, oliko aseessa ollut patruuna uhkauksen aikana.
Oikeus piti aseella varustautumista ratkaisevana
Vastaaja ei tunkeutunut asuntoon sisälle, eikä hänen näytetty estäneen oven sulkemista. Oikeus otti huomioon myös kohtaamisen lyhyyden ja sen, että syytteessä oli kyse kertaluonteisesta teosta.
Nämä seikat eivät kuitenkaan poistaneet teon törkeyttä. Oikeuden mukaan aidolta näyttävän ampuma-aseen nostaminen kohti kotioven avaajan rintakehää antoi perustellun syyn pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden puolesta. Tekijän oma käsitys aseen toimintakunnosta tai patruunan mahdollinen puuttuminen eivät olleet arvioinnissa ratkaisevia.
Mukana myös huumeita, patukka ja päihtyneenä ajo
Samana kesäkuun päivänä vastaaja piti luvatta hallussaan pistoolia, siihen sopivaa latauslaitetta ja yhtä patruunaa. Yleisellä paikalla olleessa ajoneuvossa hänellä oli teleskooppipatukka. Huumausaineen käyttörikos koski 4,2 gramman amfetamiinierän ja 89 pregabaliinia sisältävän Lyrica 75 mg -tabletin hallussapitoa.
Lokakuun 25. päivän yönä 2025 vastaaja ajoi autoa Mikkelissä ilman ajo-oikeutta. Verestä mitattiin ajon jälkeen 1,25 promillea alkoholia sekä todettiin amfetamiinia, MDMA:ta ja pregabaliinia. Verinäytteessä oli lisäksi karboksitetrahydrokannabinolia. Oikeus luki syyksi törkeän rattijuopumuksen ja huumausaineen käyttörikoksen.
Ajo-oikeudetta ajamista oli tapahtunut myös Orimattilassa 19. syyskuuta 2025. Vastaaja tunnusti kaikki nämä seitsemän muuta rikosta. Tunnustusta tuki kirjallinen todistelu, muun muassa Keskusrikospoliisin lausunnot.
Kahdeksasta rikoksesta ehdotonta vankeutta ja korvauksia
Vastaaja tuomittiin yhteiseen neljän kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Toistuva ajo-oikeudetta ajaminen kovensi rangaistusta, ja aikaisempi vankeustuomio otettiin sitä alentavana huomioon. Oikeus piti vastaajan rikostaustaa perusteena ehdottomuudelle eikä katsonut yhdyskuntapalvelua tai valvontarangaistusta mahdolliseksi.
Kotiovella uhattu oli vaatinut 2 000 euroa kärsimyskorvausta. Vastaaja oli hyväksynyt korvausperusteen, mutta pitänyt 600 euroa ylittävää määrää liian suurena. Oikeus piti kohtuullisena 1 000 euron korvausta, jolle määrättiin korkolain mukainen viivästyskorko 4. kesäkuuta 2025 alkaen. Arvioinnissa painoivat tilanteen lyhyys, se, ettei vastaaja tunkeutunut asuntoon, sekä pelottelutarkoitus: motiiviksi ei ollut ilmennyt asukkaan vahingoittaminen.
Valtiolle vastaajan on maksettava 80 euron rikosuhrimaksu, 56 euroa todistelukustannuksia ja 150 euroa päihdetutkimuskuluja.
Vastaajan avustajalle maksetaan valtion varoista 1 317,75 euroa ja asianomistajan avustajalle 978,90 euroa arvonlisäveroineen. Asianomistajan avustajan palkkio jää valtion vahingoksi, eikä vastaajan oman avustajan palkkiosta määrätty takaisinmaksua.
Vastaaja on ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon.





