Keski-Suomen kärä­jäoi­keus ratkaisi rikos­ko­ko­nai­suu­den, jossa nykyisin 21-vuotias mies esiintyi tyttönä ja hankki alai­käi­siltä sek­suaa­li­sia kuvia ja videoita. Yhtä nuorta hän painosti tekoä­lyllä muo­ka­tulla kuvalla, johon liittyi miehen omasta aiemmasta riko­sa­siasta saatu haas­te­ha­ke­mus.

Rikos­sarja ulottui mar­ras­kuusta 2025 hel­mi­kuu­hun. Teot tapah­tui­vat Ääne­kos­kella ja Jyväs­ky­lässä. Viiden sek­suaa­li­ri­kos­ten uhrin lisäksi koko­nai­suu­teen kuului nuori, jota mies vainosi voimassa olleesta lähes­ty­mis­kiel­losta huo­li­matta. Kärä­jäoi­keus antoi tuomion syyskuun alussa.

Tekoä­ly­ku­valla luotiin val­heel­li­nen oikeu­suhka

Jyväs­ky­lässä mies lähestyi alai­käistä Snapc­ha­tissa tyttönä esiintyen. Saatuaan nuorelta sek­suaa­lista mate­riaa­lia hän alkoi vaatia lisää ja uhkasi levittää jo saamaansa videota.

Mies käytti ChatGPT:tä teh­däk­seen kuvan tytöstä, joka piti kädessään haas­te­ha­ke­musta. Asiakirja oli peräisin miehen omasta toisesta riko­sa­siasta, ja hän vaihtoi siihen asia­no­mis­ta­jaksi esit­tä­mänsä tytön nimen. Kuvan avulla hän antoi nuoren ymmärtää syyl­lis­ty­neen rikokseen tyttöä kohtaan ja uhkasi viedä asian oikeuteen, ellei nuori lähet­täisi lisää sek­suaa­lista mate­riaa­lia.

Nuori lähetti pai­nos­tuk­sen vuoksi uusia kuvia ja videoita. Miehen ei väitetty levit­tä­neen tämän nuoren mate­riaa­lia eteenpäin. Oikeus piti kuitenkin pai­nos­tusta poik­keuk­sel­li­sen voi­mak­kaana. Valep­ro­fii­lien ja tekoälyn käyt­tä­mi­nen osoitti suun­ni­tel­mal­li­suutta, ja teko arvioi­tiin törkeäksi sek­suaa­li­seksi kajoa­mi­seksi.

Kuvia käy­tet­tiin myös muiden tekojen pai­nos­tus­kei­nona

Mies sai muiltakin nuorilta kuvia ja videoita esiin­ty­mällä tyttönä. Hän tallensi mate­riaa­lia ja levitti kolmen nuoren kuvia ilman lupaa. Osaa nuorista hän painosti kuvien avulla hank­ki­maan tietoja vai­noa­mas­taan hen­ki­löstä tai varas­ta­maan tämän omai­suutta.

Yhden nuoren mate­riaa­lia levisi useille tämän tun­te­mille ihmisille. Mies myönsi lähet­tä­neensä sitä vain yhdelle hen­ki­lölle. Kärä­jäoi­keus piti nuoren ja tämän huoltajan ker­to­muk­sia laa­jem­masta levit­tä­mi­sestä uskot­ta­vina: nuori oli nimennyt useita ihmisiä, joilta hän oli saanut tietää kuvien leviä­mi­sestä.

Tämäkin teko arvioi­tiin törkeäksi sek­suaa­li­seksi kajoa­mi­seksi. Oikeus piti tun­nis­tet­ta­van nuoren mate­riaa­lin levit­tä­mistä erityisen nöy­ryyt­tä­vänä ja menet­te­lyä suun­ni­tel­mal­li­sena. Kahteen muuhun nuoreen koh­dis­tu­neet teot täyttivät sek­suaa­li­sen kajoa­mi­sen tun­nus­mer­kis­tön. Oikeuden mukaan kuvien lähet­tä­mi­nen ei ollut vapaaeh­toista, kun nuoria oli ereh­dy­tetty vas­taa­not­ta­jan hen­ki­löl­li­syy­destä.

Varas­tettu takki oli keino järjestää tapaa­mi­nen

Jou­lu­kuussa mies maksoi yhdelle nuorelle 50 euroa siitä, että tämä varas­taisi toisen nuoren takin. Hän esiintyi tyttönä, joka oli kiin­nos­tu­nut takin omis­ta­jasta. Tar­koi­tuk­sena oli saada takin palaut­ta­mi­sesta syy tapaa­mi­seen.

Mies otti takin omis­ta­jaan tois­tu­vasti yhteyttä vies­teillä ja puheluin. Hän vaati tätä tapaamaan itsensä ja uhkasi heittää takin pois. Oikeus piti menet­te­lyä vai­noa­mi­sena ja lähes­ty­mis­kiel­lon rik­ko­mi­sena. Väite takin omistajan kodin lähellä oles­ke­lusta ja tämän seu­raa­mi­sesta kou­lu­mat­kalla jäi kuitenkin näyt­tä­mättä.

Myös takin ottanut nuori joutui pai­nos­tuk­sen kohteeksi. Mies uhkasi levittää tietoa siitä, että tämä varasti rahasta, ja sai tämän lähet­tä­mään kuvia itsestään. Oikeus arvioi kuvien ja viestien koko­nai­suu­den sek­suaa­li­seksi ahdis­te­luksi, ei syyttäjän ensi­si­jai­sesti vaa­ti­maksi sek­suaa­li­seksi kajoa­mi­seksi. Lisäksi mies syyl­lis­tyi pakot­ta­mi­seen.

Mies kiisti tekojen törkeyden

Mies myönsi tapah­tu­mat pääosin, mutta katsoi osan teoista täyttävän kor­kein­taan sek­suaa­li­sen ahdis­te­lun tun­nus­mer­kis­tön. Hän kiisti kahden kajoa­mis­teon olevan törkeitä ja piti takin anas­ta­mista sen vähäisen arvon vuoksi näpis­tyk­senä. Kärä­jäoi­keus katsoi välikäden käyt­tä­mi­sen ja poik­keuk­sel­li­sen suun­ni­tel­mal­li­suu­den tekevän anas­tuk­sesta varkauden.

Mies vastusti myös erillisiä pakot­ta­mis­syyt­teitä. Tekoä­ly­ku­vaan liittynyt pakot­ta­mi­nen sisältyi oikeuden mukaan törkeään sek­suaa­li­seen kajoa­mi­seen, joten siitä ei tullut erillistä syyk­si­lu­ke­mista. Toisessa tapauk­sessa pakot­ta­mi­nen luettiin sek­suaa­li­sen ahdis­te­lun lisäksi syyksi.

Rat­kai­sussa hyö­dyn­net­tiin muun muassa viestejä, kuvia, videoita, laite-etsin­tö­jen aineistoa ja asia­no­mis­ta­jien ker­to­muk­sia. Mies kiisti yhden nuoren tila­päi­sen psyyk­ki­sen haitan kor­vaus­pe­rus­teen ja piti useita kor­vaus­vaa­ti­muk­sia liian suurina. Hän vastusti lisäksi puhe­lin­ten menet­tä­mistä, ran­gais­tuk­sen koven­ta­mista ja van­git­tuna pitämistä.

Kah­des­ta­toista rikok­sesta ehdotonta vankeutta

Kärä­jäoi­keus tuomitsi Joonas Jar­mon­poika Ikosen 12 rikok­sesta kolmeksi vuodeksi ja viideksi kuu­kau­deksi ehdot­to­maan van­keu­teen. Ran­gais­tuk­sessa otettiin huomioon vapau­den­me­ne­ty­saika 25. hel­mi­kuuta–31. elokuuta. Aiempi jou­lu­kuussa 2025 annettu tuomio vaikutti ran­gais­tusta alen­ta­vasti, mutta saman­kal­tai­sen rikol­li­suu­den jat­ka­mi­nen kovensi ran­gais­tusta. Mies mää­rät­tiin pidet­tä­väksi edelleen van­git­tuna.

Syyksi luettiin kaksi törkeää sek­suaa­lista kajoa­mista, kaksi sek­suaa­lista kajoa­mista, sek­suaa­li­nen ahdistelu, pakot­ta­mi­nen, kolme lasta sek­suaa­li­sesti esittävän kuvan levit­tä­mistä, varkaus, vai­noa­mi­nen ja lähes­ty­mis­kiel­lon rik­ko­mi­nen.

Tekoä­ly­ku­valla pai­nos­te­tulle nuorelle mää­rät­tiin 2 500 euroa kär­si­mys­kor­vausta vii­väs­tys­kor­koi­neen 25. hel­mi­kuuta alkaen. Laajemman kuvien levit­tä­mi­sen kohteeksi jou­tu­neelle nuorelle mää­rät­tiin 3 000 euroa kär­si­myk­sestä ja 1 000 euroa tila­päi­sestä psyyk­ki­sestä haitasta, molemmat vii­väs­tys­kor­koi­neen 10. hel­mi­kuuta alkaen. Kahdelle muulle kajoa­mis­ten ja kuvien levit­tä­mi­sen uhrille mää­rät­tiin 2 000 euroa ja 1 600 euroa kär­si­mys­kor­vauk­sia, ensin mai­ni­tulle vii­väs­tys­kor­koi­neen 8. hel­mi­kuuta ja jäl­kim­mäi­selle 21. hel­mi­kuuta alkaen.

Ahdis­te­lun ja pakot­ta­mi­sen uhrille mää­rät­tiin 700 euroa kär­si­myk­sestä vii­väs­tys­kor­koi­neen 7. jou­lu­kuuta 2025 alkaen sekä 20 euroa asia­no­sais­ku­luja vii­väs­tys­kor­koi­neen 1. lokakuuta alkaen. Vai­no­tulle nuorelle mää­rät­tiin takista 84,90 euroa vii­väs­tys­kor­koi­neen 5. jou­lu­kuuta 2025 alkaen ja kär­si­myk­sestä 1 200 euroa vii­väs­tys­kor­koi­neen 10. hel­mi­kuuta alkaen.

Miehen mak­set­ta­vaksi mää­rät­tiin asia­no­mis­ta­jien oikeu­den­käyn­ti­ku­luista yhteensä 6 221,51 euroa valtiolle ja yhteensä 6 921,48 euroa suoraan asia­no­mis­ta­jille. Näille määrille tulee vii­väs­tys­kor­koa 1. lokakuuta alkaen. Lisäksi hänen on mak­set­tava valtiolle 120 euron riko­suh­ri­maksu ja 157,80 euroa todis­te­lu­ku­luja sekä yhdelle kuullulle 146 euroa ansion­me­ne­tyk­sen korvausta. Hänen oman puo­lus­tuk­sensa 14 495,26 euron kus­tan­nuk­set jäivät valtion vahin­goksi.

Valtiolle tuo­mit­tiin mene­te­tyiksi yksi Samsung-puhelin, kolme iPhone-puhelinta ja rikokseen liittynyt 20 euron seteli. Taka­va­ri­kot pysyvät voimassa täy­tän­töön­pa­noon tai uuteen pää­tök­seen saakka. Laite-etsin­nässä jäl­jen­netty data mää­rät­tiin hävi­tet­tä­väksi ratkaisun tultua lain­voi­mai­seksi.

Tuomio ei ole lain­voi­mai­nen. Mies on ilmoit­ta­nut tyy­ty­mät­tö­myyttä koko tuomioon.