Varsinais-Suomen kärä­jäoi­keus ratkaisi Turussa tehdyn verk­ko­kaup­pa­pe­tok­sen, jossa säh­kö­ham­mas­har­jan ostaja maksoi tuotteen ja toi­mi­tus­ku­lut, mutta sai vain lähe­tys­tun­nuk­sen. Ham­mas­har­jaa ei toi­mi­tettu, eikä ostajan lähet­tä­miin vies­tei­hin vastattu.

Kaupat tehtiin Tori.fi-sivuston kautta 9. lokakuuta 2025. Ostaja maksoi myyjän ilmoit­ta­malle tilille 58,80 euroa.

Nykyisin 26-vuotias nainen kertoi tuotteen olleen hal­lus­saan ja vetosi rahojen palaut­ta­mi­sen esteenä Tori-tilille kir­jau­tu­mi­sen ongelmaan. Kärä­jäoi­keus antoi rat­kai­sunsa syyskuun alku­puo­lella.

Toridiili ei kelvannut, lähe­tys­tun­nus kuitenkin tuli

Syyttäjä vaati naiselle ran­gais­tusta lievästä petok­sesta. Syytteen mukaan hänellä ei alun perinkään ollut aikomusta toimittaa ham­mas­har­jaa ostajalle. Tois­si­jai­sena vaa­ti­muk­sena oli lievä kavallus.

Ostaja kertoi oikeu­dessa ehdot­ta­neensa ennen maksua Toridiili-mak­su­jär­jes­te­lyä vää­rin­käy­tös­ten estä­mi­seksi. Myyjä ei suostunut siihen.

Rahat siir­ret­tiin tämän jälkeen myyjän tilille. Ostaja sai naiselta Mat­ka­huol­lon lähe­tys­tun­nuk­sen, mutta muutaman päivän kuluttua tuotetta ei ollut vieläkään lähetetty.

Ostaja pyysi viestillä lähet­tä­mään ham­mas­har­jan. Vastausta ei tullut. Hän lähetti myöhemmin uuden viestin ja ilmoitti tekevänsä riko­sil­moi­tuk­sen, ellei tuotetta toi­mi­tet­taisi. Myöskään tähän viestiin myyjä ei vastannut.

Selitys palau­tu­sai­keesta ei vakuut­ta­nut oikeutta

Nainen kertoi esi­tut­kin­nassa pitä­neensä kaupan kohteena ollutta ham­mas­har­jaa hal­lus­saan, mutta ei ollut saanut sitä toi­mi­tet­tua. Hän sanoi aiko­neensa palauttaa rahat, mutta ei enää päässyt kir­jau­tu­maan Tori.fi-tililleen.

Kärä­jäoi­keus arvioi selitystä yhdessä ostajan ker­to­muk­sen ja mak­su­kui­tin kanssa. Mak­sa­mi­nen naisen tilille oli rii­da­tonta.

Oikeuden mukaan Tori­dii­listä kiel­täy­ty­mi­nen, ostajan viestien sivuut­ta­mi­nen ja rahojen palaut­ta­matta jät­tä­mi­nen tukivat päätelmää, ettei naisella ollut ollut aikomusta toimittaa tuotetta. Ostaja ei ollut saanut rahojaan takaisin myö­hem­min­kään.

Kärä­jäoi­keus katsoi naisen pyrkineen talou­del­li­seen hyötyyn ereh­dyt­tä­mällä ostajaa. Vahingon vähäisen määrän vuoksi teko arvioi­tiin lieväksi petok­seksi.

Lievästä petok­sesta sakot ja kaup­pa­hinta takaisin

Nainen tuo­mit­tiin lievästä petok­sesta 25 päi­vä­sak­koon. Päi­vä­sa­kon määrä oli 20 euroa, joten sakkojen yhteis­sum­maksi tuli 500 euroa.

Hänen on lisäksi kor­vat­tava ostajalle tämän menet­tä­mät 58,80 euroa. Asiassa ei syntynyt valtiolle kor­vat­ta­via todis­te­lu­ku­luja.