Pirkanmaan käräjäoikeus ratkaisi törkeää kirjanpitorikosta ja törkeää velallisen epärehellisyyttä koskeneen rikosasian.
Nykyisin 52-vuotias mies toimi Tampereella toimineen ravintola-alan yrityksen hallituksen ainoana varsinaisena jäsenenä ja toimitusjohtajana. Yhtiön kirjanpidossa oli useiden tilikausien ajan perusteettomia tai harhaanjohtavia kirjauksia, ja lopulta kirjanpito jätettiin kokonaan tekemättä maaliskuusta 2022 konkurssiin saakka.
Samalla mies otti yhtiöstä itselleen varoja, joille ei käräjäoikeuden mukaan ollut hyväksyttävää liiketaloudellista perustetta. Käräjäoikeus katsoi perusteettomasti luovutettujen varojen määräksi noin 88 595 euroa.
Käräjäoikeus antoi asiassa tuomion syyskuun puolivälissä.
Syyttäjä vaati 52-vuotiaalle miehelle rangaistusta kahdesta törkeästä talousrikoksesta
Ensimmäinen syytekohta koski yhtiön kirjanpitoa vuodesta 2019 kesään 2022.
Syyttäjän mukaan useita tilinpäätöksiä ei vahvistettu asianmukaisesti ja yhtiön taseeseen kirjattiin 99 000 euron liikearvo, vaikka kirjaukselle ei ollut esitetty kirjanpitolain edellyttämiä perusteita eikä laadittu poistosuunnitelmaa.
Taseeseen kirjattiin lisäksi kymmenientuhansien eurojen lainasaamisia mieheltä itseltään ja tämän lähipiiriyhtiöiltä ilman velkakirjoja tai muutakaan dokumentaatiota lainojen perusteista, korosta, erääntymisestä tai vakuuksista.
Käräjäoikeuden mukaan nämä kirjaukset antoivat yhtiön tasevarallisuudesta todellisuutta paremman kuvan.
Tilikaudelta 2020–2021 varsinaista tilinpäätöstä ei enää laadittu. Kirjanpidossa näkyi edelleen 99 000 euron liikearvo, 40 000 euroa osakassaamisia sekä noin 76 894 euroa käteisvaroja.
Seuraavalla osatilikaudella osakassaamiset kasvoivat lähes 50 000 euroon, selvittelytilin saldo yli 69 000 euroon ja kirjanpidon mukaiset käteisvarat yli 81 000 euroon.
Maaliskuusta 2022 yhtiön kirjanpito jäi kokonaan tekemättä konkurssiin asettamiseen saakka. Tänä aikana pankkitileillä oli panoja lähes 78 500 euroa ja ottoja lähes 98 600 euroa. Konkurssipesän mukaan yhtiöllä ei ollut lopulta käteisvaroja lainkaan.
Yhtiöstä otettiin varoja osakaslainoiksi kirjattuina
Toinen rikos liittyi yhtiöstä nostettuihin varoihin.
Syyttäjän mukaan mies alkoi ottaa yrityksestä rahaa itselleen jo elokuussa 2019. Nostot kirjattiin kirjanpidossa osakaslainoiksi.
Tilin saldo kasvoi ensin yli 34 000 euroon ja myöhemmin 40 000 euroon. Vuoden 2022 alkupuolella osakassaamisiksi kirjattu summa oli jo 49 995 euroa.
Lainoista ei ollut velkakirjoja eikä vakuuksia eikä yhtiöllä ollut maksukyvyttömyytensä vuoksi taloudellisia mahdollisuuksia tällaiseen lainanantoon.
Miehen katsottiin lisäksi ottaneen yhtiöstä noin 73 600 euroa sellaisina varoina, jotka oli kirjattu käteisvaroiksi, vaikka konkurssipesässä käteistä ei ollut.
Huhtikuussa 2022 hän nosti yhtiön tililtä vielä yhteensä 10 000 euroa selitteillä, joiden mukaan kyse oli yrityksen velan maksamisesta hänelle.
Kun miehen yhtiön puolesta tekemät noin 45 000 euron suoritukset vähennettiin kokonaisuudesta, perusteettomasti otettujen varojen määräksi jäi käräjäoikeuden mukaan noin 88 595 euroa.
Mies myönsi kirjanpitorikoksen, mutta kiisti ottaneensa rahat itselleen
52-vuotias mies myönsi törkeän kirjanpitorikoksen.
Hän kiisti kuitenkin törkeän velallisen epärehellisyyden.
Miehen mukaan yhtiöstä nostettuja varoja ei käytetty hänen omiin menoihinsa, vaan niillä hankittiin tavaroita ja palveluita yritykselle. Hänen mukaansa tositteita jäi toimittamatta kirjanpitoon muun muassa väsymyksen vuoksi, minkä vuoksi nostot kirjattiin osakaslainoiksi.
Mies kertoi myös maksaneensa omalta tililtään yhtiön veroja noin 30 000 euroa ja ottaneensa tämän vuoksi myöhemmin rahaa yhtiöstä takaisin.
Hän ei kuitenkaan esittänyt oikeudessa tarkempaa selvitystä siitä, mihin yhtiöstä nostetut varat oli todellisuudessa käytetty.
Käräjäoikeus: Varoille ei osoitettu liiketaloudellista perustetta
Käräjäoikeus katsoi, että yhtiön varojen siirtämisessä olisi pitänyt jo siirtohetkellä olla selvillä siirron oikeudellinen peruste ja siitä olisi pitänyt tehdä oikea kirjanpitomerkintä.
Osakaslainoiksi merkityistä varoista ei ollut tehty velkakirjoja eikä yhtiöllä ollut taloudellisia edellytyksiä lainanantoon.
Miehen oma selitys siitä, etteivät rahat olleet todellisuudessa lainaa vaan niitä käytettiin yrityksen menoihin, ei saanut tuekseen riittävää näyttöä.
Käräjäoikeus katsoi miehen ottaneen yhtiön varoja itselleen ilman hyväksyttävää syytä noin 88 595 euroa.
Oikeuden mukaan varojen luovuttaminen vaikutti yhtiön maksukyvyttömyyden syntymiseen ja pahensi sitä myöhemmin.
Lähes kolmen vuoden toiminta arvioitiin törkeäksi
Käräjäoikeus piti noin 88 600 euron summaa niin suurena, että sillä tavoiteltiin rikoslaissa tarkoitettua huomattavaa hyötyä.
Rikosta raskautti myös menettelyn pitkä kesto. Varojen ottamista jatkui lähes kolmen vuoden ajan.
Miehen vetoamat jaksamisongelmat eivät muuttaneet kokonaisarviota.
Käräjäoikeus katsoi törkeän velallisen epärehellisyyden täyttyneen myös kokonaisuutena arvioiden. Törkeän kirjanpitorikoksen mies oli puolestaan itse myöntänyt.
Törkeästä kirjanpitorikoksesta ja velallisen epärehellisyydestä vuosi ja kaksi kuukautta ehdollista
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi nykyisin 52-vuotiaan miehen törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä yhteiseen vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Koeaika päättyy 16. syyskuuta 2028.
Mies määrättiin lisäksi kolmen vuoden liiketoimintakieltoon 16. syyskuuta 2029 saakka ja maksamaan valtiolle 80 euron rikosuhrimaksu. Hänen puolustajansa 4 831,12 euron palkkio jäi valtion vahingoksi.
Mies velvoitettiin lisäksi maksamaan velkojille vahingonkorvauksia yhteensä noin 88 595 euroa: Finnvera Oyj:lle 4 465,19 euroa, Nordea Bank Oyj:lle 1 594,71 euroa, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle 10 197,28 euroa, Tukirahoitus Oy:lle 3 508,36 euroa ja Verohallinnolle 68 829,46 euroa.
Lisäksi hänet velvoitettiin korvaamaan velkojien oikeudenkäyntikuluja yhteensä 1 485 euroa.
